Kirje filippiläisille
1
1. Paavali
ja Timoteus, Kristuksen Jeesuksen palvelijat, kaikille
pyhille Kristuksessa Jeesuksessa, jotka ovat
Filippissä, sekä
myös seurakunnan kaitsijoille ja
seurakuntapalvelijoille.
2. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja
Herralta
Jeesukselta Kristukselta!
3. Minä kiitän Jumalaani, niin usein kuin teitä muistan,
4. aina kaikissa rukouksissani ilolla rukoillen teidän
kaikkien
puolesta,
5. kiitän siitä, että olette olleet osallisia evankeliumiin
ensi
päivästä alkaen tähän päivään saakka,
6. varmasti luottaen siihen, että hän, joka on alkanut teissä
hyvän
työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen
päivään saakka.
7. Ja oikein onkin, että minä näin ajattelen teitä kaikkia,
koska
te olette minun sydämessäni, te, jotka sekä
ollessani kahleissa
että evankeliumia puolustaessani ja
vahvistaessani olette kaikki
minun kanssani armosta osalliset.
8. Sillä Jumala on minun todistajani, kuinka minä teitä
kaikkia
ikävöitsen Kristuksen Jeesuksen sydämellisellä
rakkaudella.
9. Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi
yhä
runsaammaksi tiedossa ja kaikessa
käsittämisessä,
10. voidaksenne tutkia, mikä paras on, että te
Kristuksen päivään
saakka olisitte puhtaat ettekä kenellekään
loukkaukseksi,
11. täynnä vanhurskauden hedelmää, jonka Jeesus Kristus
saa aikaan,
Jumalan kunniaksi ja ylistykseksi.
12. Mutta minä tahdon, että te, veljet, tietäisitte,
että se, mitä
minulle on tapahtunut, on koitunutkin
evankeliumin
menestykseksi,
13. niin että koko henkivartioston ja kaikkien muiden
tietoon on
tullut, että minä olen kahleissa Kristuksen
tähden,
14. ja että useimmat veljistä, saaden Herrassa
uskallusta minun
kahleistani, yhä enemmän rohkenevat pelkäämättä
puhua Jumalan
sanaa.
15. Muutamat tosin julistavat Kristusta kateudestakin ja
riidan
halusta, mutta toiset hyvässä tarkoituksessa:
16. nämä tekevät sitä rakkaudesta, koska tietävät, että
minut on
pantu evankeliumia puolustamaan,
17. nuo toiset taas julistavat Kristusta itsekkyydestä,
epäpuhtaalla
mielellä, luullen tuottavansa minulle murhetta
kahleissani.
18. Vaan mitäpä tuosta, kunhan Kristusta vain tavalla
tai toisella
julistetaan, joko näön vuoksi tai totuudessa! Ja siitä minä
iloitsen, ja olen vastakin iloitseva.
19. Sillä minä tiedän, että tämä on päättyvä minulle
pelastukseksi
teidän rukoustenne kautta ja Jeesuksen
Kristuksen Hengen avulla,
20. minun hartaan odotukseni ja toivoni mukaan, etten
ole missään
häpeään joutuva, vaan että Kristus nytkin,
niinkuin aina, on
tuleva ylistetyksi minun ruumiissani kaikella
rohkeudella, joko
elämän tai kuoleman kautta.
21. Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on
voitto.
22. Mutta jos minun on eläminen täällä lihassa, niin
siitä koituu
hedelmää työlleni, ja silloin en tiedä, minkä
valitsisin.
23. Ahtaalla minä olen näiden kahden välissä: halu
minulla on täältä
eritä ja olla Kristuksen kanssa, sillä se olisi
monin verroin
parempi;
24. mutta teidän tähtenne on lihassa viipymiseni
tarpeellisempi.
25. Ja kun olen tästä varma, niin minä tiedän jääväni
eloon ja
viipyväni kaikkien teidän luonanne teidän
edistymiseksenne ja
iloksenne uskossa,
26. että teidän kerskaamisenne minusta olisi yhä runsaampi
Kristuksessa Jeesuksessa, kun minä taas tulen
teidän tykönne.
27. Käyttäytykää vain Kristuksen evankeliumin arvon
mukaisesti, että
minä, tulinpa sitten teidän tykönne ja näin
teidät tai olin
tulematta, saan kuulla teistä, että te pysytte
samassa hengessä
ja yksimielisinä taistelette minun kanssani
evankeliumin uskon
puolesta,
28. vastustajia missään kohden säikähtämättä; ja se on heille
kadotuksen, mutta teille pelastuksen merkki,
merkki Jumalalta.
29. Sillä teidän on suotu, Kristuksen tähden, ei ainoastaan
uskoa
häneen, vaan myös kärsiä hänen tähtensä,
30. teidän, joilla on sama taistelu, mitä näitte ja nyt
kuulette
minun taistelevan.
|