25
1. "Silloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen
neitsyen
kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät
ylkää vastaan.
2. Mutta viisi heistä oli tyhmää ja viisi ymmärtäväistä.
3. Tyhmät ottivat lamppunsa, mutta eivät ottaneet öljyä
mukaansa.
4. Mutta ymmärtäväiset ottivat öljyä astioihinsa ynnä
lamppunsa.
5. Yljän viipyessä tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.
6. Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee! Menkää
häntä
vastaan.'
7. Silloin kaikki nämä neitsyet nousivat ja laittoivat
lamppunsa
kuntoon.
8. Ja tyhmät sanoivat ymmärtäväisille: 'Antakaa meille
öljyänne,
sillä meidän lamppumme sammuvat'.
9. Mutta ymmärtäväiset vastasivat ja sanoivat: 'Emme
voi, se ei
riitä meille ja teille. Menkää ennemmin myyjäin
luo ostamaan
itsellenne.'
10. Mutta heidän lähdettyään ostamaan ylkä tuli; ja ne,
jotka olivat
valmiit, menivät hänen kanssansa häihin, ja ovi
suljettiin.
11. Ja myöhemmin toisetkin neitsyet tulivat ja sanoivat:
'Herra,
Herra, avaa meille!'
12. Mutta hän vastasi ja sanoi: 'Totisesti minä sanon teille:
minä
en tunne teitä'.
13. Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä
hetkeä.
14. Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti
muille
maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille
omaisuutensa;
15. yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja
kolmannelle
yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti
muille maille.
16. Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja
asioitsi
niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.
17. Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.
18. Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi
kuopan maahan
ja kätki siihen herransa rahan.
19. Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi
ja ryhtyi
tilintekoon heidän kanssansa.
20. Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja
toi toiset
viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi
leiviskää sinä minulle
uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen
voittanut'.
21. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja
uskollinen
palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen,
minä panen sinut
paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
22. Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja
sanoi: 'Herra,
kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso,
toiset kaksi
leiviskää minä olen voittanut'.
23. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja
uskollinen
palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen,
minä panen sinut
paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
24. Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän,
tuli ja sanoi:
'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä
leikkaat
sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä,
missä et ole
eloa viskannut.
25. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi
maahan;
katso, tässä on omasi.'
26. Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha
ja
laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan
sieltä, mihin en
ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole
viskannut.
27. Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani
rahanvaihtajille,
niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin
korkoineen.
28. Ottakaa sentähden leiviskä häneltä pois ja antakaa sille,
jolla
on kymmenen leiviskää.
29. Sillä jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hänellä on oleva
yltäkyllin; mutta jolla ei ole, siltä otetaan
pois sekin, mikä
hänellä on.
30. Ja heittäkää tuo kelvoton palvelija ulos pimeyteen; siellä
on
oleva itku ja hammasten kiristys.'
31. Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki
enkelit
hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa
valtaistuimelle.
32. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa
toiset
toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat
vuohista.
33. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet
vasemmalle.
34. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville:
'Tulkaa,
minun Isäni siunatut, ja omistakaa se
valtakunta, joka on ollut
teille valmistettuna maailman perustamisesta
asti.
35. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun
oli
jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin
outo, ja te otitte
minut huoneeseenne;
36. minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin,
ja te
kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa,
ja te tulitte
minun tyköni.'
37. Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra,
milloin me
näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai
janoisena ja
annoimme sinulle juoda?
38. Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut
huoneeseemme,
tai alastonna ja vaatetimme sinut?
39. Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan
vankeudessa ja
tulimme sinun tykösi?'
40. Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä
sanon
teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle
näistä minun
vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet
minulle'.
41. Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville:
'Menkää
pois minun tyköäni, te kirotut, siihen
iankaikkiseen tuleen,
joka on valmistettu perkeleelle ja hänen
enkeleillensä.
42. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä;
minun
oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
43. minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne;
minä
olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua;
sairaana ja
vankeudessa, ja te ette käyneet minua
katsomassa.'
44. Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme
sinut
nälkäisenä tai janoisena tai outona tai
alastonna tai sairaana
tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
45. Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon
teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä
yhdelle näistä
vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä
minulle'.
46. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta
vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
|