9
1. Ja viides enkeli puhalsi pasunaan; niin minä näin tähden,
taivaasta maan päälle pudonneen, ja sille
annettiin syvyyden
kaivon avain;
2. ja se avasi syvyyden kaivon, ja kaivosta nousi savu,
niinkuin
savu suuresta pätsistä, ja kaivon savu pimitti
auringon ja
ilman.
3. Ja savusta lähti heinäsirkkoja maan päälle, ja niille
annettiin
valta, niinkuin maan skorpioneilla on valta;
4. ja niille sanottiin, etteivät ne saa vahingoittaa maan
ruohoa
eikä mitään vihantaa eikä yhtään puuta, vaan
ainoastaan niitä
ihmisiä, joilla ei ole Jumalan sinettiä
otsassaan.
5. Ja niille annettiin valta vaivata heitä viisi kuukautta,
vaan ei
tappaa heitä; ja ne vaivasivat, niinkuin vaivaa
skorpioni, kun
se ihmistä pistää.
6. Ja niinä päivinä ihmiset etsivät kuolemaa, eivätkä sitä
löydä;
he haluavat kuolla, mutta kuolema pakenee heitä.
7. Ja heinäsirkat olivat sotaan varustettujen hevosten
kaltaiset,
ja niillä oli päässään ikäänkuin seppeleet,
kullan näköiset, ja
niiden kasvot olivat ikäänkuin ihmisten kasvot;
8. ja niillä oli hiukset niinkuin naisten hiukset, ja
niiden
hampaat olivat niinkuin leijonain hampaat.
9. Ja niillä oli haarniskat ikäänkuin rautahaarniskat,
ja niiden
siipien kohina oli kuin sotavaunujen ryske
monien hevosten
kiitäessä taisteluun.
10. Ja niillä oli pyrstöt niinkuin skorpioneilla ja
pistimet, ja
pyrstöissänsä niillä oli voima vahingoittaa
ihmisiä viisi
kuukautta.
11. Niillä oli kuninkaanaan syvyyden enkeli, jonka nimi
hebreaksi on
Abaddon ja kreikaksi Apollyon.
12. Ensimmäinen "voi!" on mennyt; katso, tulee
vielä kaksi
"voi!"-huutoa tämän jälkeen.
13. Ja kuudes enkeli puhalsi pasunaan; niin minä kuulin
äänen
tulevan kultaisen alttarin neljästä sarvesta,
Jumalan edestä,
14. ja se sanoi kuudennelle enkelille, jolla oli pasuna:
"Päästä ne
neljä enkeliä, jotka ovat sidottuina suuren
Eufrat-virran
varrella".
15. Silloin päästettiin ne neljä enkeliä, jotka
hetkelleen,
päivälleen, kuukaudelleen ja vuodelleen olivat
valmiina
tappamaan kolmannen osan ihmisistä.
16. Ja ratsuväen joukkojen luku oli kaksikymmentä
tuhatta kertaa
kymmenen tuhatta; minä kuulin niiden luvun.
17. Ja tämänkaltaisilta minusta näyttivät hevoset ja
niiden selässä
istujat näyssä: ratsastajilla oli tulipunaiset
ja tummansinervät
ja tulikivenkeltaiset haarniskat; ja hevosten
päät olivat kuin
leijonain päät, ja niiden suusta lähti tuli ja
savu ja tulikivi.
18. Näistä kolmesta vitsauksesta sai kolmas osa ihmisiä
surmansa:
tulesta ja savusta ja tulikivestä, jotka
lähtivät niiden suusta.
19. Sillä hevosten voima oli niiden suussa ja niiden
hännässä;
niiden hännät näet olivat käärmeitten kaltaiset,
ja niissä oli
päät, joilla ne vahingoittivat.
20. Ja jäljelle jääneet ihmiset, ne, joita ei tapettu
näillä
vitsauksilla, eivät tehneet parannusta kättensä
teoista, niin
että olisivat lakanneet kumartamasta riivaajia
ja kultaisia ja
hopeaisia ja vaskisia ja kivisiä ja puisia
epäjumalankuvia,
jotka eivät voi nähdä eikä kuulla eikä kävellä.
21. He eivät tehneet parannusta murhistaan eikä
velhouksistaan eikä
haureudestaan eikä varkauksistaan.
|