67. Reformaation ajalta periytyy opillisia ja historiallisia eroavuuksia, jotka koskevat kirkkoa, sakramentteja ja pappeutta. Niinpä kirkolliskokous vaatii, että "Herran ehtoollista ja muita sakramentteja sekä jumalanpalvelusta ja kirkon palvelusvirkoja koskevien oppien tulee olla dialogin kohteena".(¹²⁰)

Ekumeniadekreetti korostaa, että reformaation jälkeen syntyneiltä yhteisöiltä "puuttuu tosin täysi yhteys meihin", ja toteaa samalla, että juuri pappeuden sakramentin puuttumisen tähden ne eivät ole myöskään säilyttäneet eukaristian salaisuuden alkuperäistä ja täydellistä olemusta, vaikka "ne viettäessään pyhässä ehtoollisessa Herran kuoleman ja ylösnousemuksen muistoa tunnustavat, että se kuvaa elämää Kristuksen yhteydessä, ja odottavat hänen kunniakasta paluutaan".(¹²¹)