21
1. Ja kun he lähestyivät Jerusalemia ja saapuivat Beetfageen,
Öljymäelle, silloin Jeesus lähetti kaksi
opetuslasta
2. ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne,
niin te
kohta löydätte aasintamman sidottuna ja varsan
sen kanssa;
päästäkää ne ja tuokaa minulle.
3. Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin vastatkaa: 'Herra
tarvitsee niitä'; ja kohta hän lähettää
ne."
4. Mutta tämä tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu
profeetan kautta, joka sanoo:
5. "Sanokaa tytär Siionille: 'Katso, sinun kuninkaasi
tulee sinulle
hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen
aasin varsalla'."
6. Niin opetuslapset menivät ja tekivät, niinkuin Jeesus oli
heitä
käskenyt,
7. ja toivat aasintamman varsoineen ja panivat niiden selkään
vaatteensa, ja hän istuutui niiden päälle.
8. Ja suurin osa kansasta levitti vaatteensa tielle, ja
toiset
karsivat oksia puista ja hajottivat tielle.
9. Ja kansanjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja
jotka
seurasivat, huusivat sanoen: "Hoosianna
Daavidin pojalle!
Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen. Hoosianna
korkeuksissa!"
10. Ja kun hän tuli Jerusalemiin, joutui koko kaupunki
liikkeelle ja
sanoi: "Kuka tämä on?"
11. Niin kansa sanoi: "Tämä on se profeetta,
Jeesus, Galilean
Nasaretista".
12. Ja Jeesus meni pyhäkköön; ja hän ajoi ulos kaikki,
jotka myivät
ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon
rahanvaihtajain pöydät ja
kyyhkysten myyjäin istuimet.
13. Ja hän sanoi heille: "Kirjoitettu on: 'Minun
huoneeni pitää
kutsuttaman rukoushuoneeksi', mutta te teette
siitä ryövärien
luolan."
14. Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja,
ja hän
paransi heidät.
15. Mutta kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne
ihmeet, joita
hän teki, ja lapset, jotka huusivat pyhäkössä ja
sanoivat:
"Hoosianna Daavidin pojalle", niin he
närkästyivät
16. ja sanoivat hänelle: "Kuuletko, mitä nämä
sanovat?" Niin Jeesus
sanoi heille: "Kuulen; ettekö ole koskaan
lukeneet: 'Lasten ja
imeväisten suusta sinä olet valmistanut
itsellesi kiitoksen'?"
17. Ja hän jätti heidät ja meni ulos kaupungista
Betaniaan ja oli
siellä yötä.
18. Kun hän varhain aamulla palasi kaupunkiin, oli hänen
nälkä.
19. Ja nähdessään tien vieressä viikunapuun hän meni sen
luo, mutta
ei löytänyt siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä; ja
hän sanoi sille:
"Älköön sinusta ikinä enää hedelmää
kasvako". Ja kohta
viikunapuu kuivettui.
20. Kun opetuslapset tämän näkivät, ihmettelivät he ja
sanoivat:
"Kuinka viikunapuu niin äkisti
kuivettui?"
21. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Totisesti minä
sanon teille:
jos teillä olisi uskoa ettekä epäilisi, niin
ette ainoastaan
voisi tehdä sitä, mikä viikunapuussa tapahtui,
vaan vieläpä, jos
sanoisitte tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy
mereen', niin se
tapahtuisi.
22. Ja
kaiken, mitä te anotte rukouksessa, uskoen, te saatte."
23. Ja kun hän oli mennyt pyhäkköön, tulivat hänen
opettaessaan
ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luoksensa ja
sanoivat: "Millä
vallalla sinä näitä teet? Ja kuka sinulle on
antanut tämän
vallan?"
24. Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Minä myös teen
teille yhden
kysymyksen; jos te minulle siihen vastaatte,
niin minäkin sanon
teille, millä vallalla minä näitä teen.
25. Mistä Johanneksen kaste oli? Taivaastako vai
ihmisistä?" Niin he
neuvottelivat keskenänsä sanoen: "Jos
sanomme: 'Taivaasta', niin
hän sanoo meille: 'Miksi ette siis uskoneet
häntä?'
26. Mutta jos sanomme: 'Ihmisistä', niin meidän täytyy peljätä
kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta
profeettana."
27. Ja he vastasivat Jeesukselle ja sanoivat: "Emme
tiedä". Niin
hänkin sanoi heille: "Niinpä en minäkään
sano teille, millä
vallalla minä näitä teen.
28. Mutta miten teistä on? Miehellä oli kaksi poikaa; ja hän
meni
ensimmäisen luo ja sanoi: 'Poikani, mene tänään
tekemään työtä
minun viinitarhaani'.
29. Tämä vastasi ja sanoi: 'En tahdo'; mutta jäljestäpäin hän
katui
ja meni.
30. Niin hän meni toisen luo ja sanoi samoin. Tämä taas
vastasi ja
sanoi: 'Minä menen, herra', mutta ei mennytkään.
31. Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?" He
sanoivat:
"Ensimmäinen". Jeesus sanoi heille:
"Totisesti minä sanon
teille: publikaanit ja portot menevät ennen
teitä Jumalan
valtakuntaan.
32. Sillä Johannes tuli teidän tykönne vanhurskauden tietä, ja
te
ette uskoneet häntä, mutta publikaanit ja portot
uskoivat häntä;
ja vaikka te sen näitte, ette jäljestäpäinkään
katuneet, niin
että olisitte häntä uskoneet.
33. Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti
viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja
kaivoi siihen
viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi
sen
viinitarhureille ja matkusti muille maille.
34. Ja kun hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän
palvelijoitansa
viinitarhurien luokse perimään hänelle tulevat
hedelmät.
35. Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa;
minkä he
pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät.
36. Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin
ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin.
37. Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen:
'Minun poikaani he kavahtavat'.
38. Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he
keskenänsä:
'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet,
niin me saamme
hänen perintönsä'.
39. Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta
ja
tappoivat.
40. Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille
viinitarhureille?"
41. He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja
vuokraa
viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka
antavat hänelle
hedelmät ajallansa".
42. Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet
kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat
hylkäsivät, on tullut
kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on
ihmeellinen meidän
silmissämme'?
43. Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan
teiltä
pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen
hedelmiä.
44. Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka
päälle se
kaatuu, sen se murskaa."
45. Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen
vertauksensa,
ymmärsivät he, että hän puhui heistä.
46. Ja he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta
pelkäsivät
kansaa, koska se piti häntä profeettana.
|