Book Chapter:Verse
1 Mt 1:17| 17. Näin on sukupolvia Aabrahamista
2 Mt 2:17| 17. Silloin kävi toteen, mikä
3 Mt 3:17| 17. Ja katso, taivaista kuului
4 Mt 4:17| 17. Siitä lähtien Jeesus rupesi
5 Mt 5:17| 17. Älkää luulko, että minä
6 Mt 6:17| 17. Vaan kun sinä paastoat,
7 Mt 7:17| 17. Näin jokainen hyvä puu
8 Mt 8:17| 17. että kävisi toteen, mikä
9 Mt 9:17| 17. Eikä nuorta viiniä lasketa
10 Mt 10:17| 17. Kavahtakaa ihmisiä, sillä
11 Mt 11:17| 17. sanoen: 'Me soitimme teille
12 Mt 12:17| 17. että kävisi toteen, mikä
13 Mt 13:17| 17. Sillä totisesti minä sanon
14 Mt 14:17| 17. He sanoivat hänelle: "Meillä
15 Mt 15:17| 17. Ettekö käsitä, että kaikki,
16 Mt 16:17| 17. Jeesus vastasi ja sanoi
17 Mt 17 | 17~ ~ ~
18 Mt 17:16| 17. Niin Jeesus vastasi ja
19 Mt 18:16| 17. Mutta jos hän ei kuule
20 Mt 19:17| 17. Niin hän sanoi hänelle: "
21 Mt 20:17| 17. Ja kun Jeesus lähti kulkemaan
22 Mt 21:17| 17. Ja hän jätti heidät ja
23 Mt 22:17| 17. Sano siis meille: miten
24 Mt 23:16| 17. Te tyhmät ja sokeat! Kumpi
25 Mt 24:17| 17. joka on katolla, älköön
26 Mt 25:17| 17. Samoin kaksi leiviskää
27 Mt 26:17| 17. Mutta ensimmäisenä happamattoman
28 Mt 27:17| 17. Kun he nyt olivat koolla,
29 Mt 28:17| 17. Ja kun he näkivät hänet,
30 Mk 1:17| 17. Ja Jeesus sanoi heille: "
31 Mk 2:17| 17. Sen kuullessaan Jeesus
32 Mk 3:17| 17. ja Jaakobin, Sebedeuksen
33 Mk 4:17| 17. mutta heillä ei ole juurta
34 Mk 5:17| 17. Ja he alkoivat pyytää häntä
35 Mk 6:17| 17. Sillä hän, Herodes, oli
36 Mk 7:17| 17. Ja kun hän kansasta erottuaan
37 Mk 8:17| 17. Kun Jeesus huomasi sen,
38 Mk 9:17| 17. Silloin vastasi eräs mies
39 Mk 10:17| 17. Ja hänen sieltä tielle
40 Mk 11:17| 17. Ja hän opetti ja sanoi
41 Mk 12:17| 17. Jeesus sanoi heille: „
42 Mk 13:17| 17. Voi raskaita ja imettäväisiä
43 Mk 14:17| 17. Ja kun ehtoo tuli,
44 Mk 15:17| 17. Ja he pukivat hänen
45 Mk 16:17| 17.Ja nämä merkit seuraavat
46 Lk 1:17| 17. Ja hän käy hänen edellään
47 Lk 2:17| 17. Ja kun he tämän olivat
48 Lk 3:16| Hengellä ja tulella.~ 17. Hänellä on viskimensä
49 Lk 4:17| 17. Niin hänelle annettiin
50 Lk 5:17| 17. Ja eräänä päivänä, kun
51 Lk 6:17| 17. Ja hän astui alas heidän
52 Lk 7:17| 17. Ja tämä puhe hänestä levisi
53 Lk 8:16| näkisivät valon.~ 17. Sillä ei ole mitään salattua,
54 Lk 9:17| 17. Ja kaikki söivät ja tulivat
55 Lk 10:17| 17. Niin ne seitsemänkymmentä
56 Lk 11:17| 17. Mutta hän tiesi heidän
57 Lk 12:17| 17. Niin hän mietti mielessään
58 Lk 13:17| 17. Ja hänen näin sanoessaan
59 Lk 14:17| 17. Ja illallisajan tullessa
60 Lk 15:17| 17. Niin hän meni itseensä
