4
1. Sentähden, kun meillä on tämä virka sen laupeuden mukaan,
joka
on osaksemme tullut, me emme lannistu,
2. vaan olemme hyljänneet kaikki häpeälliset salatiet, niin
ettemme
vaella kavaluudessa emmekä väärennä Jumalan
sanaa, vaan
julkituomalla totuuden me suositamme itseämme
jokaisen ihmisen
omalletunnolle Jumalan edessä.
3. Mutta jos meidän evankeliumimme on peitossa, niin se peite
on
niissä, jotka kadotukseen joutuvat,
4. niissä uskottomissa, joiden mielet tämän maailman jumala on
niin
sokaissut, ettei heille loista valkeus, joka
lähtee Kristuksen
kirkkauden evankeliumista, hänen, joka on
Jumalan kuva.
5. Sillä me emme julista itseämme, vaan Kristusta Jeesusta,
että
hän on Herra ja me teidän palvelijanne Jeesuksen
tähden.
6. Sillä Jumala, joka sanoi: "Loistakoon valkeus
pimeydestä", on
se, joka loisti sydämiimme, että Jumalan
kirkkauden tunteminen,
sen kirkkauden, joka loistaa Kristuksen
kasvoissa, levittäisi
valoansa.
7. Mutta tämä aarre on meillä saviastioissa, että tuo
suunnattoman
suuri voima olisi Jumalan eikä näyttäisi tulevan
meistä.
8. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme
umpikujassa,
neuvottomat, mutta emme toivottomat,
9. vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut,
mutta emme
tuhotut.
10. Me kuljemme, aina kantaen Jeesuksen kuolemaa
ruumiissamme, että
Jeesuksen elämäkin tulisi meidän ruumiissamme
näkyviin.
11. Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut
kuolemaan Jeesuksen
tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi
kuolevaisessa lihassamme
näkyviin.
12. Niinpä siis kuolema tekee työtään meissä, mutta
elämä teissä.
13. Mutta koska meillä on sama uskon Henki, niinkuin
kirjoitettu on:
"Minä uskon, sentähden minä puhun",
niin mekin uskomme, ja
sentähden me myös puhumme,
14. tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on
herättävä
meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin
yhdessä teidän
kanssanne.
15. Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina
enenevä armo
yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa
kiitosta
Jumalan kunniaksi.
16. Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen
ihmisemme
menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä
päivältä uudistuu.
17. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme
tuottaa
meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden,
ylenpalttisesti,
18. meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan
näkymättömiä; sillä
näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät
iankaikkisia.
|