| Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library |
| Ioannes Paulus PP. II Ut Unum Sint IntraText - Concordances (Hapax - words occurring once) |
Chapter, Paragraph, Number
1001 III, 7,98 | vuoksi Kristuksen työkin kärsii."(156) ~Kuinka voisimme 1002 Joh, 0,4 | vastustusta ja vainoja ja joutuu kärsimään niitä edelleen. Sen toivo 1003 Joh, 0,4 | pyhiinvaelluksellaan maailmassa kärsinyt vastustusta ja vainoja ja 1004 III, 6,97 | valinnut tunnuksekseen - ei kärsisi myrskyissä haaksirikkoa 1005 III, 1,78(129) | toimikunta on päätynyt kärsivällisessä työssään samanlaiseen käsitykseen, 1006 I, 2,7 | Herra, joka viisaasti ja kärsivällisesti toteuttaa armollista suunnitelmaansa 1007 III, 1,78 | kirkon yhteytenä vaatii vielä kärsivällistä ja rohkeaa työtä. Tällöin 1008 I, 2,10 | vaikka ne uskomme mukaan kärsivätkin tietyistä puutteista, eivät 1009 III, 3,82 | jättäytyä Jeesuksen Kristuksen käsiin; hän on Puolustajamme Isän 1010 I, 7,32 | sopivasti ja tarmokkaasti käsiksi uudistus- ja reformityöhön."(58)~ 1011 I, 1,5 | sauvaa, jotka hän liitti käsissään yhteen: "Minä olen heidän 1012 I, 6,28 | toteuttaa itseään. Vaikka käsite "dialogi" näyttääkin korostavan 1013 I, 9,39 | kaikkea näitä vastakohtia on käsiteltävä vilpittömässä veljellisen 1014 III, 1,79 | oleville piispoille ja joka käsitetään vastuuksi ja valtuudeksi 1015 II, 11,69 | ratkaisuiksi, ja samalla on käsitetty, kuinka välttämätöntä on 1016 I, 6,28 | itsessään koko maailman käsittävä eksistentiaalinen ulottuvuus. 1017 I, 4,19 | kreikkalaisen teologian käsitteet tavalla, joka sopi erilaisiin 1018 I, 6,29 | suhteitamme heihin".(54) Dekreetti käsittelee kysymystä katolisen kirkon 1019 III, 1,78 | perusykseydestä nämä asiakirjat käsittelevät kastetta, eukaristiaa, pappeutta 1020 II, 11,69 | suosittelemien dialogin aiheiden käsittelyssä. Kahdenvälisiä keskusteluja 1021 I, 9,36 | asenteita. ~Ristiriitojen käsittelystä puhuessaan kirkolliskokous 1022 I, 7,31 | sellaisena, kuin kirkolliskokous käsitti sen, ei ole suinkaan Apostolisen 1023 I, 4,19 | ominaisin ilmaisuin".(34) He käsittivät, etteivät he saaneet pakottaa " 1024 III, 1,78(129) | kärsivällisessä työssään samanlaiseen käsitykseen, johon Kirkkojen maailmanneuvoston 1025 I, 3,17 | yhteisöt saivat esittää käsityksensä ja mielipiteensä laajoissa 1026 I, 9,38 | kuin aikakausien muuttuvat käsitykset, ja ne voidaankin ilmaista 1027 I, 9,38 | joissa on jälkiä menneen ajan käsityksistä. Tähän on sanottava, että 1028 II, 11,66 | tavoin - meistä poikkeava käsitys Raamatun ja kirkon välisestä 1029 III, 1,78 | kirkolla ole tätä vaativaa käsitystä Jumalan tahtomasta ykseydestä. 1030 III, 1,79 | Sama selkeys ja viisaus käskevät myös välttämään velttoutta 1031 I, 2,8 | kristillisen omantunnon käskynä ja päämäärään toivossa katsellen. 1032 I, 3,15 | alkaen kristityn omantunnon käskystä ekumeenisen ykseyden tien 1033 I, 2,14 | Kaikkiin näihin elementteihin kätkeytyy viittaus ykseyteen, jossa 1034 II, 13,76 | ahkerampaan toimintaan, jotta kävisi ilmi, etteivät hengelliset 1035 I, 7,31 | 31. Velvollisuus käydä ekumeenista dialogia sellaisena, 1036 III, 3,82 | Tässä dialogissa, jota käydään Jumalan edessä, jokaisen 1037 II, 1,41 | kirkolliskokouksen päättymisen jälkeen käydystä ekumeenisesta dialogista, 1038 I, 6,29 | Kun dialogia ryhdytään käymään, kummankin osapuolen täytyy 1039 I, 3,16 | Yhteisöt auttavat toisiaan käymällä avointa dialogia ja tarkastelemalla 1040 II, 5,49 | keskinäisten suhteiden ja heidän käymänsä teologisen dialogin kallisarvoista 1041 I, 6,29 | myös edellytys dialogin käymiselle. Meidän täytyy päästä vastakkainasettelusta 1042 II, 7,52 | varten olivat tuolloin jo käynnissä. Sisarkirkkojemme pyrkimys 1043 I, 4,19 | Näin he muuttivat käytännöksi sen "täydellisen rakkauden 1044 I, 10,40 | ja dialogiin. He pyrkivät käytännölliseen yhteistyöhön ja vaativatkin 1045 II, 13,74 | maaperä dialogin lisäksi käytännölliselle yhteistyölle. "Tämä toimelias 1046 I, 6,28 | Kirkolliskokous on opetuksessaan ja käytännöllisessä ekumeniassaan nojautunut 1047 Joh, 0,1 | se vastaan ja muuttaa se käytännön teoiksi. Nämä veljemme ja 1048 III, 6,97 | kirkko pitää kiinni sekä käytännössään että virallisissa asiakirjoissaan 1049 II, 8,58 | korostaa: "Sielunhoidollinen käytäntö osoittaa kuitenkin selvästi, 1050 III, 3,82 | jota jokaisen yhteisön on käytävä itseään säälimättä. Siinä 1051 I, 6,29 | arviointiperusteen, jota katolilaisten on käytettävä keskusteluissa muiden kristittyjen 1052 II, 1,42 | kielenkäytössä pyritään käyttämään "erossa olevien veljien" 1053 I, 2,10 | ei näet ole kieltäytynyt käyttämästä niitä pelastuksen välineinä, 1054 II, 3,45 | kristillisten yhteisöjen käyttämiä liturgisten lukukappaleiden 1055 I, 1,5 | joka taholta". Profeetta käytti esimerkkinä kahta sauvaa, 1056 II, 13,74 | vilpittömyys osoitetaan niiden käyttökelpoisuudella konkreettisessa elämässä. 