15
1. Veljet, minä johdatan teidät tuntemaan sen evankeliumin,
jonka
minä teille julistin, jonka te myöskin olette
ottaneet vastaan
ja jossa myös pysytte
2. ja jonka kautta te myös pelastutte, jos pidätte siitä
kiinni
semmoisena, kuin minä sen teille julistin,
ellette turhaan ole
uskoneet.
3. Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä
itse
olin saanut: että Kristus on kuollut meidän
syntiemme tähden,
kirjoitusten mukaan,
4. ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista
kolmantena
päivänä, kirjoitusten mukaan,
5. ja että hän näyttäytyi Keefaalle, sitten niille
kahdelletoista.
6. Sen jälkeen hän näyttäytyi yhtä haavaa enemmälle kuin
viidellesadalle veljelle, joista useimmat vielä
nytkin ovat
elossa, mutta muutamat ovat nukkuneet pois.
7. Sen jälkeen hän näyttäytyi Jaakobille, sitten kaikille
apostoleille.
8. Mutta kaikkein viimeiseksi hän näyttäytyi minullekin,
joka olen
ikäänkuin keskensyntynyt.
9. Sillä minä olen apostoleista halvin enkä ole sen
arvoinen, että
minua apostoliksi kutsutaan, koska olen
vainonnut Jumalan
seurakuntaa.
10. Mutta Jumalan armosta minä olen se, mikä olen, eikä
hänen
armonsa minua kohtaan ole ollut turha, vaan
enemmän kuin he
kaikki minä olen työtä tehnyt, en kuitenkaan
minä, vaan Jumalan
armo, joka on minun kanssani.
11. Olinpa siis minä tai olivatpa he: näin me
saarnaamme, ja näin te
olette uskoon tulleet.
12. Mutta jos Kristuksesta saarnataan, että hän on
noussut
kuolleista, kuinka muutamat teistä saattavat
sanoa, ettei
kuolleitten ylösnousemusta ole?
13. Vaan jos ei ole kuolleitten ylösnousemusta, ei
Kristuskaan ole
noussut.
14. Mutta jos Kristus ei ole noussut kuolleista, turha
on silloin
meidän saarnamme, turha myös teidän uskonne;
15. ja silloin meidät myös havaitaan vääriksi Jumalan
todistajiksi,
koska olemme todistaneet Jumalaa vastaan, että
hän on herättänyt
Kristuksen, jota hän ei ole herättänyt, jos
kerran kuolleita ei
herätetä.
16. Sillä jos kuolleita ei herätetä, ei Kristuskaan ole
herätetty.
17. Mutta jos Kristus ei ole herätetty, niin teidän
uskonne on
turha, ja te olette vielä synneissänne.
18. Ja silloinhan Kristuksessa nukkuneetkin olisivat
kadotetut.
19. Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan
tämän elämän
ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä
surkuteltavammat.
20. Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista,
esikoisena kuoloon
nukkuneista.
21. Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin
on myöskin
kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta.
22. Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös
kaikki
tehdään eläviksi Kristuksessa,
23. mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus,
sitten Kristuksen
omat hänen tulemuksessaan;
24. sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan
Jumalan ja Isän
haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja
kaiken vallan ja
voiman.
25. Sillä hänen pitää hallitseman "siihen asti,
kunnes hän on pannut
kaikki viholliset jalkojensa alle".
26. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema.
27. Sillä: "kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa
alle". Mutta
kun hän sanoo: "kaikki on alistettu",
niin ei tietenkään ole
alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen
allensa.
28. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse
Poikakin
alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen
valtaansa
kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa.
29. Mitä muutoin ne, jotka kastattavat itsensä kuolleitten
puolesta,
sillä saavat aikaan? Jos kuolleet eivät heräjä,
miksi nämä
sitten kastattavat itsensä heidän puolestaan?
30. Ja miksi mekään antaudumme joka hetki vaaraan?
31. Joka päivä minä olen kuoleman kidassa, niin totta kuin te,
veljet, olette minun kerskaukseni Kristuksessa
Jeesuksessa,
meidän Herrassamme.
32. Jos minä ihmisten tavoin olen taistellut petojen kanssa
Efesossa, mitä hyötyä minulle siitä on? Jos
kuolleet eivät
heräjä, niin: "syökäämme ja juokaamme,
sillä huomenna me
kuolemme".
33. Älkää eksykö. "Huono seura hyvät tavat
turmelee."
34. Raitistukaa oikealla tavalla, älkääkä syntiä tehkö; sillä
niitä
on, joilla ei ole mitään tietoa Jumalasta. Teidän häpeäksenne
minä tämän sanon.
35. Mutta joku ehkä kysyy: "Millä tavoin kuolleet
heräjävät, ja
millaisessa ruumiissa he tulevat?"
36. Sinä mieletön, se, minkä kylvät, ei virkoa eloon, ellei se
ensin
kuole!
37. Ja kun kylvät, et kylvä sitä vartta, joka on nouseva, vaan
paljaan jyvän, nisun jyvän tai muun minkä
tahansa.
38. Mutta Jumala antaa sille varren, sellaisen kuin tahtoo, ja
kullekin siemenelle sen oman varren.
39. Ei kaikki liha ole samaa lihaa, vaan toista on
ihmisten, toista
taas karjan liha, toista on lintujen liha,
toista kalojen.
40. Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita; mutta
toinen
on taivaallisten kirkkaus, toinen taas
maallisten.
41. Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja
toinen
tähtien kirkkaus, ja toinen tähti voittaa toisen
kirkkaudessa.
42. Niin on myös kuolleitten ylösnousemus: kylvetään
katoavaisuudessa, nousee katoamattomuudessa;
43. kylvetään alhaisuudessa, nousee kirkkaudessa; kylvetään
heikkoudessa, nousee voimassa;
44. kylvetään sielullinen ruumis, nousee hengellinen ruumis.
Jos
kerran on sielullinen ruumis, niin on myös
hengellinen.
45. Niin on myös kirjoitettu: "Ensimmäisestä ihmisestä,
Aadamista,
tuli elävä sielu"; viimeisestä Aadamista
tuli eläväksitekevä
henki.
46. Mutta mikä on hengellistä, se ei ole ensimmäinen, vaan se,
mikä
on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se,
mikä on
hengellistä.
47. Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen
on
taivaasta.
48. Minkäkaltainen maallinen oli, senkaltaisia ovat myös
maalliset;
ja minkäkaltainen taivaallinen on, senkaltaisia
ovat myös
taivaalliset.
49. Ja niinkuin meissä on ollut maallisen kuva, niin meissä on
myös
oleva taivaallisen kuva.
50. Mutta tämän minä sanon, veljet, ettei liha ja veri voi
periä
Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri
katoamattomuutta.
51. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki
kuolemaan
nuku, mutta kaikki me muutumme,
52. yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa;
sillä
pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina,
ja me muutumme.
53. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman
katoamattomuuteen, ja
tämän kuolevaisen pitää pukeutuman
kuolemattomuuteen.
54. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja
tämä
kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin
toteutuu se
sana, joka on kirjoitettu: "Kuolema on
nielty ja voitto saatu".
55. "Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema,
missä on sinun
otasi?"
56. Mutta
kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki.
57. Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton
meidän
Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta!
58. Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät,
aina
innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän
vaivannäkönne ei
ole turha Herrassa.
|