10
1. Ja Kesareassa oli mies, nimeltä Kornelius, sadanpäämies
niin
kutsutussa italialaisessa sotaväenosastossa.
2. Hän oli hurskas ja Jumalaa pelkääväinen, niinkuin koko
hänen
perhekuntansakin, ja antoi paljon almuja
kansalle ja rukoili
alati Jumalaa.
3. Hän näki selvästi näyssä, noin yhdeksännellä hetkellä
päivästä,
Jumalan enkelin, joka tuli sisään hänen tykönsä
ja sanoi
hänelle: "Kornelius!"
4. Tämä loi katseensa häneen ja sanoi peljästyneenä:
"Mikä on,
Herra?" Enkeli sanoi hänelle: "Sinun
rukouksesi ja almusi ovat
tulleet muistoon Jumalan edessä.
5. Niin lähetä nyt miehiä Joppeen noutamaan eräs Simon, jota
myös
Pietariksi kutsutaan;
6. hän majailee nahkuri Simonin luona, jonka talo on meren
rannalla."
7. Ja kun enkeli, joka Korneliusta puhutteli, oli mennyt pois,
kutsui tämä kaksi palvelijaansa ja hurskaan
sotamiehen
uskollisimpiensa joukosta
8. ja kertoi heille kaikki ja lähetti heidät Joppeen.
9. Ja seuraavana päivänä, kun he olivat matkalla ja
lähestyivät
kaupunkia, nousi Pietari noin kuudennen hetken
vaiheilla katolle
rukoilemaan.
10. Ja hänen
tuli nälkä, ja hän halusi ruokaa. Mutta sitä
valmistettaessa hän joutui hurmoksiin.
11. Ja hän näki taivaan avoinna ja tulevan alas astian,
ikäänkuin
suuren liinavaatteen, joka neljästä kulmastaan
laskettiin
maahan.
12. Ja siinä oli kaikkinaisia maan nelijalkaisia ja
matelijoita ja
taivaan lintuja.
13. Ja tuli ääni, joka sanoi hänelle: "Nouse,
Pietari, teurasta ja
syö".
14. Mutta Pietari sanoi: "En suinkaan, Herra; sillä
en minä ole
ikinä syönyt mitään epäpyhää enkä
saastaista".
15. Ja taas ääni sanoi hänelle toistamiseen: "Minkä
Jumala on
puhdistanut, sitä älä sinä sano
epäpyhäksi".
16. Tämä tapahtui kolme kertaa; sitten astia otettiin
kohta ylös
taivaaseen.
17. Ja kun Pietari oli epätietoinen siitä, mitä hänen
näkemänsä näky
mahtoi merkitä, niin katso, ne miehet, jotka
Kornelius oli
lähettänyt ja jotka kyselemällä olivat löytäneet
Simonin talon,
seisoivat portilla
18. ja tiedustelivat kuuluvalla äänellä, majailiko
siellä Simon,
jota myös Pietariksi kutsuttiin.
19. Kun Pietari yhä mietti tuota näkyä, sanoi Henki
hänelle: "Katso,
kaksi miestä etsii sinua;
20. niin nouse nyt, astu alas ja mene arvelematta heidän
kanssaan,
sillä minä olen heidät lähettänyt".
21. Niin Pietari meni alas miesten tykö ja sanoi: "Katso,
minä olen
se, jota te etsitte; mitä varten te olette
tulleet?"
22. He sanoivat: "Sadanpäämies Kornelius, hurskas
ja Jumalaa
pelkääväinen mies, josta koko Juudan kansa
todistaa hyvää, on
pyhältä enkeliltä ilmestyksessä saanut käskyn
haettaa sinut
kotiinsa ja kuulla, mitä sinulla on
sanottavaa".
23. Niin hän kutsui heidät sisään ja piti heitä
vierainansa. Seuraavana päivänä Pietari nousi ja
lähti heidän
kanssaan, ja muutamat veljet Joppesta seurasivat
hänen mukanaan.