1057 III, 5,91 | Pietarille ja vasta sitten niille kahdelletoista (vert. 15:5). ~On tärkeää 1058 II, 11,69 | ja vähitellen on päästy kahdenkeskiseen teologiseen keskusteluun 1059 III, 2,80 | tehdään? Ne eivät saa jäädä kahdenkeskisten toimikuntien lausunnoiksi, 1060 II, 8,56 | Herra tietenkään ole näiden kahdentuhannen vuoden aikana lakannut jakamasta 1061 II, 5,49 | nouseva vaatimus. ~Samoin kahdenväliset teologiset keskustelut suurimpien 1062 II, 11,69 | dialogin aiheiden käsittelyssä. Kahdenvälisiä keskusteluja on käyty koko 1063 I, 3,17 | asiakirjat(28) ja monien kahdenvälisten keskustelujen julkilausumat 1064 I, 1,5 | Profeetta käytti esimerkkinä kahta sauvaa, jotka hän liitti 1065 II, 11,64 | lausuntonsa ja viittauksensa kahtena tutkisteluna, joista toinen 1066 II, 7,53 | ollut hyvin merkittävä niinä kahtenatuhantena vuonna, joina kristinusko 1067 I, 4,19 | alkuperäiskansoille: "Ette saa olla kahtia jaettu kansa - -. Jeesus 1068 III, 3,82 | Jumalan eteen. Se on edellytys kaikelle antautumiselle ekumeeniseen 1069 I, 4,19 | joka) varjelee kirkon kaikenlaiselta kansalliselta partikularismilta 1070 Joh, 0,1 | se, mikä voi saada otteen kaikenlaisesta jakautuneisuudesta ja voittaa 1071 II, 12,73 | edistämiseksi. Niitä on järjestetty kaikin soveliain keinoin piispainkokousten, 1072 III, 2,80 | kysymyksiä. Ne vaativat kaikinpuolista yksimielisyyttä, joka ulottuu 1073 Joh, 0,2 | tekemättä Jumalan avulla kaikkeaan repiäkseen maahan kristittyjä 1074 I, 2,12 | rakkautta tuntien Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, sekä Kristukseen, 1075 III, 4,87 | näkyvää yhteyttä kohti, jota kaipaamme ja jota tukee yhteys, joka 1076 II, 3,45 | eukaristiaa yhdessä, ja kaipauksemme ilmeneekin jo yhteisenä 1077 II, 12,72 | eleellään tuoda julki voimakkaan kaipauksensa sen ajan koittamisesta, 1078 II, 3,45 | Meillä on kuitenkin syvä kaipaus päästä viettämään Herran 1079 I, 5,26 | täyttymystä kohti: "Ykseyden kaipuu saa alkunsa ja kypsyy mielen 1080 I, 2,7 | yhä voimakkaampaa yhteyden kaipuuta. Tämä armo on tehnyt kaikkialla 1081 III, 5,91 | että Pietari saa tehtävänsä kaita Herran laumaa tunnustamalla 1082 III, 5,91 | enemmän kuin nämä toiset? - - Kaitse minun lampaitani" (vert. 1083 II, 6,50 | jotka haluavat ponnistella kaivatun täydellisen ykseyden aikaansaamiseksi 1084 I, 4,18 | ei ole kyse siitä, että kajottaisiin itse uskoon tai että dogmien 1085 I, 2,11 | että se on säilyttänyt kaksituhatvuotisen historiansa ajan yhteyden 1086 II, 7,53 | kirkollista ja kulttuurista kaksoistraditiota, joka on ollut hyvin merkittävä 1087 Joh, 0,4 | turmelematon. Sillä luja ja ikuinen kallio, jolle kirkko on perustettu, 1088 III, 5,91 | sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. 1089 II, 5,49 | käymänsä teologisen dialogin kallisarvoista hedelmää. Molemmat tekijät 1090 II, 7,53 | Kristuksen syntymän jälkeen kallistuu kohti loppuaan, heitä on 1091 Joh, 0,3 | kärsimisensä ja ylösnousemisensa kaltaiseksi. ~Kirkko tietää, että sen 1092 II, 12,72 | puolella syyskuussa 1984 Kanadassa ja varsinkin syyskuussa 1093 III, 1,79 | veren sakramentti, joka kannetaan Isän ylistykseksi, Kristuksen 1094 I, 5,21 | kristittyjen ykseyden puolesta kannettuja yksityisiä ja julkisia rukouksia 1095 II, 11,65 | hajaannuksen katkerien kokemusten kannustamana. ~ 1096 I, 2,10 | katolista ykseyttä kohti kannustavia tekijöitä."(11) ~"Samaten 1097 III, 2,80 | muodoin ja valtuuksin Jumalan kansaan kokonaisuutena. Dialogin 1098 III, 5,89(149) | ortodoksisen kirkon yhteisen kansainvälisenteologisen dialogitoimikunnan johdolla.~ 1099 III, 1,78 | evankeliumin hengessä. ~Monien kansainvälisten dialogitoimikuntien asiakirjoissa 1100 III, 5,94 | väkivallalla - niin kuin kansakuntien johtajat ja maan mahtavat 1101 II, 2,43 | varoittavat johtohenkilöitä ja kansalaisia seuraamasta suuntausta, 1102 I, 1,5 | Jumalansa ja he ovat minun kansani. Kaikki kansat tietävät 1103 I, 1,5 | testamentissa, että Jumala tahtoi jo kansansa silloisissa oloissa "koota 1104 I, 2,8 | gentium) kappaleessa Jumalan kansasta.(8) Se ottaa huomioon myös 1105 I, 4,19 | saaneet pakottaa "niitä kansoja, joille he julistivat sanaa, 1106 III, 5,90 | uskollisuudestaan. Roomassa kansojen apostoli Paavalikin antoi 1107 Keh, 0,103 | rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne - -. Tulkoon teidän kaikkien 1108 II, 8,56 | Paavali kannustaa meitä: "Kantakaa toistenne taakkoja." (Gal. 1109 I, 8,33 | tietoisempi rukous saa dialogin kantamaan runsaampaa hedelmää. Toisaalta 1110 II, 6,51 | vanhojen kirkkojen kanssa on kantanut runsasta hedelmää. ~Prosessi 1111 I, 2,11 | jotka ovat kastettuja ja kantavat kristityn kunnianimeä."(14) ~ 1112 I, 2,8 | Kirkosta (Lumen gentium) kappaleessa Jumalan kansasta.(8) Se 1113 I, 2,11 | siteitä niihin, jotka ovat kastettuja ja kantavat kristityn kunnianimeä."(14) ~ 1114 II, 11,70 | rukouksessa se on jokaisen kastetun ihmisen asia. Jokainen voi 1115 III, 4,87 | mitä itse kukin tarvitsee kasvaakseen Jumalan suunnitelman mukaisesti 1116 II, 6,50 | idän kirkkojen syntyessä ja kasvaessa vallinneet olosuhteet sekä 1117 I, 2,14 | osittainen yhteys pääsisi kasvamaan täydelliseksi ykseydeksi 1118 I, 4,19 | vaikka he itse olivatkin kasvaneet niissä."(35) Näin he muuttivat 1119 II, 13,75 | yhteys heidän välillään on kasvanut.