27
1. Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat
pitivät neuvoa Jeesusta vastaan tappaaksensa
hänet;
2. ja he sitoivat hänet ja veivät pois ja antoivat hänet
maaherran,
Pilatuksen, käsiin.
3. Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli
tuomittu,
silloin hän katui ja toi takaisin ne
kolmekymmentä hopearahaa
ylipapeille ja vanhimmille
4. ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman
veren". Mutta he sanoivat: "Mitä se
meihin koskee? Katso
itse
eteesi."
5. Ja hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni
pois ja
hirttäytyi.
6. Niin ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: "Ei ole
luvallista
panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat
veren hinta".
7. Ja neuvoteltuaan he ostivat niillä savenvalajan pellon
muukalaisten hautausmaaksi.
8. Sentähden sitä peltoa vielä tänäkin päivänä kutsutaan
Veripelloksi.
9. Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta
Jeremiaan kautta,
joka sanoo: "Ja he ottivat ne kolmekymmentä
hopearahaa, hinnan
siitä arvioidusta miehestä, jonka he olivat
israelilaisten
puolesta arvioineet,
10. ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niinkuin Herra
oli minun
kauttani käskenyt".
11. Mutta Jeesus seisoi maaherran edessä. Ja maaherra
kysyi häneltä
sanoen: "Oletko sinä juutalaisten
kuningas?" Niin Jeesus sanoi:
"Sinäpä sen sanot".
12. Ja kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, ei hän
mitään
vastannut.
13. Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule,
kuinka paljon he
todistavat sinua vastaan?"
14. Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen
kysymykseensä, niin että
maaherra suuresti ihmetteli.
15. Oli tapana, että maaherra juhlan aikana päästi
kansalle yhden
vangin irti, kenenkä he tahtoivat.
16. Ja heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin
Barabbaaksi.
17. Kun he nyt olivat koolla, sanoi Pilatus heille:
"Kummanko
tahdotte, että minä teille päästän, Barabbaanko
vai Jeesuksen,
jota sanotaan Kristukseksi?"
18. Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet
hänet hänen
käsiinsä.
19. Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti
hänen vaimonsa
hänelle sanan: "Älä puutu siihen
vanhurskaaseen mieheen, sillä
minä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen
tähtensä".
20. Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa
anomaan
Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen.
21. Ja maaherra puhui heille ja sanoi: "Kummanko
näistä kahdesta
tahdotte, että minä teille päästän?" Niin
he sanoivat:
"Barabbaan".
22. Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on
tehtävä Jeesukselle,
jota sanotaan Kristukseksi?" He
sanoivat kaikki:
"Ristiinnaulittakoon!"
23. Niin maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on
tehnyt?" Mutta he
huusivat vielä kovemmin sanoen:
"Ristiinnaulittakoon!"
24. Ja kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan
että meteli yhä
yltyi, otti hän vettä ja pesi kätensä kansan
nähden ja sanoi:
"Viaton olen minä tämän miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."
25. Niin kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon
hänen verensä
meidän päällemme ja meidän lastemme
päälle".
26. Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän
ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.
27. Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen mukanaan
palatsiin
ja keräsivät hänen ympärilleen koko
sotilasjoukon.
28. Ja he riisuivat hänet ja panivat hänen päällensä
tulipunaisen
vaipan
29. ja väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen
päähänsä ja ruovon hänen oikeaan käteensä,
polvistuivat hänen
eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat:
"Terve, juutalaisten
kuningas!"
30. Ja he sylkivät häntä, ottivat ruovon ja löivät häntä
päähän.
31. Ja kun he olivat häntä pilkanneet, riisuivat he häneltä
vaipan,
pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja
veivät hänet pois
ristiinnaulittavaksi.
32. Ja matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi
oli
Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen
ristiänsä.
33. Ja tultuaan paikalle, jota sanotaan Golgataksi - se on:
pääkallon paikaksi -
34. he tarjosivat hänelle juotavaksi katkeralla nesteellä
sekoitettua viiniä; mutta maistettuaan hän ei
tahtonut sitä
juoda.
