2
1. Olin nimittäin mielessäni päättänyt, etten tullessani
teidän
tykönne taas toisi murhetta mukanani.
2. Sillä jos minä saatan teidät murheellisiksi, niin eihän
minua
voi saada iloiseksi kukaan muu kuin se, jonka
minä olen
murheelliseksi saattanut.
3. Ja juuri sen minä kirjoitin sitä varten, etten tullessani
saisi
murhetta niistä, joista minun piti saada iloa,
koska minulla on
teihin kaikkiin se luottamus, että minun iloni
on kaikkien
teidän ilonne.
4. Sillä suuressa sydämen ahdistuksessa ja hädässä minä
kirjoitin
teille monin kyynelin, en sitä varten, että te
murheellisiksi
tulisitte, vaan että tuntisitte sen erinomaisen
rakkauden, joka
minulla on teihin.
5. Mutta jos eräs on tuottanut murhetta, ei hän ole tuottanut
murhetta minulle, vaan teille kaikille, jossakin
määrin, etten
liikaa sanoisi.
6. Semmoiselle riittää se rangaistus, minkä hän useimmilta on
saanut;
7. niin että teidän päinvastoin ennemmin tulee antaa anteeksi
ja
lohduttaa, ettei hän ehkä menehtyisi liian
suureen murheeseen.
8. Sentähden minä kehoitan teitä, että päätätte ruveta
osoittamaan
rakkautta häntä kohtaan;
9. sillä sitä varten minä kirjoitinkin, että saisin
nähdä, kuinka
te kestätte koetuksen, oletteko kaikessa
kuuliaiset.
10. Mutta kenelle te jotakin anteeksi annatte, sille
minäkin; sillä
mitä minä olen anteeksi antanut - jos minulla on
ollut jotakin
anteeksiannettavaa - sen olen anteeksi antanut
teidän tähtenne
Kristuksen kasvojen edessä,
11. ettei saatana pääsisi meistä voitolle; sillä hänen
juonensa
eivät ole meille tuntemattomat.
12. Tultuani Trooaaseen julistamaan Kristuksen
evankeliumia avautui
minulle ovi työhön Herrassa,
13. mutta minä en saanut lepoa hengessäni, kun en
tavannut Tiitusta,
veljeäni. Sentähden sanoin heille jäähyväiset ja
lähdin
Makedoniaan.
14. Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa
meitä
voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme
joka paikassa
tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun!
15. Sillä me olemme Kristuksen tuoksu Jumalalle sekä
pelastuvien
että kadotukseen joutuvien joukossa:
16. näille tosin kuoleman haju kuolemaksi, mutta noille
elämän
tuoksu elämäksi. Ja kuka on tällaiseen kelvollinen?
17. Sillä me emme ole niinkuin nuo monet, jotka
myyskentelevät
Jumalan sanaa; vaan puhtaasta mielestä, niinkuin
Jumalan
vaikutuksesta, Jumalan edessä, me Kristuksessa
puhumme.
|