4
1. Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä
vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo
vaatii,
2. kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja
pitkämielisyydessä
kärsien toinen toistanne rakkaudessa
3. ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan
yhdyssiteellä:
4. yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin
yhteen
ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne
saitte;
5. yksi Herra, yksi usko, yksi kaste;
6. yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja
kaikkien
kautta ja kaikissa.
7. Mutta itsekullekin meistä on armo annettu Kristuksen lahjan
mitan mukaan.
8. Sentähden on sanottu: "Hän astui ylös
korkeuteen, hän otti
vankeja saaliikseen, hän antoi lahjoja
ihmisille".
9. Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin
että hän oli
astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin?
10. Hän, joka on astunut alas, on se, joka myös astui
ylös, kaikkia
taivaita ylemmäksi, täyttääkseen kaikki.
11. Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset
profeetoiksi, toiset
evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja
opettajiksi,
12. tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen
työhön, Kristuksen
ruumiin rakentamiseen,
13. kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja
Jumalan Pojan
tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen
täyteyden täyden
iän määrään,
14. ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja
joita
viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten
arpapelissä ja
eksytyksen kavalissa juonissa;
15. vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa,
kaikin tavoin
kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus,
16. josta koko ruumis, yhteen liitettynä ja koossa
pysyen jokaisen
jänteensä avulla, kasvaa rakentuakseen
rakkaudessa sen voiman
määrän mukaan, mikä kullakin osalla on.
17. Sen minä siis sanon ja varoitan Herrassa: älkää enää
vaeltako,
niinkuin pakanat vaeltavat mielensä turhuudessa,
18. nuo, jotka, pimentyneinä ymmärrykseltään ja
vieraantuneina
Jumalan elämästä heissä olevan tietämättömyyden
tähden ja
sydämensä paatumuksen tähden,
19. ovat päästäneet tuntonsa turtumaan ja heittäytyneet
irstauden
valtaan, harjoittamaan kaikkinaista
saastaisuutta, ahneudessa.
20. Mutta näin te ette ole oppineet Kristusta tuntemaan,
21. jos muutoin olette hänestä kuulleet ja hänessä
opetusta saaneet,
niinkuin totuus on Jeesuksessa:
22. että teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka
mukaan te
ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä
petollisia himoja
seuraten,
23. ja uudistua mielenne hengeltä
24. ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan
on luotu
totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen.
25. Pankaa sentähden pois valhe ja puhukaa totta, kukin
lähimmäisensä kanssa, sillä me olemme toinen
toisemme jäseniä.
26. "Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö." Älkää
antako auringon
laskea vihanne yli,
27. älkääkä antako perkeleelle sijaa.
28. Joka on varastanut, älköön enää varastako, vaan tehköön
ennemmin
työtä ja toimittakoon käsillään sitä, mikä hyvää
on, että
hänellä olisi, mitä antaa tarvitsevalle.
29. Mikään rietas puhe älköön suustanne lähtekö, vaan
ainoastaan
sellainen, mikä on rakentavaista ja tarpeellista
ja on mieluista
niille, jotka kuulevat.
30. Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää Henkeä, joka
on
teille annettu sinetiksi lunastuksen päivään
saakka.
31. Kaikki katkeruus ja kiivastus ja viha ja huuto ja herjaus,
kaikki pahuus olkoon kaukana teistä.
32. Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä,
hyväsydämisiä,
anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niinkuin
Jumalakin on
Kristuksessa teille anteeksi antanut.
|