61 Lk 16:17| 17. Mutta ennemmin taivas ja
62 Lk 17 | 17~ ~ ~
63 Lk 17:17| 17. Niin Jeesus vastasi ja
64 Lk 18:17| 17. Totisesti minä sanon teille:
65 Lk 19:17| 17. Ja hän sanoi hänelle: '
66 Lk 20:17| 17. Mutta hän katsahti heihin
67 Lk 21:17| 17. ja te joudutte kaikkien
68 Lk 22:17| 17. Ja hän otti maljan, kiitti
69 Lk 24:17| 17. Ja hän sanoi heille: "Mistä
70 Jh 1:17| 17. Sillä laki on annettu Mooseksen
71 Jh 2:17| 17. Silloin hänen opetuslapsensa
72 Jh 3:17| 17. Sillä ei Jumala lähettänyt
73 Jh 4:17| 17. Nainen vastasi ja sanoi: "
74 Jh 5:16| 17. Mutta Jeesus vastasi heille: "
75 Jh 6:17| 17. astuivat venheeseen ja
76 Jh 7:17| 17. Jos joku tahtoo tehdä hänen
77 Jh 8:16| 17. Onhan teidän laissannekin
78 Jh 9:17| 17. Niin he taas sanoivat sokealle: "
79 Jh 10:17| 17. Sentähden Isä minua rakastaa,
80 Jh 11:17| 17. Niin Jeesus tuli ja sai
81 Jh 12:17| 17. Niin kansa, joka oli ollut
82 Jh 13:17| 17. Jos te tämän tiedätte,
83 Jh 14:17| 17. totuuden Hengen, jota maailma
84 Jh 15:17| 17. Sen käskyn minä teille
85 Jh 16:17| 17. Silloin muutamat hänen
86 Jh 17 | 17~ ~ ~
87 Jh 17:17| 17. Pyhitä heidät totuudessa;
88 Jh 18:17| 17. Niin palvelijatar, joka
89 Jh 19:17| 17. Ja kantaen itse omaa ristiänsä
90 Jh 20:17| 17. Jeesus sanoi hänelle: "
91 Jh 21:17| 17. Hän sanoi hänelle kolmannen
92 Apt 1:17| 17. Sillä hän oli meidän joukkoomme
93 Apt 2:17| 17. 'Ja on tapahtuva viimeisinä
94 Apt 3:17| 17. Ja nyt, veljet, minä tiedän,
95 Apt 4:17| 17. Mutta ettei se leviäisi
96 Apt 5:17| 17. Silloin nousi ylimmäinen
97 Apt 7:16| 17. Mutta sitä mukaa kuin lähestyi
98 Apt 8:17| 17. Silloin he panivat kätensä
99 Apt 9:17| 17. Niin Ananias meni ja astui
100 Apt 10:17| 17. Ja kun Pietari oli epätietoinen
101 Apt 11:17| 17. Koska siis Jumala antoi
102 Apt 12:17| 17. Niin hän viittasi kädellään
103 Apt 13:17| 17. Tämän Israelin kansan Jumala
104 Apt 14:17| 17. ja kuitenkaan hän ei ole
105 Apt 15:17| 17. että jäljelle jääneet ihmiset
106 Apt 16:17| 17. Hän seurasi Paavalia ja
107 Apt 17 | 17~ ~ ~
108 Apt 17:17| 17. Niin hän keskusteli synagoogassa
109 Apt 18:17| 17. Niin he kaikki ottivat
110 Apt 19:17| 17. Ja tämän saivat tietää
111 Apt 20:17| 17. Mutta Miletosta hän lähetti
112 Apt 21:17| 17. Ja saavuttuamme Jerusalemiin
113 Apt 22:17| 17. Kun olin palannut Jerusalemiin,
114 Apt 23:17| 17. Niin Paavali kutsui luoksensa
115 Apt 24:16| 17. Niin minä nyt useampien
116 Apt 25:17| 17. Kun he olivat kokoontuneet
117 Apt 26:17| 17. Ja minä pelastan sinut
118 Apt 27:17| 17. Vedettyään sen ylös he
119 Apt 28:17| 17. Kolmen päivän kuluttua
