10
1. Ja minä näin erään toisen, väkevän enkelin tulevan alas
taivaasta; hänen verhonaan oli pilvi, ja
taivaankaari oli hänen
päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin
aurinko, ja
hänen jalkansa niinkuin tulipatsaat,
2. ja hänellä oli kädessään avattu kirjanen. Ja hän laski
oikean
jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle
3. ja huusi suurella äänellä, niinkuin leijona ärjyy; ja kun
hän
huusi, antoivat ne seitsemän ukkosen jylinää
ääntensä puhua.
4. Ja kun ne seitsemän ukkosenjylinää olivat puhuneet, yritin
minä
kirjoittaa, mutta minä kuulin äänen taivaasta
sanovan: "Pane
sinetin taakse, mitä ne seitsemän ukkosenjylinää
puhuivat, äläkä
sitä kirjoita".
5. Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan
päällä,
kohotti oikean kätensä taivasta kohti
6. ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja
iankaikkisesti,
hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on,
ja maan ja mitä
siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää
ole oleva aikaa,
7. vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni
kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan
salaisuus käy
täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän
on ilmoittanut
palvelijoillensa profeetoille.
8. Ja sen äänen, jonka minä olin kuullut taivaasta,
kuulin taas
puhuvan minulle ja sanovan: "Mene ja ota
tuo avattu kirjakäärö,
joka on meren ja maan päällä seisovan enkelin
kädessä".
9. Ja minä menin enkelin tykö ja pyysin, että hän
antaisi minulle
sen kirjasen. Ja hän sanoi minulle:
"Ota ja syö se; se on
karvasteleva vatsassasi, mutta suussasi se on
oleva makea kuin
hunaja".
10. Niin minä otin kirjasen enkelin kädestä ja söin sen;
se oli
minun suussani makea kuin hunaja; mutta sen
syötyäni minun
vatsaani karvasteli.
11. Ja minulle sanottiin: "Sinun tulee taas profetoida
monista
kansoista ja kansanheimoista ja kielistä ja
kuninkaista".
|