(127) ~Maailman silmiin 1120 II, 12,71 | toistensa tuntemista ja kasvattaneet kristillistä veljeyttä. ~ 1121 II, 13,74 | poistamiseksi, nuorison kasvatuksen edistämiseksi, yhä inhimillisempien 1122 II, 10,62 | kanssaan iloiten kuin kauan kateissa olleiden mutta jälleen löytyneiden 1123 III, 5,89 | Vuosisatoja kestäneen katkeran kiistelyn jälkeen muut kirkot 1124 II, 11,65 | saavuttamaan sen juuri hajaannuksen katkerien kokemusten kannustamana. ~ 1125 III, 5,92 | heikkoutensa ja kurjuutensa katkeruutta. Tälle viralle ominainen 1126 III, 7,98 | Pyhän Hengen ajamana ja katoamattomuuden lupauksen voimalla, on myös 1127 II, 4,48 | esiintyvät hyvyydet voivat auttaa katolilaisiakin rakentumaan: "Ei pidä myöskään 1128 III, 5,89(149) | raportti 1981; yhteisen katolis-luterilaisen toimikunnan asiakirja "Kirkon 1129 III, 4,87 | 13). Olen sanonut, että katolisena kirkkona tiedämme hyötyneemme 1130 II, 5,49 | missä suhteessa opetus katolisesta kirkosta ja toisissa kirkoissa 1131 II, 9,60 | ravitsee ja tukee. Idän katolisille kirkoille on myönnetty oikeus 1132 II, 9,60 | kuuluu kirkon täydelliseen katolisuuteen ja apostolisuuteen. Tämä 1133 II, 1,41 | tarvitaan tässä työssä. ~Katsaus kuluneisiin kolmeenkymmeneen 1134 II, 13,76 | Ilo täyttää sydämemme katseen kiertäessä maailmaa. Saamme 1135 III, 7,98 | ilosanomaa, jos he joutuvat katselemaan keskenään riiteleviä lähetystyöntekijöitä, 1136 I, 2,8 | käskynä ja päämäärään toivossa katsellen. Tilanteeseemme sopivat 1137 I, 5,27 | katolisen kirkon uskovien katseltavaksi esikuvan, joka minulle itselleni 1138 II, 7,54 | asti. ~Tästä näkökulmasta katsoen sanonta, jota olen usein 1139 Keh, 0,102 | sitä. Uuteen vuosituhanteen katsoessaan kirkko rukoilee Hengeltä 1140 II, 2,43 | kiertokirjeessäni Redemptor hominis, katsoin tilanteen sopivaksi "teroittaa 1141 II, 1,42 | vuorisaarnan hengessä - eivät enää katsokaan muita kristittyjä vihollisina 1142 III, 5,92 | palveluksessa, ja sitä on aina katsottava tästä näkökulmasta. Siitä 1143 II, 7,54 | laajemmalle alueelle, niin että se kattaa nykyisin koko kirkon. Ajatellessamme 1144 I, 2,7 | kristittyjen keskuuteen katumuksen henkeä ja yhä voimakkaampaa 1145 III, 3,82 | Kääntymyksessä Isän tahtoon, katumuksessa ja ehdottomassa luottamuksessa 1146 III, 3,84 | ne, jotka kerran olivat kaukana (vert. Ef. 2:13). ~Vaikka 1147 II, 6,50 | lisää kirkon kaunistusta ja kauneutta ja vaikuttaa suuresti sen 1148 II, 8,57 | peruste perinteiselle ja kauniille ilmaisulle, jolla paikalliskirkot 1149 III, 6,97 | totuudessa, jotta laiva - kaunis vertauskuva, jonka Kirkkojen 1150 III, 3,85 | jakaminen, joka on tarkoitettu kaunistamaan koinoniaa. Jumalan armo 1151 II, 6,50 | ykseyttä, vaan se lisää kirkon kaunistusta ja kauneutta ja vaikuttaa 1152 I, 5,24 | ihana kirkkorakennus on "kaunopuheinen todistus sekä yhteisen perintömme 1153 II, 13,76 | pyhiinvaeltajana pyhän Franciscuksen kaupunkiin. Samoin muistan messun Balkanin 1154 III, 5,94 | yksi ääni kuuluisi heidän kauttaan ja lampaat kuulisivat sen 1155 II, 10,62 | johtopäätökset: dialogia kehitetään paavi Shenoudan kanssa(105) 1156 I, 8,35 | dialogiksi".(60) Dialogi ei pääse kehittymään, jos se tapahtuu pelkällä 1157 II, 6,51 | suhteille, jotka kypsyvät ja kehittyvät rakkauden dialogista, että 1158 II, 11,65 | kirkkojen ja yhteisöjen kehitystä, ovat samanlaiset. Niinpä 1159 Keh, 0,101 | 101. Kehotan siis veljiäni piispanvirassa 1160 I, 3,15 | kristittyjen koko elämää, ja heitä kehotetaan antautumaan ikään kuin sen 1161 I, 8,34 | 10) ~Tällaisen radikaalin kehotuksen, joka vaatii meitä tunnustamaan 1162 Keh, 0,103 | ojentaa itseänne, ottakaa kehotukseni vastaan, olkaa yksimielisiä 1163 II, 13,76 | kristityt tuntevat yhä enemmän kehotusta toimia rauhan puolesta. 1164 II, 12,73 | järjestetty kaikin soveliain keinoin piispainkokousten, hiippakuntien 1165 III, 7,98 | evankelioimisen tienä ja keinona. Kristittyjen hajaannus 1166 I, 9,36 | se vaatii, että tavat ja keinot, joilla katolista opetusta 1167 II, 13,74 | Aikomusten ja perusperiaatteiden kelvokkuus ja vilpittömyys osoitetaan 1168 II, 4,48 | kokemukselle on avautunut laaja kenttä, joka samalla esittää tälle 1169 I, 3,15 | tuominneet muita, sopimattomasti kerskaillen olemme halveksineet toisia. 1170 I, 5,24 | mukaan. ~Sanat eivät riitä kertomaan näihin rukouksessa vietettyihin 1171 Joh, 0,4 | Rooman piispalle kuuluu keskeinen tehtävä muistuttaa Kristuksen 1172 II, 7,54 | Kiovassä vastaan, on ollut keskeisimpiä tapahtumia maailman evankelioimisessa. 1173 I, 2,9 | jokin sivuseikka, vaan hyvin keskeistä hänen toiminnassaan. Ykseys 1174 II, 12,71 | reformaatiosta syntyneiden yhteisöjen keskellä, tai maihin, joissa katolilaiset 1175 I, 5,21 | siellä minä olen heidän keskellään." (Matt. 18:20) ~ 1176 II, 12,72 | rohkaisua. Olemme kokeneet keskellämme Herran läsnäolon. ~Haluaisin 1177 III, 5,88 | kanssa: "Minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee" ( 1178 II, 9,60(99) | ja ortodoksien suhteista Keski- ja Itä-Euroopan muuttuneessa 1179 II, 11,64 | Apostolisesta istuimesta länsimaissa keskiajan lopulla alkaneena erittäin 1180 I, 2,11 | yhteisöillä on jopa tietty aito keskinäinen side Pyhässä Hengessä: "( 1181 II, 9,59 | yhä enemmän siihen, mikä keskinäisessä yhteisymmärryksessä oli 1182 II, 8,58 | todistuksen kristittyjen keskinäisestä rakkaudesta."(94) ~Tämä 1183 I, 10,40 | 40. Kristityt eivät pyri keskinäisissä suhteissaan vain tuntemaan 1184 I, 2,11 | tietää, etteivät heikkoudet, keskinkertaisuus, synnit ja sen monien poikien 1185 I, 5,27 | mietiskelyyn ja rukoukseen, jonka keskipiste oli Johanneksen evankeliumin 1186 II, 8,55 | silloisessa oikoumenessa keskittyi Pietarin ja niiden yhdentoista 1187 II, 11,69 | antaumuksella. Näemme keskustelujen keskittyneen moniin kiistakysymyksiin 1188 III, 5,91 | joihin alkutraditiokin keskittyy kuvatessaan Pietarin lähetystehtävää. 