14
1. Ja kun hän sapattina tuli erään fariseusten johtomiehen
taloon
aterialle, pitivät he häntä silmällä.
2. Ja katso, siellä
oli vesitautinen mies hänen edessään.
3. Niin Jeesus rupesi puhumaan lainoppineille ja fariseuksille
ja
sanoi: "Onko luvallista parantaa sapattina,
vai eikö?" Mutta he
olivat vaiti.
4. Ja hän koski mieheen, paransi hänet ja laski menemään.
5. Ja hän sanoi heille: "Jos joltakin teistä putoaa poika
tai härkä
kaivoon, eikö hän heti vedä sitä ylös
sapatinpäivänäkin?"
6. Eivätkä he kyenneet vastaamaan tähän.
7. Ja huomatessaan, kuinka kutsutut valitsivat itselleen
ensimmäisiä sijoja, hän puhui heille vertauksen
ja sanoi heille:
8. "Kun joku on kutsunut sinut häihin, älä asetu
aterioimaan
ensimmäiselle sijalle; sillä, jos hän on
kutsunut jonkun sinua
arvollisemman,
9. niin hän, joka on sinut ja hänet kutsunut, ehkä tulee
ja sanoo
sinulle: 'Anna tälle sija', ja silloin sinä saat
häveten siirtyä
viimeiselle paikalle.
10. Vaan kun olet kutsuttu, mene ja asetu viimeiselle
sijalle, ja
niin on se, joka on sinut kutsunut, sisään
tullessaan sanova
sinulle: 'Ystäväni, astu ylemmäksi'. Silloin
tulee sinulle
kunnia kaikkien pöytäkumppaniesi edessä.
11. Sillä jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, ja
joka
itsensä alentaa, se ylennetään."
12. Ja hän sanoi myös sille, joka oli hänet kutsunut:
"Kun laitat
päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi,
älä veljiäsi,
älä sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita,
etteivät hekin
vuorostaan kutsuisi sinua, ja ettet sinä siten
saisi maksua.
13. Vaan kun laitat pidot, kutsu köyhiä, raajarikkoja,
rampoja,
sokeita;
14. niin sinä olet oleva autuas, koska he eivät voi
maksaa sinulle;
sillä sinulle maksetaan vanhurskasten
ylösnousemuksessa."
15. Tämän kuullessaan eräs pöytäkumppaneista sanoi
hänelle: "Autuas
se, joka saa olla aterialla Jumalan
valtakunnassa!"
16. Niin hän sanoi hänelle: "Eräs mies laittoi
suuret illalliset ja
kutsui monta.
17. Ja illallisajan tullessa hän lähetti palvelijansa
sanomaan
kutsutuille: 'Tulkaa, sillä kaikki on jo
valmiina'.
18. Mutta he rupesivat kaikki järjestään estelemään.
Ensimmäinen
sanoi hänelle: 'Minä ostin pellon, ja minun
täytyy lähteä sitä
katsomaan; pyydän sinua, pidä minut estettynä'.
19. Toinen sanoi: 'Minä ostin viisi paria härkiä ja
menen niitä
koettelemaan; pyydän sinua, pidä minut
estettynä'.
20. Vielä toinen sanoi: 'Minä otin vaimon, ja sentähden
en voi
tulla'.
21. Ja palvelija tuli takaisin ja ilmoitti herralleen
tämän. Silloin
isäntä vihastui ja sanoi palvelijalleen: 'Mene
kiiruusti
kaupungin kaduille ja kujille ja tuo köyhät ja
raajarikot,
sokeat ja rammat tänne sisälle'.
22. Ja palvelija sanoi: 'Herra, on tehty, minkä käskit,
ja vielä on
tilaa'.
23. Niin Herra sanoi palvelijalle: 'Mene teille ja
aitovierille ja
pakota heitä tulemaan sisälle, että minun taloni
täyttyisi;
24. sillä minä sanon teille, ettei yksikään niistä
miehistä, jotka
olivat kutsutut, ole maistava minun
illallisiani'."
25. Ja hänen mukanaan kulki paljon kansaa; ja hän
kääntyi ja sanoi
heille:
26. "Jos joku tulee minun tyköni eikä vihaa isäänsä ja
äitiänsä ja
vaimoaan ja lapsiaan ja veljiään ja sisariaan,
vieläpä omaa
elämäänsäkin, hän ei voi olla minun
opetuslapseni.
27. Ja joka ei kanna ristiänsä ja seuraa minua, se ei voi olla
minun
opetuslapseni.
28. Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän
ensin
istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko
hänellä varoja
rakentaa se valmiiksi,
29. etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene
saamaan
rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät,
rupeaisi
pilkkaamaan häntä
30. sanoen: 'Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt
saamaan
valmiiksi'?
31. Tahi jos joku kuningas tahtoo lähteä sotimaan toista
kuningasta
vastaan, eikö hän ensin istu ja pidä neuvoa,
kykeneekö hän
kymmenellä tuhannella kohtaamaan sitä, joka
tulee häntä vastaan
kahdellakymmenellä tuhannella?
32. Ja ellei kykene, niin hän, toisen vielä ollessa kaukana,
lähettää hänen luoksensa lähettiläät hieromaan
rauhaa.
33. Niin ei myös teistä yksikään, joka ei luovu kaikesta, mitä
hänellä on, voi olla minun opetuslapseni.
34. Suola on hyvä; mutta jos suolakin käy mauttomaksi, millä
se
saadaan suolaiseksi?
35. Ei se kelpaa maahan eikä lantaan; se heitetään pois. Jolla
on
korvat kuulla, se kuulkoon!"
|