19
1. Ja hän tuli Jerikon kaupunkiin ja kulki sen läpi.
2. Ja katso, siellä oli mies, nimeltä Sakkeus; ja hän oli
publikaanien päämies ja oli rikas.
3. Ja hän koetti saada nähdä Jeesusta, kuka hän oli, mutta ei
voinut kansalta, kun oli varreltansa vähäinen.
4. Niin hän juoksi edelle ja nousi metsäviikunapuuhun
nähdäkseen
hänet, sillä Jeesus oli kulkeva siitä ohitse.
5. Ja tultuaan sille paikalle Jeesus katsahti ylös ja sanoi
hänelle: "Sakkeus, tule nopeasti alas,
sillä tänään minun pitää
oleman sinun huoneessasi".
6. Ja hän tuli nopeasti alas ja otti hänet iloiten vastaan.
7. Ja sen nähdessään kaikki nurisivat sanoen: "Syntisen
miehen
luokse hän meni majailemaan".
8. Mutta Sakkeus astui esiin ja sanoi Herralle:
"Katso, Herra,
puolet omaisuudestani minä annan köyhille, ja
jos joltakulta
olen jotakin petoksella ottanut, niin annan
nelinkertaisesti
takaisin".
9. Niin Jeesus sanoi hänestä: "Tänään on pelastus
tullut tälle
huoneelle, koska hänkin on Aabrahamin poika;
10. sillä Ihmisen Poika on tullut etsimään ja
pelastamaan sitä, mikä
kadonnut on".
11. Ja heidän tätä kuunnellessaan hän puhui vielä
vertauksen, koska
hän oli lähellä Jerusalemia ja he luulivat, että
Jumalan
valtakunta oli kohta ilmestyvä.
12. Hän sanoi näin: "Eräs jalosukuinen mies lähti
matkalle
kaukaiseen maahan saadakseen itsellensä
kuninkuuden ja sitten
palatakseen.
13. Ja hän kutsui luoksensa kymmenen palvelijaansa,
antoi heille
kymmenen leiviskää ja sanoi heille: 'Asioikaa
näillä, kunnes
minä tulen'.
14. Mutta hänen kansalaisensa vihasivat häntä ja
lähettivät
lähettiläät hänen jälkeensä sanomaan: 'Emme
tahdo tätä
kuninkaaksemme'.
15. Ja saatuansa kuninkuuden ja palattuansa hän käski
kutsua eteensä
ne palvelijat, joille hän oli antanut rahat,
saadakseen tietää,
mitä kukin oli asioimisellaan ansainnut.
16. Niin ensimmäinen tuli esiin ja sanoi: 'Herra, sinun
leiviskäsi
on tuottanut kymmenen leiviskää'.
17. Ja hän sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä palvelija;
koska
vähimmässä olet ollut uskollinen, niin saat
vallita kymmentä
kaupunkia'.
18. Ja toinen tuli ja sanoi: 'Herra, sinun leiviskäsi on
tuottanut
viisi leiviskää'.
19. Niin hän sanoi tällekin: 'Sinä, vallitse sinä viittä
kaupunkia'.
20. Vielä tuli yksi ja sanoi: 'Herra, katso, tässä on
sinun
leiviskäsi, jota olen säilyttänyt liinasessa.
21. Sillä minä pelkäsin sinua, koska olet ankara mies:
sinä otat,
mitä et ole talteen pannut, ja leikkaat, mitä et
ole kylvänyt.'
22. Hän sanoi hänelle: 'Oman sanasi mukaan minä sinut
tuomitsen,
sinä paha palvelija. Sinä tiesit minut ankaraksi
mieheksi, joka
otan, mitä en ole talteen pannut, ja leikkaan,
mitä en ole
kylvänyt;
23. miksi et siis antanut rahojani rahanvaihtajan
pöytään, että minä
tultuani olisin saanut periä ne korkoineen?'
24. Ja hän sanoi vieressä seisoville: 'Ottakaa häneltä
pois se
leiviskä ja antakaa sille, jolla on kymmenen
leiviskää'.
25. - Niin he sanoivat hänelle: 'Herra, hänellä on jo
kymmenen
leiviskää'. -
26. 'Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan; mutta
jolla
ei ole, siltä otetaan pois sekin, mikä hänellä
on.
27. Mutta viholliseni, jotka eivät tahtoneet minua
kuninkaaksensa,
tuokaa tänne ja teloittakaa minun
edessäni.'"
28. Ja tämän sanottuaan hän kulki edellä vaeltaen ylös
Jerusalemiin.
29. Ja tapahtui, kun hän tuli lähelle Beetfagea ja Betaniaa,
sille
vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi, että hän
lähetti kaksi
opetuslastaan
30. sanoen: "Menkää edessä olevaan kylään, niin sinne
tullessanne te
löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei
vielä yksikään
ihminen ole istunut; päästäkää se ja tuokaa
tänne.
31. Ja jos joku kysyy teiltä: 'Miksi te sen päästätte?' niin
sanokaa
näin: 'Herra tarvitsee sitä'."
32. Ja lähetetyt menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin hän
oli
heille sanonut.
33. Ja heidän päästäessään varsaa sen omistajat sanoivat
heille:
"Miksi te päästätte varsan?"
34. Niin he
sanoivat: "Herra tarvitsee sitä".
35. Ja he veivät sen Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa
varsan
selkään ja istuttivat Jeesuksen niiden päälle.
36. Ja hänen kulkiessaan kansa levitti vaatteensa tielle.
37. Ja kun hän jo oli lähellä, laskeutuen Öljymäen rinnettä,
rupesi
koko opetuslasten joukko iloiten kiittämään
Jumalaa suurella
äänellä kaikista voimallisista teoista, jotka he
olivat nähneet,
38. sanoen: "Siunattu olkoon hän, joka tulee, Kuningas
Herran
nimessä; rauha taivaassa ja kunnia
korkeuksissa!"
39. Ja muutamat fariseukset kansanjoukosta sanoivat hänelle:
"Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi".
40. Mutta hän vastasi ja sanoi: "Minä sanon teille: jos
nämä
olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat".
41. Ja kun hän tuli lähemmäksi ja näki kaupungin, itki hän
sitä
42. ja sanoi: "Jospa tietäisit sinäkin tänä päivänä, mikä
rauhaasi
sopii! Mutta nyt se on sinun silmiltäsi
salattu.
43. Sillä sinulle tulevat ne päivät, jolloin sinun vihollisesi
sinut
vallilla saartavat ja piirittävät sinut ja
ahdistavat sinua joka
puolelta;
44. ja he kukistavat sinut maan tasalle ja surmaavat lapsesi,
jotka
sinussa ovat, eivätkä jätä sinuun kiveä kiven
päälle, sentähden
ettet etsikkoaikaasi tuntenut."
45. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan myyjiä ulos
46. ja sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun huoneeni on
oleva
rukoushuone', mutta te olette tehneet siitä
ryövärien luolan."
47. Ja hän opetti joka päivä pyhäkössä. Mutta ylipapit ja
kirjanoppineet sekä kansan ensimmäiset miettivät,
miten saisivat
hänet surmatuksi;
48. mutta he eivät keksineet, mitä tekisivät, sillä kaikki
kansa
riippui hänessä ja kuunteli häntä.
|