1189 I, 3,17(30) | Dei nutu, 9. Tämän kirkon keskushallinnon elimen nukyinen nimi on 1190 II, 6,51 | dialogitoimikunnassa. Samoin keskustelu idän vanhojen kirkkojen 1191 II, 11,69 | käsittelyssä. Kahdenvälisiä keskusteluja on käyty koko ekumeenisen 1192 I, 6,29 | osapuolen täytyy olettaa, että keskustelukumppani haluaa tosissaan sovintoa 1193 I, 9,36 | ja nöyryyttä: rakkautta keskustelukumppaniin ja nöyryyttä paljastuvan 1194 II, 6,51 | dialogista, että myös opilliselle keskustelulle katolisen kirkon ja ortodoksisten 1195 I, 9,39 | Viimeiseksi dialogi asettaa keskusteluosapuolet todellisten uskoa koskevien 1196 I, 9,36 | teologien tulee ekumeenisessa keskustelussa tutkiessaan kirkon opetukselle 1197 II, 11,69 | kahdenkeskiseen teologiseen keskusteluun länsimaiden kirkkojen ja 1198 I, 2,7 | jakautuneiden kristittyjen keskuuteen katumuksen henkeä ja yhä 1199 III, 5,89 | palveluvirasta".(148) Vuosisatoja kestäneen katkeran kiistelyn jälkeen 1200 II, 8,56 | tahtomme, nöyrän rukouksen ja kestävää yhteistyötä, joka ei saa 1201 II, 7,54 | täytyy hengittää molemmilla keuhkoillaan! Tämä lause viittaa ennen 1202 II, 10,62 | ovat hylänneet Efeson ja Khalkedonin kirkolliskokousten dogmaattiset 1203 II, 6,51 | kehittyminen on ollut myös kiehtovaa veljeyden löytyessä vähitellen 1204 II, 1,42 | veljiään ja sisariaan. Samoin kielenkäytössä pyritään käyttämään "erossa 1205 II, 3,44 | ovat ennen kaikkea monien kieliryhmien piirissä aikaansaadut ekumeeniset 1206 III, 5,91 | Kuitenkin hän myöhemmin kieltää Jeesuksen kolme kertaa. 1207 I, 5,26 | uudistumisesta, itsensä kieltämisestä ja runsaana virtaavasta 1208 III, 5,91 | kuin hän oli kolme kertaa kieltänyt Herran (vert. Joh. 13:38). 1209 I, 3,15 | tietyissä tilanteissa olemme kieltäytyneet antamasta anteeksi, olemme 1210 I, 2,10 | Kristuksen Henki ei näet ole kieltäytynyt käyttämästä niitä pelastuksen 1211 III, 1,79 | alistumisen, joka näkee kaiken kielteisenä. ~Kun pidämme päämääränämme 1212 I, 5,23 | tietyssä mielessä niiden kielteisestä kokemuksesta, jotka evankeliumia 1213 II, 13,75 | vaikuttavat yhteistyöhön kielteisesti ja asettavat sille rajoja. 1214 II, 9,61 | Kaikki kristityt kohottivat kielten ja äänien ihmeellisessä 1215 II, 13,76 | täyttää sydämemme katseen kiertäessä maailmaa. Saamme näet todeta, 1216 I, 6,28 | dialogista syvällisesti kiertokirjeessään Ecclesiam suam.(52) Kirkolliskokous 1217 III, 5,93 | syyllisyytensä ja pahan elämäntapansa kietomalle maailmalle, että Jumala 1218 I, 9,39 | alueella kaksi olennaista kiinnekohtaa: pyhä Raamattu ja kirkon 1219 II, 9,59 | Nämä ovat tärkeitä kiinnekohtia dialogin jatkamiselle. Enemmänkin: 1220 III, 4,87 | olemme edenneet(144), on kiinnitettävä erityistä huomiota keskinäisen 1221 II, 6,50 | olemassa olevalle yhteydelle ja kiinnittää huomion idän kirkkojen monipuoliseen 1222 Keh, 0,101 | veljiäni piispanvirassa kiinnittämään kaiken mahdollisen huomion 1223 II, 8,57 | liittävät meidät yhteen vielä kiinteämmin; ollessamme osallisia Jumalan 1224 III, 2,80 | Dialogin aiheethan ovat kiinteästi uskoa koskevia kysymyksiä. 1225 III, 3,84 | marttyyrikuolemassa. Se on kaikkein kiintein yhteys, mikä meillä voi 1226 I, 5,23 | kokoontuisimme yhä uudelleen kiirastorstain ehtoollissaliin, vaikka 1227 I, 9,38 | selittämään asioita toisilleen. Kiistat ja suvaitsemattomuudesta 1228 II, 1,42 | yhteisöt, jotka aikaisemmin kiistelivät keskenään, auttavat nyt 1229 III, 5,89 | Vuosisatoja kestäneen katkeran kiistelyn jälkeen muut kirkot ja kirkolliset 1230 II, 5,49 | enemmän eroon perinteisestä kiistelystä.~ 1231 I, 9,38 | käyty kristologiaa koskevia kiistoja. Julistus Mysterium ecclesiae 1232 II, 10,63 | perinteisten kristologisten kiistojen perusteita, niin että olemme 1233 II, 7,54 | evankelioimisessa. Tätä kastetta eivät kiitä uskostaan ainoastaan Itä-Euroopan 1234 Joh, 0,2 | ihmisen ainoa Vapahtaja. Kiitän Herraa siitä, että hän on 1235 II, 2,43 | veljiämme"(73). Annoin Jumalalle kiitoksen "siitä, mitä hän on jo tehnyt 1236 II, 13,74 | hedelmät näkyvät ylistyksenä ja kiitoksena niistä lahjoista, jotka 1237 II, 12,72 | säännöllisesti. Olen syvästi kiitollinen siitä, että yhteisöjen vastuunkantajat 1238 II, 6,50 | kaikkea todettava erityisen kiitollisena Jumalan johdatuksesta, että 1239 I, 6,30 | 30. Saamme sanoa suuresti kiitollisina totuuden Hengelle, että 1240 III, 3,84 | yhtä aikaa hänen kunniansa kiitosta ja hänen pelastussuunnitelmansa 1241 II, 1,41 | ekumeenisesta dialogista, saa meidät kiittämään totuuden Henkeä, jonka Kristus, 1242 I, 9,37 | jolla tämä veljellinen kilpailu innostaa kaikkia Kristuksen 1243 II, 7,54 | katolisen kirkon uskoville Kiovan Venäjän kasteen tuhatvuotisjuhlana.~ 1244 II, 7,54 | jonka pyhä Vladimir otti Kiovassä vastaan, on ollut keskeisimpiä 1245 II, 8,56 | kumoaminen, jotka olivat olleet kipeä kirkko-oikeudellinen ja 1246 Joh, 0,2 | miettimään yhdessä uudelleen kipeää menneisyyttään ja niitä 1247 II, 11,66 | Kaikesta huolimatta Pyhä kirja on juuri dialogia silmällä 1248 I, 5,25 | kirjoittaneet sivu sivulta "ykseyden kirjaamme", kirjaa, joka meidän pitäisi 1249 II, 11,66 | He) tunnustavat Pyhän kirjan jumalallisen arvovallan."