2
1. Pankaa siis pois kaikki pahuus ja kaikki vilppi ja
ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panettelu,
2. ja halatkaa niinkuin vastasyntyneet lapset sanan väärentämätöntä
maitoa, että te sen kautta kasvaisitte
pelastukseen,
3. jos "olette maistaneet, että Herra on hyvä".
4. Ja tulkaa hänen tykönsä, elävän kiven tykö, jonka ihmiset
tosin
ovat hyljänneet, mutta joka Jumalan edessä on
valittu, kallis,
5. ja rakentukaa itsekin elävinä kivinä hengelliseksi
huoneeksi,
pyhäksi papistoksi, uhraamaan hengellisiä
uhreja, jotka
Jeesuksen Kristuksen kautta ovat Jumalalle
mieluisia.
6. Sillä Raamatussa sanotaan: "Katso, minä lasken
Siioniin valitun
kiven, kalliin kulmakiven; ja joka häneen uskoo,
ei ole häpeään
joutuva".
7. Teille siis, jotka uskotte, se on kallis, mutta niille,
jotka
eivät usko, "on se kivi, jonka rakentajat
hylkäsivät, tullut
kulmakiveksi"
8. ja "kompastuskiveksi ja loukkauskallioksi".
Koska he eivät
tottele sanaa, niin he kompastuvat; ja siihen
heidät on
pantukin.
9. Mutta te olette "valittu suku, kuninkaallinen
papisto, pyhä
heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja
tekoja", joka on
pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen
valkeuteensa;
10. te, jotka ennen "ette olleet kansa", mutta
nyt olette "Jumalan
kansa", jotka ennen "ette olleet
armahdetut", mutta nyt "olette
armahdetut".
11. Rakkaani, niinkuin outoja ja muukalaisia minä
kehoitan teitä
pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat
sielua vastaan,
12. ja vaeltamaan nuhteettomasti pakanain keskuudessa,
että he
siitä, mistä he parjaavat teitä niinkuin
pahantekijöitä, teidän
hyvien tekojenne tähden, niitä tarkatessaan,
ylistäisivät
Jumalaa etsikkopäivänä.
13. Olkaa alamaiset kaikelle inhimilliselle
järjestykselle Herran
tähden, niin hyvin kuninkaalle, joka on ylin,
14. kuin käskynhaltijoille, jotka hän on lähettänyt
pahaa tekeville
rangaistukseksi, mutta hyvää tekeville
kiitokseksi;
15. sillä se on Jumalan tahto, että te hyvää tekemällä
tukitte suun
mielettömäin ihmisten ymmärtämättömyydeltä -
16. niinkuin vapaat, ei niinkuin ne, joilla vapaus on
pahuuden
verhona, vaan niinkuin Jumalan palvelijat.
17. Kunnioittakaa kaikkia, rakastakaa veljiä, peljätkää
Jumalaa,
kunnioittakaa kuningasta.
18. Palvelijat, olkaa kaikella pelolla isännillenne
alamaiset, ei
ainoastaan hyville ja lempeille, vaan nurjillekin.
19. Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden
Jumalan edessä
kestää vaivoja, syyttömästi kärsien.
20. Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette
kärsivällisiä
silloin, kun teitä syntienne tähden piestään?
Mutta jos olette
kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden
saatte kärsiä, niin
se on Jumalan armoa.
21. Sillä siihen te olette kutsutut, koska Kristuskin
kärsi teidän
puolestanne, jättäen teille esikuvan, että te
noudattaisitte
hänen jälkiänsä,
22. joka "ei syntiä tehnyt ja jonka suussa ei
petosta ollut",
23. joka häntä herjattaessa ei herjannut takaisin, joka
kärsiessään
ei uhannut, vaan jätti asiansa sen haltuun, joka
oikein
tuomitsee,
24. joka "itse kantoi meidän syntimme"
ruumiissansa ristinpuuhun,
että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme
vanhurskaudelle; ja
hänen "haavainsa kautta te olette
paratut".
25. Sillä te olitte "eksyksissä niinkuin
lampaat", mutta nyt te
olette palanneet sielujenne paimenen ja
kaitsijan tykö.
|