9
1. Ja hän sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille:
tässä
seisovien joukossa on muutamia, jotka eivät
maista kuolemaa,
ennenkuin näkevät Jumalan valtakunnan tulevan
voimassansa".
2. Ja kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin ja
Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät erilleen
muista korkealle
vuorelle, yksinäisyyteen. Ja hänen muotonsa
muuttui heidän
edessään;
3. ja hänen vaatteensa tulivat hohtaviksi, niin ylen
valkoisiksi,
ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä
taida semmoiseksi
valkaista.
4. Ja heille ilmestyivät Elias ynnä Mooses, ja nämä puhuivat
Jeesuksen kanssa.
5. Niin Pietari rupesi puhumaan ja sanoi Jeesukselle:
"Rabbi,
meidän on tässä hyvä olla; tehkäämme siis kolme
majaa, sinulle
yksi ja Moosekselle yksi ja Eliaalle yksi".
6. Sillä hän ei tiennyt, mitä sanoa, koska he olivat
peljästyksissään.
7. Ja tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä
kuului
ääni: "Tämä on minun rakas Poikani; kuulkaa
häntä".
8. Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, eivät he
enää
nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen, joka
yksinänsä oli heidän
kanssaan.
9. Ja heidän kulkiessaan alas vuorelta hän teroitti
heille,
etteivät kenellekään kertoisi, mitä olivat
nähneet, ennenkuin
vasta sitten, kun Ihmisen Poika oli noussut
kuolleista.
10. Ja he pitivät mielessään sen sanan ja tutkistelivat
keskenään,
mitä kuolleista nouseminen oli.
11. Ja he kysyivät häneltä sanoen:
"Kirjanoppineethan sanovat, että
Eliaan pitää tuleman ensin?"
12. Niin hän sanoi heille: "Elias tosin tulee ensin
ja asettaa
kaikki kohdalleen. Mutta kuinka sitten on
kirjoitettu Ihmisen
Pojasta, että hän on paljon kärsivä ja tuleva
halveksituksi?
13. Mutta minä sanon teille: Elias onkin tullut, ja he
tekivät
hänelle, mitä tahtoivat, niinkuin hänestä on
kirjoitettu."
14. Ja kun he tulivat opetuslasten luo, näkivät he
paljon kansaa
heidän ympärillään ja kirjanoppineita
väittelemässä heidän
kanssaan.
15. Ja kohta kun kaikki kansa hänet näki, hämmästyivät
he ja
riensivät hänen luoksensa ja tervehtivät häntä.
16. Ja hän kysyi heiltä: "Mitä te väittelette
heidän kanssaan?"
17. Silloin vastasi eräs mies kansanjoukosta hänelle:
"Opettaja,
minä toin sinun tykösi poikani, jossa on mykkä
henki.
18. Ja missä vain se käy hänen kimppuunsa, riuhtoo se
häntä, ja
hänestä lähtee vaahto, ja hän kiristelee
hampaitaan; ja hän
kuihtuu. Ja minä sanoin sinun opetuslapsillesi,
että he
ajaisivat sen ulos, mutta he eivät
kyenneet."
19. Hän vastasi heille sanoen: "Voi, sinä
epäuskoinen sukupolvi,
kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne?
Kuinka kauan
kärsiä teitä? Tuokaa hänet minun tyköni."
20. Niin he toivat hänet hänen tykönsä. Ja heti kun hän
näki
Jeesuksen, kouristi henki häntä, ja hän kaatui
maahan,
kieritteli itseään, ja hänestä lähti vaahto.
21. Ja Jeesus kysyi hänen isältään: "Kuinka kauan
aikaa tätä on
hänessä ollut?" Niin hän sanoi:
"Pienestä pitäen.
22. Ja monesti se on heittänyt hänet milloin tuleen,
milloin veteen,
tuhotakseen hänet. Mutta jos sinä jotakin voit,
niin armahda
meitä ja auta meitä."
23. Niin Jeesus
sanoi hänelle: "'Jos voit!' Kaikki on mahdollista
sille, joka uskoo".