(115) ~" 1250 II, 11,66 | etsivät Jumalaa Pyhästä kirjasta sellaisena, kuin hän puhuu 1251 II, 3,46 | sakramenttien nauttimiselle on kirjattu ohjeistoon, jonka noudattaminen 1252 I, 8,34 | Johanneksen ensimmäisen kirjeen sanoja: "Jos väitämme, ettemme 1253 III, 7,98 | sanoessaan apostolisessa kirjeessään Evankelioiminen tämän päivän 1254 I, 8,34 | välittää? "Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette 1255 II, 11,66 | erityinen asema, mitä tulee kirjoitetun Jumalan sanan selittämiseen 1256 III, 7,98 | unohtaa, kuinka evankeliumin kirjoittajan ajattelussa ennen kaikkea 1257 I, 5,25 | ajatustenvaihto ja nämä rukoukset ovat kirjoittaneet sivu sivulta "ykseyden kirjaamme", 1258 II, 2,43 | Painottamalla sitä, minkä olin kirjoittanut jo ensimmäisessä kiertokirjeessäni 1259 III, 7,99 | Kristuksessa. Paavi Paavali VI kirjoitti ekumeeniselle patriarkalle, 1260 II, 9,59 | nimi julistettaisiin ja kirkastettaisiin. ~ 1261 III, 3,84 | uskollisina ja ovat nyt kirkastetun Kristuksen yhteydessä. Nämä 1262 I, 10,40 | Kristuksen kasvot näkymään yhä kirkkaammassa valossa."(67) Yhteiseen 1263 III, 7,99 | kirkkojemme ykseys olisi yhä kirkkaammin loistava toivon ja lohdutuksen 1264 Joh, 0,3 | pyrittäessä, luovat entistä kirkkaampaa valoa kirkon olemukseen 1265 II, 12,72 | rakkauden sävyttämää ja kirkkaan uskon valon läpäisemää tilannetta, 1266 II, 8,56 | jotka olivat olleet kipeä kirkko-oikeudellinen ja psykologinen este ykseyden 1267 II, 7,52 | katolisen kirkon ja kaikkien kirkko-oikeudellisesti Konstantinopolin istuimen 1268 II, 6,50 | vanhimmista ajoista asti ja jotka kirkkoisät ja ekumeeniset kirkolliskokoukset 1269 II, 4,48 | tämä todistus koske myös kirkkoja ja kirkollisia yhteisöjä, 1270 II, 6,50 | kehittyneen historian, omat kirkkojärjestykset, joita ne ovat noudattaneet 1271 II, 6,50 | mieltymyksellä sekä korostanut niiden kirkkoluonnetta ja niitä todellisia siteitä, 1272 III, 4,87 | sanonut, että katolisena kirkkona tiedämme hyötyneemme todistuksesta, 1273 III, 5,91 | kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit 1274 I, 5,24 | Tunsin, että tuo ihana kirkkorakennus on "kaunopuheinen todistus 1275 II, 3,45 | symboleja (kuvia, ikoneja, kirkkotekstiilejä, kynttilöitä, suitsutusta 1276 II, 1,42 | nämä kristityt kuuluvat, "kirkoiksi ja kristillisiksi yhteisöiksi, 1277 III, 5,94 | apostolica ecclesia. Kaikilla kirkoilla on täysi ja näkyvä yhteys, 1278 II, 9,60 | tukee. Idän katolisille kirkoille on myönnetty oikeus järjestäytyä 1279 II, 9,59 | nojautui kaikkeen, mikä kirkoillemme on yhteistä. Lopuksi se 1280 I, 2,12 | Kristukseen, ja lisäksi he omissa kirkoissaan tai kirkollisissa yhteisöissään 1281 II, 9,59 | apostolinen seuraanto on kirkoissamme Jumalan kansan pyhityksen 1282 I, 2,7 | evankeliumin ja joita he nimittävät kirkokseen ja Jumalan kirkoksi. Melkein 1283 I, 2,7 | nimittävät kirkokseen ja Jumalan kirkoksi. Melkein kaikki kaipaavat, 1284 III, 3,84 | yhteys on säilynyt monilla kirkollisen elämän alueilla ja kasvaa 1285 II, 7,52 | asianmukaisin juhlallisuuksin. Kirkollisesta veljeydestä puhuttaessa 1286 II, 4,48 | todistus koske myös kirkkoja ja kirkollisia yhteisöjä, jotka johtavat 1287 I, 2,10 | myös muiden yhteisöjen kirkollisille arvoille, avoimella kuvalla 1288 III, 3,84 | tulevat kaikista kirkoista ja kirkollisista yhteisöistä, jotka ovat 1289 II, 10,62 | tarkkailijoita Vatikaanin 2. kirkolliskokoukseen, niiden patriarkat ovat 1290 II, 8,57 | kokoontuessamme ekumeenisiin kirkolliskokouksiin, jotka puolustivat uskon 1291 II, 10,62 | hylänneet Efeson ja Khalkedonin kirkolliskokousten dogmaattiset lausunnot. 1292 II, 8,56 | valitettavasti riistänyt kirkolta keskinäisen jakamisen ja 1293 III, 5,94 | hyvä, jos joku joutuisi kiusaukseen unohtaa sen ajaakseen omia 1294 I, 3,15 | esimerkkejä pyhyydestä, koemme pyhien yhteyden rajattomia 1295 Joh, 0,2 | raskas kulkea, mutta sillä koetaan hyvin paljon iloakin. Teologiset, 1296 Joh, 0,3 | asiassa sen auktoriteetti koetellaan juuri totuuden ja rakkauden 1297 II, 11,66 | Kirkolliskokouksen dekreetti koettaa sitten hahmotella "joitakin 1298 III, 3,82 | poikkeuksetta ne kaikki koettelemaan itseään Isän edessä ja kysymään, 1299 II, 2,43 | että kaikkien, varsinkin köyhien, sorrettujen ja suojattomien 1300 III, 4,87 | vuonna on otettu. Tällä kohdalla, jolle olemme edenneet(144), 1301 III, 3,82 | edessä, jokaisen täytyy kohdata oma vääryytensä, tunnustaa 1302 II, 9,59 | intensiivistä työtä. Se on kohdistanut tutkimuksensa yhä enemmän 1303 II, 13,74 | kristityillä "Kristukseen kohdistuvan uskon hedelmät näkyvät ylistyksenä 1304 II, 9,61 | kirkossa. Kaikki kristityt kohottivat kielten ja äänien ihmeellisessä 1305 III, 5,89 | jo tutkitaan tai aletaan kohta tutkia. Merkittävää ja rohkaisevaa 1306 Joh, 0,2 | rakkauteen, rohkeaan totuuden kohtaamiseen ja vilpittömään anteeksi 1307 II, 2,43 | kaikilla tasoilla, joilla kohtaamme kristittyjä veljiämme"(73). 1308 I, 5,22 | useammin ja innokkaammin kohtaavat toisensa rukouksessa Kristuksen 1309 III, 7,98 | Evankeliumin julistamisen kohtalo on aivan varmasti yhteydessä 1310 III, 1,79 | ykseyden työssä samoin myös kohtaloon alistumisen, joka näkee 1311 II, 11,67 | oppien tulee olla dialogin kohteena".