24. Ja sen jälkeisenä päivänä he saapuivat Kesareaan; ja
Kornelius
odotti heitä ja oli kutsunut koolle sukulaisensa
ja lähimmät
ystävänsä.
25. Ja kun Pietari oli astumassa sisään, meni Kornelius
häntä
vastaan, lankesi hänen jalkojensa juureen ja
kumartui maahan.
26. Mutta Pietari nosti hänet ylös sanoen: "Nouse;
minäkin olen
ihminen".
27. Ja puhellen hänen kanssaan hän meni sisään ja tapasi monta
koolla.
28. Ja hän sanoi heille: "Te tiedätte, että on luvatonta
juutalaisen
miehen seurustella vierasheimoisen kanssa tai
mennä hänen
tykönsä; mutta minulle Jumala on osoittanut,
etten saa sanoa
ketään ihmistä epäpyhäksi enkä saastaiseksi.
29. Sentähden minä vastaansanomatta tulinkin, kun minua
noudettiin. Ja nyt minä kysyn: mitä varten te olette minut
noutaneet?"
30. Ja Kornelius sanoi: "Neljä päivää sitten, juuri tähän
aikaan
päivästä, minä kotonani rukoilin tällä
yhdeksännellä hetkellä,
ja katso, edessäni seisoi mies loistavissa
vaatteissa
31. ja sanoi: 'Kornelius, sinun rukouksesi on kuultu, ja sinun
almusi ovat tulleet muistoon Jumalan edessä.
32. Niin lähetä nyt Joppeen ja kutsu tykösi Simon, jota myös
Pietariksi kutsutaan; hän majailee nahkuri
Simonin talossa meren
rannalla.'
33. Sentähden minä lähetin heti sinulle sanan, ja sinä teit
hyvin,
kun tulit. Nyt olemme siis tässä kaikki Jumalan
edessä,
kuullaksemme kaiken, mitä Herra on käskenyt
sinun puhua."
34. Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä
totisesti käsitän,
ettei Jumala katso henkilöön,
35. vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja
tekee
vanhurskautta, on hänelle otollinen.
36. Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen
evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa,
joka on kaikkien
Herra,
37. sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan,
sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen
te tiedätte;
38. te tiedätte, kuinka Jumala Pyhällä Hengellä ja voimalla
oli
voidellut Jeesuksen Nasaretilaisen, hänet, joka
vaelsi ympäri ja
teki hyvää ja paransi kaikki perkeleen valtaan
joutuneet; sillä
Jumala oli hänen kanssansa.
39. Ja me olemme kaiken sen todistajat, mitä hän teki
juutalaisten
maassa ja Jerusalemissa; ja hänet he ripustivat
puuhun ja
tappoivat.
40. Hänet Jumala herätti kolmantena päivänä ja antoi hänen
ilmestyä,
41. ei kaikelle kansalle, vaan Jumalan ennen valitsemille
todistajille, meille, jotka söimme ja joimme
hänen kanssaan sen
jälkeen, kuin hän oli kuolleista noussut.
42. Ja hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että
hän on
se, jonka Jumala on asettanut elävien ja
kuolleitten tuomariksi.
43. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka
uskoo
häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä
kautta."
44. Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien
päälle,
jotka puheen kuulivat.
45. Ja kaikki ne uskovaiset, jotka olivat ympärileikatut ja
olivat
tulleet Pietarin mukana, hämmästyivät sitä, että
Pyhän Hengen
lahja vuodatettiin pakanoihinkin,
46. sillä he kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän
Jumalaa. Silloin Pietari vastasi:
47. "Ei kaiketi kukaan voi kieltää kastamasta vedellä
näitä, jotka
ovat saaneet Pyhän Hengen niinkuin mekin?"
48. Ja hän käski
kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. Silloin
he pyysivät häntä viipymään siellä muutamia
päiviä.
|