Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library
Bishop Tomas A. Camacho
Maila' ya ta fanonesto

IntraText CT - Text


Click here to hide the links to concordance

Lao manlachi siha. Ripara ha' sa' ti nina'bubu si Jesukristo ni kuestion-ñiha. Klaru ha oppe siha direktamente, lao ti ha cho'gue ni hafa para u tulaika i lina'la'-ñiha. Sa' i espirituat na probleman-ñiha ahe' ti pot i ti matuñgo' i ineppen i kuestion-ñiha; hokkok ha' pot i ti manonesto siha. Ti makomprende i minagahet sa' mahuchom i hinasson-ñiha.

Estague' un leksion ni siña ta chule' ginen i Sadeceo, era para ta fanonesto. Para ta fanonesto gi lina'la'-ta, para ta fanonesto yañggen mañguentos hit yan Yu'os, para ta fanonesto i mas prisisu. Taya' balen-ñiha i pumalu yañggen ti manonesto hit. Ni si Jesukristo ti siña ha ayuda hit solu ta baba korason-ta para ta risibi i guinaiya-ña yan ta baba i hinasso-ta para ta aksepta i minagahet-ña. Pot enao na kombieni na ta fanonesto.

Maila' ya tatutuhon gi taiguini. Nihi ya ta fanonesta ya ta atmiti na meggai ti ta tuñgo' pot este na lina'la'. Estague' ti macho'gue ni Saduceo. Manmatto gi as Jesukristo, lao taya' bali-ña i finatton-ñiha. Mañguentos yan i Saina lao taya' probechon-ñiha, sa' ti manmatto siha para u maketuñgo' i minagahet. Esta manchetton siha gi klasen lina'la'-ñiha, yan mahuchom i hinasson-ñiha ya mana'siña manmatto gi me'nan Jesukristo sin u fanmamaisen onesto na kuestion. Manna'ma'se' siha.

Buente ni ñgai'an nai u guaha opottunidat-ta guini na lina'la' para ta fankombetsasion yan i Saina taiguihi anai lala'la' gue', lao hu diseseha na guaha siha manmaolek na kuesiton para ta faisen gue' pot este na lina'la'. Hu diseseha na ta atmiti na guaha siha ti ta tuñgo' pot este na lina'la', ya ta diseseha na ta faisen i kuestion-ta yañggen manmatto hit gi me'na-ña.

Ti na'mamahlao para ta atmiti na guaha siha ti ta tuñgo' pot este na lina'la'. En lugat unu este gi mambonitu na misterion este na lina'la'. Yañggen ta tuñgo' hafa para humuyoñgña todu i kinalamten este na tano' pues siempre mata'pañg i lina'la' sa' taya' sinisedi para u hoñgañg hit. Lao ayu na boninito i lina'la' sa' guaha ta nanañgga ni ti ta tuñgo' hafa para humuyoñg-ña.

Ginen ume'ega' ham television yan un amigu-hu pale' pot un estoria. Guiya esta ginen ha egga' este na estoria. Entonses durante anai ume'egga' ham sigi ha sañgani yo' hafa siha para u fanmasusedi. Pot i mamahlao ha' yo' na ti hu sañgani na mas yahu yañggen guahu mismo para bai ekspirensia ayu i para masusedi ni ti hu tuñgo'.

Si Yu'os mas tomtom ki este. Ha sen tuñgo' todu i estorian lina'la' desde i tutuhon asta i finakpo' lao ti ha sañgañgani hit kon tiempo hafa para u masusedi nu hagu yan guahu. Ha sotta ha' para hita ta ekspirensia ya ginen enao nai mas magof siempre siniente-ta. Grasias a dios na meggai ti ta tuñgo' pot este na lina'la' ya ginen enao na mas na'magof siniente-ta yañggen manmasusedi. Pues maila' ya ta atmiti na guaha siha ti ta tuñgo' pot este na lina'la'.

Estague' i otro punto. Maila' ya ta fanonesto ya ta fanmamaisen ni dinanche na kuestion.

Kalañg mabotlea i Saina ni Saduceo ni este na finaisen-ñiha na kuestion. Un palao'an bumi'uda ni siette na mañe'lo, pues para mafaisen gue', "Entonses hayi gai'ásagua gue' gi ha'anen resureksion?" Hafa na diferensia kao hayi gue' gai'ásagua? Hayi prisisu? Hafa este na kuestion ha sañgañgani hit pot pa'go na lina'la'?

Estague' un estoria ni masusedi gi seminario ya ni ñgai'an na u maleffa ayu na estudiante ni este na sinisedi. Dos na pisara estaba guenao ya ha tuge' i profesot i fine'na na kuestion i sensura gi unu yan i sigundo gi otro. Despues ha sañgani i estudiante na siha para ma'oppe i kuestion siha gi primet pisara ya i sigundo pisara para i sigiente na grupon estudiante. Despues di ha sañgan este i profesot ha diñgu kuatto. Un estudiante atrasao matto ya ti ha huñgok i esplikasion ya ha oppe kabales i kuestion siha lao ti ha pasa i sensura. Ha oppe i kuestion gi lachi na pisara.

Gi tutuhon magof i estudiante, lao despues ilek-ña na pa'go nai ha tuñgo' un impottante na leksion: Ti nahoñg para ta tuñgo' i dinanche na ineppe; debi lokkue' di ta faisen i dinanche na kuestion. Siña ha' dinanche todu i ineppe-mu ni kuestion lao ti un pasa i sensuran lina'la'. Manu nai siña mañgganna yo' meggai na salape'? Huñggan impottante este na kuestion, lao ti este mas yahululo'. Meggai na taotao ma'oppe este dinanche lao miserapble ti mapasa i sensuran lina'la'. Hafa taimanu para bai gosa kuanto i siña na minagof? Taya' binaba-ña mumagof. Lao ayu siha i minagof ha' mas mana'yahululo' ti mapasa i sensuran lina'la'.

Pot los uttimu, debi di ta potfia este na impottante na asunto ya ta faisen maisa hit ni este na kuesiton. Hayi yo'? Hafa na gaige yo' guini na tano'? Para manu yo' guatu? Estague' siha manimpottante na asunto. Este siha manimpottante na kuestion. Na'siriosu hao yan onesto ya un faisen maisa hao ni este siha, ya siempre un tutuhon chumogue' i maolek para i lina'la'-mu.

Si yu'os ma'ase' ni atension-miyu yan adios asta otro simana. Si Yu'os en fambinendisi, i + Tata, yan i Lahi-ña yan i Espiritu Santo. Amen.

 





Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library

Best viewed with any browser at 800x600 or 768x1024 on Tablet PC
IntraText® (V89) - Some rights reserved by EuloTech SRL - 1996-2007. Content in this page is licensed under a Creative Commons License