(120) ~Ekumeniadekreetti 1312 II, 1,42 | ole kysymys ekumeenisesta kohteliaisuudesta vaan ekklesiologisesta perusopetuksesta. ~ 1313 I, 4,18 | uskontunnustuksesta pyyhittäisiin yli kohtia sillä verukkeella, ettei 1314 II, 12,72 | läpäisemää tilannetta, jonka koin hyvin voimakkaasti. Tarkoitan 1315 III, 3,85 | tarkoitettu kaunistamaan koinoniaa. Jumalan armo on kaikkien 1316 III, 3,84 | tahtonsa mukaisesti, näkyvään koinoniaan, joka on yhtä aikaa hänen 1317 III, 3,82 | ateriayhteys. Veljellisen koinonian siteet on solmittava Jumalan 1318 III, 4,87(144) | yleiskokouksen "Kirkon ykseys 'koinoniana'" -julistuksen hengessä.~ 1319 II, 12,72 | voimakkaan kaipauksensa sen ajan koittamisesta, jolloin me, katolilaiset 1320 I, 9,38 | vaikuttaa "muissa", voi koitua jokaisen yhteisön rakentumiseksi(65) 1321 III, 5,91 | jonka hän itse ensimmäisenä kokee? Kuitenkin hän myöhemmin 1322 III, 3,83 | yhteyden vuoksi mennä totuuden kokemisessa äärimmäisyyteen asti? ~ 1323 II, 4,48 | Näin koko ekumeeniselle kokemukselle on avautunut laaja kenttä, 1324 I, 5,23 | mielessä niiden kielteisestä kokemuksesta, jotka evankeliumia julistaessaan 1325 Joh, 0,3 | tarkkaavasti ajan merkkejä. Kokemukset, joita kuluneina vuosina 1326 I, 4,19 | erilaisiin historiallisiin kokemuksiin ja ajatustapoihin. He halusivat, 1327 II, 8,56 | rakenteet ovat sellaista kokemusta ja perintöä, joka ohjaa 1328 II, 11,65 | juuri hajaannuksen katkerien kokemusten kannustamana. ~ 1329 II, 11,66 | kuitenkin) johtaa tunnustamaan kokonaista kristinuskoa ja jäsentymään 1330 I, 9,36 | on esitettävä selkeästi kokonaisuudessaan. Samalla se vaatii, että 1331 I, 5,23 | rukouksemme todistaa sen. Me kokoonnumme siihen Kristuksen nimessä: 1332 II, 8,57 | sisarkirkkoina vuosisatojen ajan kokoontuessamme ekumeenisiin kirkolliskokouksiin, 1333 I, 5,23 | Tuntuu aivan siltä, kuin kokoontuisimme yhä uudelleen kiirastorstain 1334 II, 9,61 | Pyhässä Hengessä, kaikki kokoontuivat viettämään eukaristiaa. 1335 III, 2,80 | laillisen paimenensa, ympärille kokoontunut uskovien yhteisö elää. ~ 1336 I, 2,9 | pelkkää samaan paikkaan kokoontunutta ihmisjoukkoa, josta yhteenlaskettaessa 1337 II, 8,56 | sisarkirkko" piispansa ympärille kokoontuvasta osa- tai paikalliskirkosta. 1338 III, 5,89 | osanottajat suosittivat, että kokous "innostaisi tutkimaan uudelleen 1339 III, 5,95 | Rooman piispa kuuluu heidän "kollegioonsa", ja he ovat hänen veljiään 1340 III, 5,90 | sanankäyttäjänä apostolien kollegiossa: "Pietari - - ja muut yksitoista 1341 Keh, 0,102 | toisten kristittyjen kanssa kolmanteen vuosituhanteen. ~Miten siihen 1342 II, 1,41 | työssä. ~Katsaus kuluneisiin kolmeenkymmeneen vuoteen auttaa meitä tajuamaan 1343 III, 4,87 | joita viimeksi kuluneina kolmenakymmenenä vuonna on otettu. Tällä 1344 III, 1,79 | sakramenttina, vihkimyksenä kolmiasteiseen palveluvirkaan: piispan, 1345 III, 5,93 | hän on sidoksissa Pietarin kolminkertaiseen rakkaudentunnustukseen, 1346 III, 5,93 | rakkaudentunnustukseen, joka vastasi hänen kolminkertaista petturuuttaan. Pietarin 1347 I, 3,15 | uusia paikkoja, joissa kolmiyhteisen Jumalan armo vaikuttaa. 1348 I, 2,7 | osallistuvat ne, jotka rukoilevat kolmiyhteistä Jumalaa ja tunnustavat Jeesuksen 1349 I, 2,8 | ja Pojan ja Pyhän Hengen kolmiykseyteen. ~ 1350 II, 3,44(75) | raamattuseurojen toimeenpanevan komitean yhteinen asiakirja 1968: " 1351 Keh, 0,102(162)| Cyprianus: kommentaari Herran rukoukseen, 23. 1352 II, 12,72 | matkalla Suomessa ja Ruotsissa. Kommuunion aikana luterilaiset piispat 1353 I, 1,5(4) | kirkon piispoille kirkosta kommuuniona Communionis notio (28. toukokuuta 1354 I, 4,18 | yhteisesti. Uskon asioissa tehty kompromissi olisi ristiriidassa Jumalan 1355 II, 13,76 | ole aiheuttaneet nykyisiä konflikteja, vaikka emme olekaan voineet 1356 II, 1,42 | aina muuttamaan veristen konfliktien kulkua. Tällöin antautuminen 1357 I, 3,17 | Hän teki patriarkan kanssa konkreettisen ja erittäin merkittävän 1358 II, 13,74 | niiden käyttökelpoisuudella konkreettisessa elämässä. Ekumeniadekreetti 1359 III, 7,98 | ihmisistä, jotka kaikista konkreettisista jännitystekijöistä huolimatta 1360 II, 1,42 | kumousten vanavedessä syntyy konkreettista aggressiivisuutta tai koston 1361 I, 5,21 | Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä 1362 I, 3,17 | kutsuessaan kirkolliskokouksen koolle, halusi välttämättä liittää 1363 I, 2,14 | yhteisöihin sirotellut ainekset koottaisiin yksinkertaisesti yhteen, 1364 II, 10,62 | pyhyytensä Shenouda III:n, koptilais- ortodoksisen paavin ja patriarkan(103), 1365 II, 10,62(105) | Vert. puhe koptilais-ortodoksisen kirkon lähetystölle 2. kesäkuuta 1366 III, 5,91 | että Paavalin ensimmäisen korinttilaiskirjeen mukaan ylösnoussut Kristus 1367 I, 9,36 | saattaa synnyttää tarpeen korjata lausumia ja asenteita. ~ 1368 I, 3,16 | huolellisesti - - laiminlyönnit on korjattava sopivana aikana oikealla 1369 I, 5,25 | kirkollisten yhteisöjen korkea-arvoiset edustajat ovat kuluneina 1370 II, 9,59 | itsekin lausuin yhdessä korkeasti kunnioitetun veljen, ekumeenisen 1371 III, 6,97 | täydellisen yhteyden, jonka korkein sakramentaalinen ilmoitus 1372 III, 3,83 | Eikö juuri tämä dialogi korosta sitä, kuinka välttämätöntä 1373 III, 7,98 | todistukseen ykseydestä. - - Tässä korostamme vielä erikseen kaikkien 1374 II, 10,62 | Pauloksen kanssa olemme yhdessä korostaneet kirkkojemme välillä vallitsevaa 1375 II, 13,75 | 25:35) Niin kuin jo olen korostanutkin, kaikkien kristittyjen yhteistyö 1376 I, 6,28 | myös oman aikamme yksilöä korostavaan ajatteluun. "Dialogi" kuuluu 1377 I, 6,28 | käsite "dialogi" näyttääkin korostavan erityisesti tietoa (dia- 1378 II, 1,42 | ratkaisuja. ~Tässä yhteydessä on korostettava sitä, että veljeyden tunnustaminen 1379 III, 5,90 | testamentissa Pietarin hahmo on korostetusti esillä. Apostolien tekojen 1380 I, 9,36 | uskostaan ja selvittää opetusta korrektisti, vilpittömästi ja ymmärrettävästi 1381 III, 5,94 | joka tavoittaa lampaiden korvat".