12
1. Siihen aikaan kuningas Herodes otatti muutamia seurakunnan
jäseniä kiinni kiduttaaksensa heitä.
2. Ja hän mestautti miekalla Jaakobin, Johanneksen veljen.
3. Ja kun hän näki sen olevan juutalaisille mieleen, niin hän
sen
lisäksi vangitutti Pietarinkin. Silloin olivat
happamattoman
leivän päivät.
4. Ja otettuaan hänet kiinni hän pani hänet vankeuteen ja
jätti
neljän nelimiehisen sotilasvartioston
vartioitavaksi, aikoen
pääsiäisen jälkeen asettaa hänet kansan eteen.
5. Niin pidettiin siis Pietaria vankeudessa; mutta seurakunta
rukoili lakkaamatta Jumalaa hänen edestänsä.
6. Ja yöllä sitä päivää vasten, jona Herodeksella oli aikomus
viedä
hänet oikeuden eteen, Pietari nukkui kahden
sotamiehen välissä,
sidottuna kaksilla kahleilla; ja vartijat vartioitsivat
oven
edessä vankilaa.
7. Ja katso, hänen edessään seisoi Herran enkeli, ja huoneessa
loisti valo, ja enkeli sysäsi Pietaria kylkeen
ja herätti hänet
sanoen: "Nouse nopeasti!" Ja kahleet putosivat hänen käsistään.
8. Ja enkeli sanoi hänelle: "Vyötä itsesi ja sido
paula-anturat
jalkaasi". Ja hän teki niin. Vielä enkeli
sanoi hänelle: "Heitä
vaippa yllesi ja seuraa minua".
9. Ja Pietari lähti ja seurasi häntä, mutta ei tiennyt,
että se,
mikä enkelin vaikutuksesta tapahtui, oli totta,
vaan luuli
näkevänsä näyn.
10. Ja he kulkivat läpi ensimmäisen vartion ja toisen ja
tulivat
rautaportille, joka vei kaupunkiin. Se aukeni
heille itsestään,
ja he menivät ulos ja kulkivat eteenpäin
muutamaa katua; ja
yhtäkkiä enkeli erkani hänestä.
11. Kun Pietari tointui, sanoi hän: "Nyt minä
totisesti tiedän, että
Herra on lähettänyt enkelinsä ja pelastanut
minut Herodeksen
käsistä ja kaikesta, mitä Juudan kansa
odotti".
12. Ja päästyään siitä selville hän kulki kohti Marian,
Johanneksen
äidin, taloa, sen Johanneksen, jota myös
Markukseksi
kutsuttiin. Siellä oli monta koolla
rukoilemassa.
13. Ja kun Pietari kolkutti eteisen ovea, tuli siihen
palvelijatar,
nimeltä Rode, kuulostamaan;
14. ja tunnettuaan Pietarin äänen hän ilossansa ei
avannut eteistä
vaan juoksi sisään ja kertoi Pietarin seisovan
portin takana.
15. He
sanoivat hänelle: "Sinä hourit". Mutta hän vakuutti puheensa
todeksi. Niin he sanoivat: "Se on hänen
enkelinsä".
16. Mutta Pietari kolkutti yhä; ja kun he avasivat,
näkivät he hänet
ja hämmästyivät.
17. Niin hän viittasi kädellään heitä vaikenemaan ja
kertoi heille,
kuinka Herra oli vienyt hänet ulos vankeudesta,
ja sanoi:
"Ilmoittakaa tämä Jaakobille ja
veljille". Ja hän lähti pois ja
meni toiseen paikkaan.
18. Mutta kun päivä koitti, tuli sotamiehille kova hätä
siitä, mihin
Pietari oli joutunut.
19. Ja kun Herodes oli haettanut häntä eikä löytänyt,
tutki hän
vartijoita ja käski viedä heidät rangaistaviksi.
Sitten hän meni
Juudeasta Kesareaan ja oleskeli siellä.
20. Ja Herodes oli vihoissansa tyyrolaisille ja
siidonilaisille. Mutta nämä tulivat yksissä
neuvoin hänen
luoksensa, ja suostutettuaan puolelleen Blastuksen,
kuninkaan
kamaripalvelijan, he anoivat rauhaa; sillä
heidän maakuntansa
sai elatuksensa kuninkaan maasta.
21. Niin Herodes määrättynä päivänä pukeutui
kuninkaalliseen pukuun,
istui istuimelleen ja piti heille puheen;
22. siihen kansa huusi: "Jumalan ääni, eikä
ihmisen!"
23. Mutta heti löi häntä Herran enkeli, sentähden ettei
hän antanut
kunniaa Jumalalle; ja madot söivät hänet, ja hän
heitti
henkensä.
24. Mutta Jumalan sana menestyi ja levisi.
25. Ja Barnabas ja Saulus palasivat Jerusalemista
toimitettuansa
avustustehtävän ja toivat sieltä mukanaan
Johanneksen, jota myös
Markukseksi kutsuttiin.
|