21
1. Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen
taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä
merta enää ole.
2. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin
laskeutuvan
alas taivaasta Jumalan tyköä, valmistettuna
niinkuin morsian,
miehellensä kaunistettu.
3. Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan:
"Katso,
Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva
heidän
keskellänsä, ja he ovat hänen kansansa, ja
Jumala itse on oleva
heidän kanssaan, heidän Jumalansa;
4. ja hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän
silmistänsä,
eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä murhetta eikä
parkua eikä
kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on
mennyt."
5. Ja valtaistuimella istuva sanoi: "Katso, uudeksi minä
teen
kaikki". Ja hän sanoi: "Kirjoita,
sillä nämä sanat ovat vakaat
ja todet".
6. Ja hän sanoi minulle: "Se on tapahtunut. Minä
olen A ja O, alku
ja loppu. Minä annan janoavalle elämän veden
lähteestä lahjaksi.
7. Joka voittaa, on tämän perivä, ja minä olen oleva hänen
Jumalansa, ja hän on oleva minun poikani.
8. Mutta pelkurien ja epäuskoisten ja saastaisten ja
murhaajien ja
huorintekijäin ja velhojen ja epäjumalanpalvelijain
ja kaikkien
valhettelijain osa on oleva siinä järvessä, joka
tulta ja
tulikiveä palaa; tämä on toinen kuolema."
9. Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä, joilla oli
ne
seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä
vitsausta, ja puhui
minun kanssani sanoen: "Tule tänne, minä
näytän sinulle
morsiamen, Karitsan vaimon".
10. Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle
vuorelle ja
näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin,
joka laskeutui alas
taivaasta Jumalan tyköä,
11. ja siinä oli Jumalan kirkkaus; sen hohto oli
kaikkein kalleimman
kiven kaltainen, niinkuin kristallinkirkas
jaspis-kivi;
12. siinä oli suuri ja korkea muuri, jossa oli
kaksitoista porttia
ja porteilla kaksitoista enkeliä, ja niihin oli
kirjoitettu
nimiä, ja ne ovat Israelin lasten kahdentoista
sukukunnan nimet;
13. idässä kolme porttia ja pohjoisessa kolme porttia ja
etelässä
kolme porttia ja lännessä kolme porttia.
14. Ja kaupungin muurilla oli kaksitoista perustusta, ja
niissä
Karitsan kahdentoista apostolin kaksitoista
nimeä.
15. Ja sillä, joka minulle puhui, oli mittasauvana kultainen
ruoko,
mitatakseen kaupungin ja sen portit ja sen
muurin.
16. Ja kaupunki oli neliskulmainen, ja sen pituus oli
yhtä suuri
kuin sen leveys. Ja hän mittasi sillä ruovolla
kaupungin: se oli
kaksitoista tuhatta vakomittaa. Sen pituus ja
leveys ja korkeus
olivat yhtä suuret.
17. Ja hän mittasi sen muurin: se oli sata neljäkymmentä
neljä
kyynärää, ihmismitan mukaan, joka on enkelin
mitta.
18. Ja sen muuri oli rakennettu jaspiksesta, ja kaupunki
oli
puhdasta kultaa, puhtaan lasin kaltaista.
19. Ja kaupungin muurin perustukset olivat kaunistetut
kaikkinaisilla kalleilla kivillä; ensimmäinen
perustus oli
jaspis, toinen safiiri, kolmas kalkedon, neljäs
smaragdi,
20. viides sardonyks, kuudes sardion, seitsemäs
krysoliitti,
kahdeksas berylli, yhdeksäs topaasi, kymmenes
krysoprasi,
yhdestoista hyasintti, kahdestoista ametisti.
21. Ja ne kaksitoista porttia olivat kaksitoista helmeä;
kukin
portti oli yhdestä helmestä; ja kaupungin katu
oli puhdasta
kultaa, ikäänkuin läpikuultavaa lasia.
22. Mutta temppeliä minä en siinä nähnyt; sillä Herra
Jumala,
Kaikkivaltias, on sen temppeli, ja Karitsa.
23. Eikä kaupunki tarvitse valoksensa aurinkoa eikä
kuuta; sillä
Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppu on
Karitsa.
24. Ja kansat tulevat vaeltamaan sen valkeudessa, ja
maan kuninkaat
vievät sinne kunniansa.
25. Eikä sen portteja suljeta päivällä, ja yötä ei
siellä ole,
26. ja sinne viedään kansojen kunnia ja kalleudet.
27. Eikä sinne ole pääsevä mitään epäpyhää eikä ketään kauhistusten
tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne,
jotka ovat
kirjoitetut Karitsan elämänkirjaan.
|