8
1. Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka
Kristuksessa Jeesuksessa ovat.
2. Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on
vapauttanut
sinut synnin ja kuoleman laista.
3. Sillä mikä laille oli mahdotonta, koska se oli lihan kautta
heikoksi tullut, sen Jumala teki, lähettämällä
oman Poikansa
syntisen lihan kaltaisuudessa ja synnin tähden
ja tuomitsemalla
synnin lihassa,
4. että lain vanhurskaus täytettäisiin meissä, jotka emme
vaella
lihan mukaan, vaan Hengen.
5. Sillä niillä, jotka elävät lihan mukaan, on lihan mieli,
mutta
niillä, jotka elävät Hengen mukaan, on Hengen
mieli.
6. Sillä lihan mieli on kuolema, mutta hengen mieli on elämä
ja
rauha;
7. sentähden että lihan mieli on vihollisuus Jumalaa vastaan,
sillä
se ei alistu Jumalan lain alle, eikä se voikaan.
8. Jotka lihan vallassa ovat, ne eivät voi olla
Jumalalle
otolliset.
9. Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos
kerran
Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole
Kristuksen Henkeä,
se ei ole hänen omansa.
10. Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on
kuollut synnin
tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden
tähden.
11. Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti
Jeesuksen
kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti
kuolleista
Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös
teidän kuolevaiset
ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.
12. Niin me siis, veljet, olemme velassa, mutta emme
lihalle, lihan
mukaan elääksemme.
13. Sillä jos te lihan mukaan elätte, pitää teidän
kuoleman; mutta
jos te Hengellä kuoletatte ruumiin teot, niin
saatte elää.
14. Sillä kaikki, joita Jumalan Henki kuljettaa, ovat
Jumalan
lapsia.
15. Sillä te ette ole saaneet orjuuden henkeä ollaksenne
jälleen
pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden
hengen, jossa me
huudamme: "Abba! Isä!"
16. Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me
olemme
Jumalan lapsia.
17. Mutta jos olemme lapsia, niin olemme myöskin
perillisiä, Jumalan
perillisiä ja Kristuksen kanssaperillisiä, jos
kerran yhdessä
hänen kanssaan kärsimme, että me yhdessä myös
kirkastuisimme.
18. Sillä minä päätän, että tämän nykyisen ajan
kärsimykset eivät
ole verrattavat siihen kirkkauteen, joka on
ilmestyvä meihin.
19. Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa
Jumalan lasten
ilmestymistä.
20. Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle -
ei omasta
tahdostaan, vaan alistajan - kuitenkin toivon
varaan,
21. koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi
turmeluksen
orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.
22. Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä
huokaa ja on
synnytystuskissa hamaan tähän asti;
23. eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen
esikoislahja,
mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen
lapseksi-ottamista,
meidän ruumiimme lunastusta.
24. Sillä toivossa me olemme pelastetut, mutta toivo, jonka
näkee
täyttyneen, ei ole mikään toivo; kuinka kukaan
sitä toivoo,
minkä näkee?
25. Mutta jos toivomme, mitä emme näe, niin me odotamme
sitä
kärsivällisyydellä.
26. Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me
emme
tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin
rukoilla tulisi,
mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme
sanomattomilla
huokauksilla.
27. Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä
Henki
rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä.
28. Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden
parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden,
jotka hänen
aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.
29. Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös
edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että
hän olisi
esikoinen monien veljien joukossa;
30. mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös
kutsunut; ja
jotka hän on kutsunut, ne hän on myös
vanhurskauttanut; mutta
jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös
kirkastanut.
31. Mitä me siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän
puolellamme,
kuka voi olla meitä vastaan?
32. Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan, vaan antoi
hänet
alttiiksi kaikkien meidän edestämme, kuinka hän
ei lahjoittaisi
meille kaikkea muutakin hänen kanssansa?
33. Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala on se, joka
vanhurskauttaa.
34. Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus Jeesus on se, joka
on
kuollut, onpa vielä herätettykin, ja hän on
Jumalan oikealla
puolella, ja hän myös rukoilee meidän edestämme.
35. Kuka voi meidät erottaa Kristuksen rakkaudesta? Tuskako,
vai
ahdistus, vai vaino, vai nälkä, vai alastomuus,
vai vaara, vai
miekka?
36. Niinkuin kirjoitettu on: "Sinun tähtesi meitä
surmataan kaiken
päivää; meitä pidetään teuraslampaina".
37. Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen
kauttansa,
joka meitä on rakastanut.
38. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei
enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä
tulevaiset, ei
voimat,
39. ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä
erottaa
Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa
Jeesuksessa, meidän
Herrassamme.
|