13
1. Samaan aikaan oli saapuvilla muutamia, jotka kertoivat
hänelle
niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli
sekoittanut
heidän uhriensa vereen.
2. Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Luuletteko, että
nämä
galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki
muut galilealaiset,
koska he saivat kärsiä tämän?
3. Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee
parannusta,
niin samoin te kaikki hukutte.
4. Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni
Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko,
että he olivat
syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka
Jerusalemissa
asuvat?
5. Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee
parannusta,
niin samoin te kaikki hukutte."
6. Ja hän puhui tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli
viikunapuu
istutettuna viinitarhassaan; ja hän tuli
etsimään hedelmää
siitä, mutta ei löytänyt.
7. Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena
minä
olen käynyt etsimässä hedelmää tästä
viikunapuusta, mutta en ole
löytänyt. Hakkaa se pois; mitä varten se vielä
maata
laihduttaa?'
8. Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen
olla vielä
tämä vuosi; sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan
maan sen
ympäriltä.
9. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää; mutta jos ei,
niin hakkaa se
pois'."
10. Ja hän oli opettamassa eräässä synagoogassa
sapattina.
11. Ja katso, siellä oli nainen, jossa oli ollut
heikkouden henki
kahdeksantoista vuotta, ja hän oli koukistunut
ja täydelleen
kykenemätön oikaisemaan itseänsä.
12. Hänet nähdessään Jeesus kutsui hänet luoksensa ja
sanoi hänelle:
"Nainen, sinä olet päässyt
heikkoudestasi",
13. ja pani kätensä hänen päälleen. Ja heti hän oikaisi
itsensä
suoraksi ja ylisti Jumalaa.
14. Mutta synagoogan esimies, joka närkästyi siitä, että
Jeesus
paransi sapattina, rupesi puhumaan ja sanoi
kansalle: "Kuusi
päivää on, joina tulee työtä tehdä; tulkaa siis
niinä päivinä
parannuttamaan itseänne, älkääkä
sapatinpäivänä".
15. Mutta Herra vastasi hänelle ja sanoi: "Te
ulkokullatut, eikö
jokainen teistä sapattina päästä härkäänsä tai
aasiansa seimestä
ja vie sitä juomaan?
16. Ja tätä naista, joka on Aabrahamin tytär ja jota
saatana on
pitänyt sidottuna, katso, jo kahdeksantoista
vuotta, tätäkö ei
olisi pitänyt päästää siitä siteestä
sapatinpäivänä?"
17. Ja hänen näin sanoessaan kaikki hänen vastustajansa
häpesivät,
ja kaikki kansa iloitsi kaikista niistä
ihmeellisistä teoista,
joita hän teki.
18. Niin hän sanoi: "Minkä kaltainen on Jumalan
valtakunta, ja mihin
minä sen vertaisin?
19. Se on sinapinsiemenen kaltainen, jonka mies otti ja
kylvi
puutarhaansa; ja se kasvoi, ja siitä tuli puu,
ja taivaan linnut
tekivät pesänsä sen oksille."
20. Ja taas hän sanoi: "Mihin minä vertaisin
Jumalan valtakunnan?
21. Se on hapatuksen kaltainen, jonka nainen otti ja
sekoitti
kolmeen vakalliseen jauhoja, kunnes kaikki
happani."
22. Ja hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä
kylään ja
opetti, kulkien Jerusalemia kohti.
23. Ja joku kysyi häneltä: "Herra, onko niitä
vähän, jotka
pelastuvat? Niin hän sanoi heille:
24. "Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta
ovesta, sillä monet,
sanon minä teille, koettavat päästä sisälle,
mutta eivät voi.
25. Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja
sulkenut oven ja te
rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea
sanoen: 'Herra,
avaa meille', vastaa hän ja sanoo teille: 'En
minä tunne teitä
enkä tiedä, mistä te olette'.
26. Silloin te rupeatte sanomaan: 'Mehän söimme ja joimme
sinun
seurassasi, ja meidän kaduillamme sinä opetit'.
27. Mutta hän on lausuva: 'Minä sanon teille: en tiedä, mistä
te
olette. Menkää pois minun tyköäni, kaikki te
vääryyden tekijät.'
28. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys, kun näette
Aabrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikkien
profeettain olevan
Jumalan valtakunnassa, mutta huomaatte itsenne
heitetyiksi ulos.
29. Ja tulijoita saapuu idästä ja lännestä ja pohjoisesta ja
etelästä, ja he aterioitsevat Jumalan
valtakunnassa.
30. Ja katso, on viimeisiä, jotka tulevat ensimmäisiksi, ja on
ensimmäisiä, jotka tulevat viimeisiksi."
31. Samalla hetkellä tuli hänen luoksensa muutamia
fariseuksia, ja
he sanoivat hänelle: "Lähde ja mene täältä
pois, sillä Herodes
tahtoo tappaa sinut".
32. Niin hän sanoi heille: "Menkää ja sanokaa sille
ketulle: 'Katso,
minä ajan ulos riivaajia ja parannan sairaita
tänään ja
huomenna, ja kolmantena päivänä minä pääsen
määräni päähän'.
33. Kuitenkin minun pitää vaeltaman tänään ja huomenna ja
ylihuomenna, sillä ei sovi, että profeetta saa
surmansa muualla
kuin Jerusalemissa.
34. Jerusalem, Jerusalem, sinä, joka tapat profeetat ja
kivität ne,
jotka ovat sinun tykösi lähetetyt, kuinka usein
minä olenkaan
tahtonut koota sinun lapsesi, niinkuin kana
kokoaa poikansa
siipiensä alle! Mutta te ette ole
tahtoneet.
35. Katso, 'teidän huoneenne on jäävä hyljätyksi'. Mutta minä
sanon
teille: te ette näe minua, ennenkuin se aika
tulee, jolloin te
sanotte: 'Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran
nimeen'."
|