24. Ja heti lapsen isä huusi ja sanoi: "Minä uskon;
auta minun
epäuskoani".
25. Mutta kun Jeesus näki, että kansaa riensi sinne,
nuhteli hän
saastaista henkeä ja sanoi sille: "Sinä
mykkä ja kuuro henki,
minä käsken sinua: lähde ulos hänestä, äläkä
enää häneen mene".
26. Niin se huusi ja kouristi häntä kovasti ja lähti ulos. Ja
hän
kävi ikäänkuin kuolleeksi, niin että monet
sanoivat: "Hän
kuoli".
27. Mutta Jeesus tarttui hänen käteensä ja nosti hänet ylös. Ja hän
nousi.
28. Ja kun Jeesus oli mennyt huoneeseen, niin hänen opetuslapsensa
kysyivät häneltä eriksensä: "Miksi emme me
voineet ajaa sitä
ulos?"
29. Hän sanoi heille: "Tätä lajia ei saa lähtemään ulos
muulla kuin
rukouksella ja paastolla".
30. Ja he lähtivät sieltä ja kulkivat Galilean läpi; ja hän ei
tahtonut, että kukaan saisi sitä tietää.
31. Sillä hän opetti opetuslapsiaan ja sanoi heille:
"Ihmisen Poika
annetaan ihmisten käsiin, ja he tappavat hänet;
ja kun hän on
tapettu, nousee hän kolmen päivän perästä
ylös".
32. Mutta he eivät käsittäneet sitä puhetta ja pelkäsivät
häneltä
kysyä.
33. Ja he saapuivat Kapernaumiin. Ja kotiin tultuaan hän kysyi
heiltä: "Mistä te tiellä
keskustelitte?"
34. Mutta he olivat vaiti; sillä he olivat tiellä
keskustelleet
toistensa kanssa siitä, kuka oli suurin.
35. Ja hän istuutui, kutsui ne kaksitoista ja sanoi heille:
"Jos
joku tahtoo olla ensimmäinen, on hänen oltava
kaikista viimeinen
ja kaikkien palvelija".
36. Ja hän otti lapsen ja asetti sen heidän keskellensä; ja
otettuaan sen syliinsä hän sanoi heille:
37. "Joka ottaa tykönsä yhden tämänkaltaisen lapsen minun
nimeeni,
se ottaa tykönsä minut; ja joka minut ottaa
tykönsä, se ei ota
tykönsä minua, vaan hänet, joka on minut
lähettänyt".
38. Johannes sanoi hänelle: "Opettaja, me näimme erään,
joka ei
seuraa meitä, sinun nimessäsi ajavan ulos
riivaajia; ja me
kielsimme häntä, koska hän ei seurannut
meitä".
39. Mutta Jeesus sanoi: "Älkää häntä kieltäkö; sillä ei
kukaan, joka
tekee voimallisen teon minun nimeeni, voi kohta
sen jälkeen
puhua minusta pahaa.
40. Sillä joka ei ole meitä vastaan, se on meidän puolellamme.
41. Sillä joka antaa teille juodaksenne maljallisen vettä
siinä
nimessä, että te olette Kristuksen omia,
totisesti minä sanon
teille: se ei jää palkkaansa vaille.
42. Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat,
sen
olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen
kaulaansa ja
hänet olisi heitetty mereen.
43. Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki.
Parempi
on sinulle, että käsipuolena menet elämään
sisälle, kuin että,
molemmat kädet tallella, joudut helvettiin,
sammumattomaan
tuleen.
45. Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki.
Parempi
on sinulle, että jalkapuolena menet elämään
sisälle, kuin että
sinut, molemmat jalat tallella, heitetään
helvettiin.
47. Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois.
Parempi on
sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan
valtakuntaan,
kuin että sinut, molemmat silmät tallella,
heitetään helvettiin,
48. jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.
49. Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen
uhri
on suolalla suolattava.
50. Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te
sen
maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja
pitäkää keskenänne
rauha."
|