Juudaksen kirje
1
1. Juudas,
Jeesuksen Kristuksen palvelija ja Jaakobin veli,
kutsutuille, jotka ovat Isässä Jumalassa
rakastetut ja
Jeesukselle Kristukselle varjellut.
2. Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.
3. Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille
yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko
kirjoittaa ja
kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon
puolesta, joka kerta
kaikkiaan on pyhille annettu.
4. Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden
jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän
tuomioon,
jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme
armon irstaudeksi
ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja
Herramme, Jeesuksen
Kristuksen.
5. Vaikka jo kerran olette saaneet tietää kaiken, tahdon
kuitenkin
muistuttaa teitä siitä, että Herra, joka oli
pelastanut kansan
Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka
eivät uskoneet;
6. ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet
valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa,
pani pimeyteen
iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren
päivän tuomioon;
7. samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat
kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin
harjoittivat
haureutta ja eksyivät luonnottomiin
lihanhimoihin, ovat
varoittavana esimerkkinä, kärsiessään
iankaikkisen tulen
rangaistusta.
8. Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan;
he
halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden
henkiolentoja.
9. Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja
väitteli
perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut
lausua herjaavaa
tuomiota, vaan sanoi: "Rangaiskoon sinua
Herra!"
10. Nämä sitävastoin herjaavat sitä, mitä eivät tunne;
mutta minkä
he järjettömäin eläinten tavoin luonnostaan
ymmärtävät, sillä he
turmelevat itsensä.
11. Voi heitä, sillä he kulkevat Kainin tietä ja heittäytyvät
palkan
tähden Bileamin eksytykseen ja hukkuvat
niskoitteluunsa niinkuin
Koora!
12. He likapilkkuina teidän rakkausaterioillanne
julkeasti
kemuilevat ja itseään kestitsevät. He ovat
vedettömiä, tuulten
ajeltavia pilviä, paljaita, syksyisiä puita,
hedelmättömiä,
kahdesti kuolleita, juurineen maasta reväistyjä,
13. rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat omia
häpeitään,
harhailevia tähtiä, joille pimeyden synkeys
ikuisiksi ajoiksi on
varattu.
14. Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut,
sanoen:
"Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine
pyhinensä
15. tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia
jumalattomia
kaikista heidän jumalattomista teoistansa, joita
he
jumalattomuudessaan ovat tehneet, ja kaikesta
julkeasta, mitä
nuo jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan
puhuneet".
16. He ovat napisijoita, kohtalonsa nurkujia ja
vaeltavat himojensa
mukaan; heidän suunsa puhuu pöyhkeitä, ja he
mielistelevät
ihmisiä oman etunsa tähden.
17. Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä
meidän Herramme
Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin
puhuneet,
18. sanoen teille: "Viimeisenä aikana tulee
pilkkaajia, jotka
vaeltavat jumalattomuutensa himojen
mukaan".
19. Nämä juuri saavat aikaan hajaannusta, he ovat
sielullisia,
henkeä heillä ei ole.
20. Mutta te, rakkaani, rakentakaa itseänne pyhimmän
uskonne
perustukselle, rukoilkaa Pyhässä Hengessä
21. ja pysyttäkää niin itsenne Jumalan rakkaudessa,
odottaessanne
meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen laupeutta
iankaikkiseksi
elämäksi.
22. Ja armahtakaa toisia, niitä, jotka epäilevät,
pelastakaa heidät,
tulesta temmaten;
23. toisia taas armahtakaa pelolla, inhoten lihan
tahraamaa
ihokastakin.
24. Mutta hänelle, joka voi varjella teidät lankeamasta
ja asettaa
teidät nuhteettomina, riemuitsevina,
kirkkautensa eteen,
25. hänelle, ainoalle Jumalalle ja meidän
pelastajallemme Herramme
Jeesuksen Kristuksen kautta, hänelle kunnia,
majesteetti, voima
ja valta ennen kaikkia aikoja ja nyt ja
iankaikkisesti! Amen.
|