4
1. Mutta kun he puhuivat kansalle, astuivat papit ja pyhäkön
vartioston päällikkö ja saddukeukset heidän
eteensä,
2. närkästyneinä siitä, että he opettivat kansaa ja julistivat
Jeesuksessa ylösnousemusta kuolleista.
3. Ja he kävivät heihin käsiksi ja panivat heidät vankeuteen
seuraavaan päivään asti, sillä oli jo ehtoo.
4. Mutta monet niistä, jotka olivat kuulleet sanan, uskoivat,
ja
miesten luku nousi noin viiteentuhanteen.
5. Seuraavana päivänä heidän hallitusmiehensä ja vanhimpansa
ja
kirjanoppineensa kokoontuivat Jerusalemissa,
6. niin myös ylimmäinen pappi Hannas ja Kaifas ja Johannes ja
Aleksander sekä kaikki, jotka olivat
ylimmäispapillista sukua.
7. Ja he asettivat heidät eteensä ja kysyivät: "Millä
voimalla tai
kenen nimeen te tämän teitte?"
8. Silloin Pietari, Pyhää Henkeä täynnä, sanoi heille:
"Kansan
hallitusmiehet ja vanhimmat!
9. Jos meitä tänään kuulustellaan sairaalle miehelle
tehdystä
hyvästä työstä ja siitä, kenen kautta hän on
parantunut,
10. niin olkoon teille kaikille ja koko Israelin
kansalle tiettävä,
että Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimen
kautta, hänen,
jonka te ristiinnaulitsitte, mutta jonka Jumala
kuolleista
herätti, hänen nimensä kautta tämä seisoo
terveenä teidän
edessänne.
11. Hän on 'se kivi, jonka te, rakentajat, hylkäsitte,
mutta joka on
kulmakiveksi tullut'.
12. Eikä ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei
ole taivaan
alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän
pitäisi
pelastuman."
13. Mutta kun he näkivät Pietarin ja Johanneksen
rohkeuden ja
havaitsivat heidän olevan koulunkäymättömiä ja
oppimattomia
miehiä, he ihmettelivät; ja he tunsivat heidät
niiksi, jotka
olivat olleet Jeesuksen kanssa.
14. Ja nähdessään parannetun miehen seisovan heidän
kanssansa he
eivät voineet mitään vastaansanoa,
15. vaan käskettyään heidän astua ulos neuvostosta he
pitivät
keskenänsä neuvoa
16. ja sanoivat: "Mitä me teemme näille miehille?
Sillä että heidän
kauttansa on tapahtunut ilmeinen ihme, sen
kaikki Jerusalemin
asukkaat tietävät, emmekä me voi sitä kieltää.
17. Mutta ettei se leviäisi laajemmalle kansaan, niin
kieltäkäämme
ankarasti heitä enää tähän nimeen puhumasta yhdellekään
ihmiselle."
18. Niin he kutsuivat heidät ja kielsivät heitä mitään
puhumasta ja
opettamasta Jeesuksen nimeen.
19. Mutta Pietari ja Johannes vastasivat heille ja
sanoivat:
"Päättäkää itse, onko oikein Jumalan edessä
kuulla teitä enemmän
kuin Jumalaa;
20. mutta me emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme
nähneet ja
kuulleet".
21. Niin he uhkasivat heitä vielä enemmän ja päästivät
heidät, koska
eivät kansan tähden keksineet, miten rangaista
heitä, sillä
kaikki ylistivät Jumalaa siitä, mitä tapahtunut
oli.
22. Sillä sivu neljänkymmenen oli jo vuosiltaan se mies,
jossa tämä
parantumisen ihme oli tapahtunut.
23. Ja päästyään vapaiksi he menivät omiensa tykö ja
kertoivat
kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat heille
sanoneet.
24. Sen kuultuansa he yksimielisesti korottivat äänensä
Jumalan
puoleen ja sanoivat: "Herra, sinä, joka
olet tehnyt taivaan ja
maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on!
25. Sinä, joka Pyhän Hengen kautta, isämme Daavidin,
sinun
palvelijasi, suun kautta, olet puhunut: 'Miksi
pakanat pauhaavat
ja kansat turhia ajattelevat?
26. Maan kuninkaat nousevat, ja ruhtinaat kokoontuvat yhteen
Herraa
ja hänen Voideltuansa vastaan.'
27. Sillä totisesti, tässä kaupungissa kokoontuivat sinun
pyhää
Poikaasi Jeesusta vastaan, jonka sinä olet
voidellut, sekä
Herodes että Pontius Pilatus pakanain ja
Israelin sukukuntain
kanssa,
28. tekemään kaiken, minkä sinun kätesi ja päätöksesi oli
edeltämäärännyt tapahtuvaksi.
29. Ja nyt, Herra, katso heidän uhkauksiansa ja anna
palvelijaisi
kaikella rohkeudella puhua sinun sanaasi;
30. ja ojenna kätesi, niin että sairaat parantuvat ja
tunnustekoja
ja ihmeitä tapahtuu sinun pyhän Poikasi
Jeesuksen nimen kautta."
31. Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he
olivat
koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä
täytetyiksi ja
puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti.
32. Ja uskovaisten suuressa joukossa oli yksi sydän ja yksi sielu;
eikä kenkään heistä sanonut omaksensa mitään
siitä, mitä hänellä
oli, vaan kaikki oli heillä yhteistä.
33. Ja apostolit todistivat suurella voimalla Herran Jeesuksen
ylösnousemuksesta, ja suuri armo oli heillä
kaikilla.
34. Ei myöskään ollut heidän seassaan ketään puutteenalaista;
sillä
kaikki, joilla oli maatiloja tai taloja, myivät
ne ja toivat
myytyjen hinnan
35. ja panivat apostolien jalkojen juureen; ja jokaiselle jaettiin
sen mukaan, kuin hän tarvitsi.
36. Niinpä Joosef, jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi - se
on
käännettynä: kehoittaja - leeviläinen, syntyisin
Kyprosta,
37. myi omistamansa pellon, toi rahat ja pani ne apostolien
jalkojen
juureen.
|