120 Rm 1:17| 17. Sillä siinä Jumalan vanhurskaus
121 Rm 2:17| 17. Mutta jos sinä kutsut itseäsi
122 Rm 3:17| 17. ja rauhan tietä he eivät
123 Rm 4:17| 17. - niinkuin kirjoitettu
124 Rm 5:17| 17. Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen
125 Rm 6:17| 17. Mutta kiitos Jumalalle,
126 Rm 7:17| 17. Niin en nyt enää tee sitä
127 Rm 8:17| 17. Mutta jos olemme lapsia,
128 Rm 9:17| 17. Sillä Raamattu sanoo faraolle: "
129 Rm 10:17| 17. Usko tulee siis kuulemisesta,
130 Rm 11:17| 17. Mutta jos muutamat oksista
131 Rm 12:17| 17. Älkää kenellekään pahaa
132 Rm 14:17| 17. sillä ei Jumalan valtakunta
133 Rm 15:17| 17. Minulla on siis kerskaukseni
134 Rm 16:17| 17. Mutta minä kehoitan teitä,
135 1Kr 1:17| 17. Sillä Kristus ei lähettänyt
136 1Kr 3:17| 17. Jos joku turmelee Jumalan
137 1Kr 4:16| olkaa minun seuraajiani.~ 17. Juuri sentähden minä lähetin
138 1Kr 6:17| 17. Mutta joka yhtyy Herraan,
139 1Kr 7:17| 17. Vaeltakoon vain kukin sen
140 1Kr 9:17| 17. Sillä jos vapaasta tahdostani
141 1Kr 10:17| 17. Koska leipä on yksi, niin
142 1Kr 11:17| 17. Mutta tätä käskiessäni
143 1Kr 12:17| 17. Jos koko ruumis olisi silmänä,
144 1Kr 14:17| 17. Sinä kyllä kiität hyvin,
145 1Kr 15:17| 17. Mutta jos Kristus ei ole
146 1Kr 16:17| 17. Minä iloitsen Stefanaan
147 2Kr 1:17| 17. Kun minulla siis oli tämä
148 2Kr 2:17| 17. Sillä me emme ole niinkuin
149 2Kr 3:17| 17. Sillä Herra on Henki, ja
150 2Kr 4:17| 17. Sillä tämä hetkisen kestävä
151 2Kr 5:17| 17. Siis, jos joku on Kristuksessa,
152 2Kr 6:16| 17. Sentähden: "Lähtekää pois
153 2Kr 8:17| 17. Sillä hän otti varteen
154 2Kr 10:17| 17. Mutta joka kerskaa, hänen
155 2Kr 11:17| 17. Mitä nyt puhun, kun näin
156 2Kr 12:17| 17. Olenkohan minä kenenkään
157 Gl 1:17| 17. enkä lähtenyt ylös Jerusalemiin
158 Gl 2:17| 17. Mutta jos meidät itsemmekin,
159 Gl 3:17| 17. Minä tarkoitan tätä: Jumalan
160 Gl 4:17| 17. Heillä on intoa teidän
161 Gl 5:17| 17. Sillä liha himoitsee Henkeä
162 Gl 6:17| 17. Älköön tästedes kukaan
163 Ef 1:17| 17. anoen, että meidän Herramme
164 Ef 2:17| 17. Ja hän tuli ja julisti
165 Ef 3:17| 17. ja Kristuksen asua uskon
166 Ef 4:17| 17. Sen minä siis sanon ja
167 Ef 5:17| 17. Älkää sentähden olko mielettömät,
168 Ef 6:17| 17. ja ottakaa vastaan pelastuksen
169 Fl 1:17| 17. nuo toiset taas julistavat
170 Fl 2:17| 17. Vaan jos minut uhrataankin
171 Fl 3:17| 17. Olkaa minun seuraajiani,
172 Fl 4:17| 17. Ei niin, että haluaisin
173 KL 1:17| 17. ja hän on ennen kaikkia,
174 KL 2:17| 17. jotka vain ovat tulevaisten
175 KL 3:17| 17. Ja kaikki, minkä teette
176 KL 4:17| 17. Ja sanokaa Arkippukselle: "
