Kirje heprealaisille
1
1. Sittenkuin
Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut
isille profeettain kautta,
2. on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan
kautta,
jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka
kautta hän myös
on maailman luonut
3. ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen
olemuksensa
kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on,
toimitettuaan
puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin
oikealle puolelle
korkeuksissa,
4. tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi, kuin hänen
perimänsä
nimi on jalompi kuin heidän.
5. Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: "Sinä
olet
minun Poikani, tänä päivänä minä sinut
synnytin"; ja taas: "Minä
olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun
Poikani"?
6. Ja siitä, kun hän jälleen tuo esikoisensa maailmaan, hän
sanoo:
"Ja kumartakoot häntä kaikki Jumalan
enkelit".
7. Ja enkeleistä hän sanoo: "Hän tekee enkelinsä tuuliksi
ja
palvelijansa tulen liekiksi";
8. mutta Pojasta: "Jumala, sinun valtaistuimesi
pysyy aina ja
iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka
on oikeuden
valtikka.
9. Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit laittomuutta;
sentähden
on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua
iloöljyllä, enemmän
kuin sinun osaveljiäsi."
10. Ja: "Sinä, Herra, olet alussa maan perustanut,
ja taivaat ovat
sinun kättesi tekoja;
11. ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne vanhenevat
kaikki niinkuin
vaate,
12. ja niinkuin vaipan sinä ne käärit, niinkuin
vaatteen, ja ne
muuttuvat; mutta sinä olet sama, eivätkä sinun
vuotesi lopu".
13. Kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut:
"Istu minun oikealle
puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi
sinun jalkojesi
astinlaudaksi"?
14. Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä,
palvelukseen
lähetettyjä niitä varten, jotka saavat autuuden
periä?
|