(151) Rooman piispan tehtävä 1382 II, 4,48 | asti"? Eikö tämä todistus koske myös kirkkoja ja kirkollisia 1383 I, 4,18 | silloin, kun ilmoitetun uskon koskemattomuus tunnustetaan yhteisesti. 1384 Joh, 0,2 | tuottaneet myönteisiä ja käsin kosketeltavia tuloksia. Ne rohkaisevat 1385 II, 12,71 | yhteisöjen edustajia. Nämä kosketukset ovat parantaneet tehokkaasti 1386 II, 4,48 | yhteisöjen jäsenten välinen suora kosketus on auttanut meitä havaitsemaan 1387 Joh, 0,3 | sen jokaista aikakautta koskevaan lähetystehtävään. Katolinen 1388 II, 11,68 | periaatteita ja niiden käyttöä koskevalle dialogille. ~ 1389 II, 3,45 | sakramentaalista elämää koskevasta yksimielisyydestä. Tosin 1390 II, 11,67 | historiallisia eroavuuksia, jotka koskevat kirkkoa, sakramentteja ja 1391 II, 1,42 | konkreettista aggressiivisuutta tai koston henkeä, kummankin puolen 1392 II, 9,61 | ja he tunsivat olevansa kotonaan jokaisessa kirkossa. Kaikki 1393 I, 10,40 | yhteistyö on aitoa ekumenian koulua, dynaaminen tie ykseyteen. 1394 II, 3,45 | oppilaitoksissa, joissa koulutetaan tulevia pappeja, raivataan 1395 II, 1,42 | yhteisöjen työntekijöiden koulutukseen. Joissakin tapauksissa muita 1396 I, 4,19 | julistivat sanaa, omaksumaan kreikankielen ja bysanttilaisen kulttuurin 1397 I, 2,11 | ravistelleista pahoista kriiseistä, sen eräiden viranhaltijoiden 1398 II, 11,64 | alkaneena erittäin vaikeana kriisikautena tai sitä myöhäisempänä ajankohtana, 1399 III, 2,80 | tarvitaan laaja ja huolellinen kriittinen prosessi, joka analysoi 1400 I, 5,23 | alamme katsella kirkkoa ja kristikuntaa uusin silmin. Emme saa näet 1401 II, 1,42 | kuuluvat, "kirkoiksi ja kristillisiksi yhteisöiksi, jotka eivät 1402 I, 2,11 | ainekset, joita toisilla kristillisillä yhteisöillä on, kullakin 1403 III, 3,84 | marttyyrit ovatkin kaikille kristillisille yhteisöille todistus armon 1404 II, 11,66 | reformaatiosta syntynyttä kristillisyyttä, sillä "nämä kirkot ja kristilliset 1405 II, 7,53 | kahtenatuhantena vuonna, joina kristinusko on sävyttänyt Euroopan historiaa. 1406 II, 11,66 | tunnustamaan kokonaista kristinuskoa ja jäsentymään täysin pelastussuunnitelmaan, 1407 I, 2,14 | joissa tosin jotkin kristinuskon salaisuuden puolet esiintyvät 1408 I, 4,20 | puolestaan kehottaa: "Kaikki kristinuskovaiset muistakoot, että he sitä 1409 II, 10,62 | allekirjoittaa yhteisen kristologisen tunnustuksen idän syyrialaisen 1410 II, 10,63 | selvittäneet perinteisten kristologisten kiistojen perusteita, niin 1411 III, 5,91 | jälkeen ankarat nuhteet Kristukselta. Herra sanoo hänelle: "Sinä 1412 I, 9,37 | Ekumeniadekreetti esittää myös kriteerin, jota katolilaisten on noudatettava 1413 III, 3,84 | pyhien ansiot kruunatessaan kruunannut armonsa työn".(140) ~Siellä, 1414 III, 3,84 | Jumala on "pyhien ansiot kruunatessaan kruunannut armonsa työn".(140) ~ 1415 II, 8,56 | yhteistyötä, joka ei saa kuihtua mistään syystä. Apostoli 1416 I, 4,19 | uudistamisesta. Nyt voidaan kysyä: kuka sen uudistaa? Kirkolliskokous 1417 I, 4,18 | joka on totuus. Voisiko kukaan pitää oikeana sellaista 1418 II, 3,45 | usein olevan lähempänä. Kukapa olisi voinut vielä sata 1419 II, 8,57 | kunniakkaista päivistä lähtien kukoistanut luostarihurskaus, joka on 1420 Keh, 0,102 | ensimmäinen sija tiellä, jota kuljemme toisten kristittyjen kanssa 1421 I, 5,21 | kääntymykseen johtavaa tietä kuljetaan rakkauden tahtiin; rakkaus 1422 III, 1,77 | pitkä matka meillä vielä on kuljettavana siihen siunattuun päivään, 1423 Joh, 0,2 | että hän on ohjannut meitä kulkemaan kristittyjen ykseyden ja 1424 II, 1,42 | muuttamaan veristen konfliktien kulkua. Tällöin antautuminen ekumeeniseen 1425 I, 2,11 | kristillisillä yhteisöillä on, kullakin eri määrässä, muodostavat 1426 I, 4,19 | täytyy "kääntää" kaikille kulttuureille, sillä totuuden sisältö 1427 I, 4,19 | sana "avautuisi kullekin kulttuurille sille ominaisin ilmaisuin".(34) 1428 II, 13,74 | Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen elämä tarjoavat laajoja 1429 I, 4,19 | teitä ottamaan vastaan oman kulttuurinne puitteissa sanat, jotka 1430 II, 10,62 | poliittisista, sosiaalisista ja kulttuurisista eroavuuksista huolimatta. 1431 II, 7,53 | välillisesti sitä kirkollista ja kulttuurista kaksoistraditiota, joka 1432 II, 11,65 | välillä. Tämä osoittaa, että kulttuuritaustalla ei ole ratkaisevaa merkitystä. 