17
1. Tämän Jeesus puhui ja nosti silmänsä taivasta kohti ja
sanoi:
"Isä, hetki on tullut, kirkasta Poikasi,
että Poikasi
kirkastaisi sinut;
2. koska sinä olet antanut hänen valtaansa kaiken lihan, että
hän
antaisi iankaikkisen elämän kaikille, jotka sinä
olet hänelle
antanut.
3. Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut,
joka
yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä
olet lähettänyt,
Jeesuksen Kristuksen.
4. Minä olen kirkastanut sinut maan päällä: minä olen
täyttänyt sen
työn, jonka sinä annoit minun tehtäväkseni.
5. Ja nyt, Isä, kirkasta sinä minut tykönäsi sillä
kirkkaudella,
joka minulla oli sinun tykönäsi, ennenkuin maailma
olikaan.
6. Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä
annoit
minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä
annoit heidät
minulle, ja he ovat ottaneet sinun sanastasi
vaarin.
7. Nyt he tietävät, että kaikki, minkä olet minulle antanut,
on
sinulta.
8. Sillä ne sanat, jotka sinä minulle annoit, minä olen
antanut
heille; ja he ovat ottaneet ne vastaan ja
tietävät totisesti
minun lähteneen sinun tyköäsi ja uskovat, että
sinä olet minut
lähettänyt.
9. Minä rukoilen heidän edestänsä; en minä maailman
edestä rukoile,
vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle
antanut, koska he
ovat sinun -
10. ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omasi
ovat minun - ja
minä olen kirkastettu heissä.
11. Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat
maailmassa, ja
minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele
heidät nimessäsi,
jonka sinä olet minulle antanut, että he
olisivat yhtä niinkuin
mekin.
12. Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät
sinun
nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja
suojelin heitä,
eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu
kuin se kadotuksen
lapsi, että kirjoitus kävisi toteen.
13. Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä
maailmassa, että
heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä
itsessään.
14. Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma
vihaa heitä,
koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en
minäkään maailmasta
ole.
15. En minä rukoile, että ottaisit heidät pois
maailmasta, vaan että
sinä varjelisit heidät pahasta.
16. He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään
maailmasta ole.
17. Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.
18. Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin
olen minäkin
lähettänyt heidät maailmaan;
19. ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he
olisivat
pyhitetyt totuudessa.
20. Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan
myös niiden
edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat
minuun,
21. että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä,
olet minussa
ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat,
niin että maailma
uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.
22. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä
olen antanut
heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me
olemme yhtä -
23. minä heissä, ja sinä minussa - että he olisivat
täydellisesti
yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä
olet minut
lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä
olet minua
rakastanut.
24. Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä
nekin, jotka sinä
olet minulle antanut, olisivat minun kanssani,
että he näkisivät
minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle
antanut, koska olet
rakastanut minua jo ennen maailman perustamista.
25. Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta
minä tunnen
sinut, ja nämä ovat tulleet tuntemaan, että sinä
olet minut
lähettänyt.
26. Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen
vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua
rakastanut,
olisi heissä ja minä olisin heissä."
|