Dialogi idän kirkkojen kanssa

50. Tässä yhteydessä on ennen kaikkea todettava erityisen kiitollisena Jumalan johdatuksesta, että siteet idän kirkkoihin, jotka olivat vuosisatojen mittaan haurastuneet ja murentuneet, ovat jälleen lujittuneet Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen aikana. Näiden kirkkojen tarkkailijat, jotka olivat kirkolliskokouksessa läsnä yhdessä länsimaiden kirkkojen ja kirkollisten yhteisöjen edustajien kanssa, ovat tässä katoliselle kirkolle perin juhlavassa yhteydessä ilmaisseet julkisesti yhteisen tahtonsa pyrkiä jälleen yhteyteen.

Kirkolliskokous puolestaan on katsonut idän kirkkojen puoleen objektiivisesti ja syvällä mieltymyksellä sekä korostanut niiden kirkkoluonnetta ja niitä todellisia siteitä, jotka liittävät ne katoliseen kirkkoon. Ekumeniadekreetti toteaa: "Herran ehtoollisen viettämisestä näissä kirkoissa Jumalan kirkko rakentuu ja kasvaa", lisätäkseen johdonmukaisesti, että nämä kirkot "ovat erossa meistä, mutta niillä on oikeat sakramentit ja apostolisen seuraannon voimasta ennen kaikkea pappeus ja eukaristia, joiden kautta ne jatkuvasti ovat erittäin läheisessä suhteessa meihin."(⁸²)

Kirkolliskokous tunnusti idän kirkkojen suuren liturgisen ja hengellisen tradition, niiden omalla tavallaan kehittyneen historian, omat kirkkojärjestykset, joita ne ovat noudattaneet vanhimmista ajoista asti ja jotka kirkkoisät ja ekumeeniset kirkolliskokoukset ovat vahvistaneet, sekä niiden oman tavan julistaa opetustaan. Tämän kirkolliskokous tunnusti vakuuttuneena siitä, että oikeutettu erilaisuus ei ole millään tavalla vastoin kirkon ykseyttä, vaan se lisää kirkon kaunistusta ja kauneutta ja vaikuttaa suuresti sen lähetystehtävän toteutumiseen.

Vatikaanin 2. kirkolliskokous haluaa perustaa dialogin jo olemassa olevalle yhteydelle ja kiinnittää huomion idän kirkkojen monipuoliseen todellisuuteen: "Pyhä kirkolliskokous kehottaa siksi kaikkia mutta varsinkin niitä, jotka haluavat ponnistella kaivatun täydellisen ykseyden aikaansaamiseksi idän kirkkojen ja katolisen kirkon välillä, ottamaan asianmukaisesti huomioon idän kirkkojen syntyessä ja kasvaessa vallinneet olosuhteet sekä niiden ja Rooman istuimen välisten suhteiden laadun ennen hajaannusta, ja muodostamaan itselleen tästä kaikesta oikean käsityksen."(⁸³)