35. Ja kun he olivat hänet ristiinnaulinneet, jakoivat he
keskenään
hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa.
36. Sitten he istuutuivat ja vartioivat häntä siellä.
37. Ja he olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen syynsä
julki, näin kirjoitettuna: "Tämä on Jeesus,
juutalaisten
kuningas".
38. Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssansa kaksi ryöväriä,
toinen
oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.
39. Ja ne, jotka kulkivat ohitse, herjasivat häntä,
nyökyttivät
päätänsä
40. ja sanoivat: "Sinä, joka hajotat maahan temppelin ja
kolmessa
päivässä sen rakennat, auta itseäsi, jos olet
Jumalan Poika, ja
astu alas ristiltä".
41. Samoin ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat
häntä
ja sanoivat:
42. "Muita hän on auttanut, itseään ei voi auttaa. Onhan
hän
Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä,
niin me uskomme
häneen.
43. Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet,
jos on
häneen mielistynyt; sillä hän on sanonut: 'Minä
olen Jumalan
Poika'."
44. Ja samalla tavalla herjasivat häntä ryöväritkin, jotka
olivat
ristiinnaulitut hänen kanssansa.
45. Mutta kuudennesta hetkestä alkaen tuli pimeys yli kaiken
maan,
ja sitä kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen.
46. Ja yhdeksännen hetken vaiheilla Jeesus huusi suurella
äänellä
sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani,
miksi minut hylkäsit?
47. Sen kuullessaan sanoivat muutamat niistä, jotka siinä
seisoivat:
"Hän huutaa Eliasta".
48. Ja kohta muuan heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen
hapanviinillä, pani sen ruovon päähän ja antoi
hänelle juoda.
49. Mutta muut sanoivat: "Annas, katsokaamme, tuleeko
Elias häntä
pelastamaan".
50. Niin Jeesus taas huusi suurella äänellä ja antoi henkensä.
51. Ja katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas
asti,
ja maa järisi, ja kalliot halkesivat,
52. ja haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista
nousi
ylös.
53. Ja he lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen
ylösnousemisensa
jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät
monelle.
54. Mutta kun sadanpäämies ja ne, jotka hänen kanssaan
vartioitsivat
Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta
tapahtui,
peljästyivät he suuresti ja sanoivat:
"Totisesti tämä oli
Jumalan Poika".
55. Ja siellä oli monta naista, jotka olivat Galileasta
seuranneet
Jeesusta ja palvelleet häntä; he seisoivat
taampana
katselemassa.
56. Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin
ja
Joosefin äiti, ja Sebedeuksen poikain äiti.
57. Mutta illan tultua saapui rikas mies, Arimatiasta
kotoisin,
nimeltä Joosef, joka hänkin oli Jeesuksen
opetuslapsi.
58. Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
Silloin
Pilatus käski antaa sen hänelle.
59. Ja Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen
liinavaatteeseen
60. ja pani sen uuteen hautakammioonsa, jonka oli hakkauttanut
kallioon. Ja hän vieritti suuren kiven hautakammion ovelle ja
lähti pois.
61. Ja siellä olivat Maria Magdaleena ja toinen Maria, jotka
istuivat vastapäätä hautaa.
62. Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen,
ylipapit
ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo
63. ja sanoivat: "Herra, me muistamme sen villitsijän
vielä
eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua minä
nousen ylös'.
64. Käske siis tarkasti vartioida hautaa kolmanteen päivään
asti,
etteivät hänen opetuslapsensa tulisi ja
varastaisi häntä ja
sanoisi kansalle: 'Hän nousi kuolleista', ja
niin viimeinen
villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen."
65. Niin Pilatus sanoi heille: "Tuossa on vartijaväkeä,
menkää,
vartioikaa niin hyvin kuin taidatte".
66. Niin he menivät ja turvasivat haudan lukitsemalla kiven
sinetillä ja asettamalla vartijat.
|