177 1Ts 2:17| 17. Mutta kun meidät nyt, veljet,
178 1Ts 4:17| 17. sitten meidät, jotka olemme
179 1Ts 5:17| 17. Rukoilkaa lakkaamatta.~
180 2Ts 2:17| 17. lohduttakoon teidän sydämiänne
181 2Ts 3:17| 17. Tervehdys minulta, Paavalilta,
182 1Tm 1:17| 17. Mutta iankaikkiselle kuninkaalle,
183 1Tm 5:17| 17. Vanhimpia, jotka seurakuntaa
184 1Tm 6:17| 17. Kehoita niitä, jotka nykyisessä
185 2Tm 1:17| 17. vaan kun hän tuli Roomaan,
186 2Tm 2:17| 17. ja heidän puheensa jäytää
187 2Tm 3:16| 17. että Jumalan ihminen olisi
188 2Tm 4:17| 17. Mutta Herra auttoi minua
189 Flm 1:16| ihmisenä että Herran omana!~ 17. Jos siis pidät minua toverinasi,
190 Hb 2:17| 17. Sentähden piti hänen kaikessa
191 Hb 3:17| 17. Mutta keihin hän oli vihastunut
192 Hb 6:17| 17. Sentähden, kun Jumala lupauksen
193 Hb 7:17| 17. Sillä hänestä todistetaan: "
194 Hb 9:17| 17. sillä vasta kuoleman jälkeen
195 Hb 10:17| 17. ja: "heidän syntejänsä
196 Hb 11:17| 17. Uskon kautta uhrasi Aabraham,
197 Hb 12:17| 17. Sillä te tiedätte, että
198 Hb 13:17| 17. Olkaa kuuliaiset johtajillenne
199 1Pt 1:17| 17. Ja jos te Isänänne huudatte
200 1Pt 2:17| 17. Kunnioittakaa kaikkia,
201 1Pt 3:17| 17. Sillä parempi on hyvää
202 1Pt 4:17| 17. Sillä aika on tuomion alkaa
203 2Pt 1:17| 17. Sillä hän sai Isältä Jumalalta
204 2Pt 2:17| 17. Sellaiset ovat vedettömiä
205 2Pt 3:17| 17. Koska te siis, rakkaani,
206 1Jh 2:17| 17. Ja maailma katoaa ja sen
207 1Jh 3:17| 17. Jos nyt jollakin on tämän
208 1Jh 4:17| 17. Näin on rakkaus tullut
209 1Jh 5:17| 17. Kaikki vääryys on syntiä.
210 Jk 1:17| 17. Jokainen hyvä anti ja jokainen
211 Jk 2:17| 17. Samoin uskokin, jos sillä
212 Jk 3:17| 17. Mutta ylhäältä tuleva viisaus
213 Jk 4:16| 17. Joka siis ymmärtää tehdä
214 Jk 5:17| 17. Elias oli ihminen, yhtä
215 Jd 1:17| 17. Mutta te, rakkaani, muistakaa
216 Ilm 1:17| 17. Ja kun minä hänet näin,
217 Ilm 2:17| 17. Jolla on korva, se kuulkoon,
218 Ilm 3:17| 17. Sillä sinä sanot: Minä
219 Ilm 6:17| 17. Sillä heidän vihansa suuri
220 Ilm 7:17| 17. sillä Karitsa, joka on
221 Ilm 9:17| 17. Ja tämänkaltaisilta minusta
222 Ilm 11:17| 17. sanoen: "Me kiitämme sinua,
223 Ilm 12:17| 17. Ja lohikäärme vihastui
224 Ilm 13:17| 17. ettei kukaan muu voisi
225 Ilm 14:17| 17. Ja taivaan temppelistä
226 Ilm 16:17| 17. Ja seitsemäs enkeli vuodatti
227 Ilm 17 | 17~ ~ ~
228 Ilm 17:17| 17. Sillä Jumala on pannut
229 Ilm 18:17| 17. Ja kaikki laivurit ja kaikki
230 Ilm 19:16| 17. Ja minä näin enkelin seisovan
231 Ilm 21:17| 17. Ja hän mittasi sen muurin:
232 Ilm 22:17| 17. Ja Henki ja morsian sanovat: "
|