1433 I, 6,30 | ovat kirkolliskokouksen kuluessa kokeneet koko maailman katolisten 1434 III, 7,98 | on missionaarisempi kuin kuluneiden vuosisatojen ekumeeniset 1435 II, 1,41 | tarvitaan tässä työssä. ~Katsaus kuluneisiin kolmeenkymmeneen vuoteen 1436 I, 6,29 | aina kumpaakin osapuolta. Kummallakin osapuolella, kun ne haluavat 1437 II, 8,56 | molemminpuolisten ekskommunikaatioiden kumoaminen, jotka olivat olleet kipeä 1438 II, 1,42 | väkivaltaisten poliittisten kumousten vanavedessä syntyy konkreettista 1439 I, 6,29 | Arviointiperuste koskee kuitenkin aina kumpaakin osapuolta. Kummallakin osapuolella, 1440 I, 6,29 | jolla tunnustamme toisemme kumppaneiksi. Kun dialogia ryhdytään 1441 I, 8,34 | kristittyjen jakaantumista, kunhan vain nöyrästi tunnustamme 1442 II, 12,72 | vierailut Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan (Englantiin, Skotlantiin 1443 I, 2,13 | aina eri tavoin riippuen kunkin kirkon tai yhteisön luonteesta, 1444 I, 4,20 | kasvaa terveenä ja rehevänä, kunnes se saavuttaa täyden mittansa. ~ 1445 II, 11,67 | yhteydessä, ja odottavat hänen kunniakasta paluutaan".(121) ~ 1446 II, 8,57 | esikuvamme. ~Liittyminen tähän kunniakkaaseen traditioon on kirkolle hedelmällistä. " 1447 II, 8,57 | idässä) on näet kirkkoisien kunniakkaista päivistä lähtien kukoistanut 1448 III, 3,84 | joka on yhtä aikaa hänen kunniansa kiitosta ja hänen pelastussuunnitelmansa 1449 I, 2,12 | Monet nimittäin pitävät kunniassa Pyhää kirjaa uskon ja elämän 1450 II, 2,43 | suojattomien oikeuksia ja tarpeita kunnioitettaisiin. Kiertokirjeessä Kirkon 1451 II, 7,53 | kohti loppuaan, heitä on kunnioitettava yhdessä menneen ajan suojelijoina 1452 I, 9,39 | veljellisen rakkauden hengessä kunnioittaen sekä oman että lähimmäisen 1453 I, 2,12 | Jumalansynnyttäjän, Neitsyen, kunnioittamista. Tämän lisäksi on olemassa 1454 II, 10,62 | niiden patriarkat ovat kunnioittaneet meitä vierailuillaan, ja 1455 II, 11,66 | Näillä veljillä on rakkaus ja kunnioitus Raamattua kohtaan: "Rukoillen 1456 II, 9,61 | keskinäisten suhteidensa pysyvän kunnossa, ja he tunsivat olevansa 1457 III, 5,96 | yksinäni saattamaan päätökseen! Kunpa välillämme jo vallitseva 1458 I, 1,5 | perustana on Jeesuksen kuolema: "Ylipappina hän lausui 1459 I, 1,6 | kasteessa "upotettu" Herran kuolemaan, juuri siihen tapahtumaan, 1460 II, 11,67 | pyhässä ehtoollisessa Herran kuoleman ja ylösnousemuksen muistoa 1461 II, 11,66 | sekä ennen kaikkea hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa salaisuuksia - -. ( 1462 I, 1,5 | ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain 1463 I, 5,27(50) | asialle. Sisar Maria Gabriella kuoli vaikean sairauden murtamana 1464 III, 3,84 | uskon puolesta uskalletaan kuolla, saamme olla varmoja siitäkin, 1465 I, 1,5 | vihollisuuden muurin. Ristillä kuollessaan hän omassa ruumiissaan sai 1466 I, 5,26 | perusulottuvuuden Kristuksessa. Hän on kuollut kootakseen yhteen hajalleen 1467 II, 7,52 | vuottaan. ~Paavi Paavali VI:n kuoltua ja paavi Johannes Paavali 1468 II, 13,74 | hengellisen ja ruumiillisen kurjuuden poistamiseksi, nuorison 1469 II, 13,74 | kyse aikamme hädästä ja kurjuudesta: nälästä, luonnononnettomuuksista 1470 III, 5,92 | maistaa heikkoutensa ja kurjuutensa katkeruutta. Tälle viralle 1471 I, 4,18 | saavutettaisiin totuuden kustannuksella? Kirkolliskokouksen julistus 1472 I, 4,20 | evankeliumin mukaisesti. Kuta lujempi on side, joka yhdistää 1473 II, 11,69 | suuntaviivat ja sen esittämä kutsu on pantu käytännössä toimeen, 1474 I, 3,17 | ymmärsi tämän hyvin, kun hän, kutsuessaan kirkolliskokouksen koolle, 1475 III, 7,99 | sulkea sisintään Hengen kutsulta, joka haluaa johtaa kaikki 1476 II, 2,43 | tärkeisiin ongelmiin, ihmisen kutsumukseen, vapauteen, oikeudenmukaisuuteen, 1477 I, 3,17 | tunnustuksen sen ekumeeniselle kutsumukselle siten, että ryhtyi jälleen 1478 I, 3,15 | Yksityisiä kristillisen kutsumuksensa mukaan eläviä ihmisiä kirkolliskokous 1479 III, 3,85 | nähtäväksemme uusia puolia kristityn kutsumuksestamme. Näin on käynyt pyhien elämässä. 1480 II, 8,57 | paikalliskirkot ovat mielellään kutsuneet toisiaan: sisarkirkko (vert. 1481 Joh, 0,1 | palavin sydämin esittää hänen kutsunsa tänään uudelleen, ottaa 1482 III, 5,93 | transparenssistaan. ~Kristus on kutsunut Jumalan kirkon tiedottamaan 1483 III, 7,98 | jota levittämään heidät on kutsuttu. Siksi se vahingoittaa heidän 1484 III, 3,83 | jossa jokainen yhteisö kuulee kutsun voittaa ykseyden 1485 II, 11,68 | armosta ja Jumalan sanan kuulemisesta. Se tulee näkyviin yksityisessä 1486 Keh, 0,102 | aina: on. Saman vastauksen kuulemme Nasaretissa Marian suusta, 1487 III, 5,95 | toivon voivani olla todella kuuliainen Kristuksen tahdolle, näen 1488 I, 8,33 | jakaantuneet veljet, ovat kuuliaisia Kristuksen rukoukselle ykseyden 1489 III, 5,94 | heidän kauttaan ja lampaat kuulisivat sen seuratakseen paimenta, 1490 I, 2,7 | jäseninä, joissa he ovat kuulleet evankeliumin ja joita he 1491 III, 5,94 | että jokin opinkäsitys ei kuulu uskon aarteeseen.(152) Hän 1492 I, 5,23 | tulee olla kirkon elämää ja kuulua kaikkeen toimintaan, mikä 1493 I, 5,24 | vierailuihini on lähes aina kuulunut ekumeenisia kohtaamisia 1494 II, 13,76 | puolesta. He näkevät sen kuuluvan läheisesti yhteen evankeliumin 1495 II, 7,52 | Pidin tärkeimpiin tehtäviini kuuluvana solmia henkilökohtaiset 1496 I, 2,13 | lukuisia kristilliseen uskoon kuuluvia pyhiä toimituksia. Ne pystyvät 1497 III, 5,96 | dialogin. Siinä voisimme kuunnella toisiamme hyläten hedelmättömän 1498 Joh, 0,3 | kääntyä siltä takaisin. Se kuuntelee Herran Henkeä, joka opettaa 1499 I, 5,23 | ilmiselvä jokaiselle, joka kuunteli sanomaa pelastuksesta. Se 1500 II, 11,66 | kirkolliskokous ei pyri kuvaamaan reformaatiosta syntynyttä 1501 III, 5,92 | päättää palveluvirkansa kuvaamisen liikuttavalla toteamuksella,