72. Edellä sanottu koskee ensi sijassa Euroopan maita, joissa hajaannus on syntynyt, sekä Pohjois-Amerikkaa. Mainitsen tässä yhteydessä, muita vierailujani lainkaan väheksymättä, erityisesti ne matkani, jotka ovat vieneet minut Euroopassa kaksi kertaa Saksaan, marraskuussa 1980 ja huhti-toukokuussa 1987; edelleen vierailut Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan (Englantiin, Skotlantiin ja Walesiin) touko- kesäkuussa 1982, Sveitsiin kesäkuussa 1984 ja Pohjoismaihin (Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin) kesäkuussa 1989. Iloiten, molemminpuolista kunnioitusta osoittaen, kristillisessä solidaarisuudessa ja rukouksessa olen tavannut monia, monia veljiä ja sisaria, jotka kaikki pyrkivät sydämestään olemaan uskollisia evankeliumille. Tämän toteaminen on merkinnyt minulle suurta rohkaisua. Olemme kokeneet keskellämme Herran läsnäolon.

Haluaisin tässä yhteydessä muistaa veljellisen rakkauden sävyttämää ja kirkkaan uskon valon läpäisemää tilannetta, jonka koin hyvin voimakkaasti. Tarkoitan eukaristian viettoja, jotka toimitin Pohjoismaihin tekemälläni matkalla Suomessa ja Ruotsissa. Kommuunion aikana luterilaiset piispat astuivat selebrantin eteen. He halusivat sovintoa ilmaisevalla eleellään tuoda julki voimakkaan kaipauksensa sen ajan koittamisesta, jolloin me, katolilaiset ja luterilaiset, voisimme osallistua samaan eukaristiaan. Nyt he halusivat saada selebrantilta siunauksen. Annoin heille siunauksen koko rakkaudestani. Sama hyvin merkittävä ele nähtiin Roomassa, messussa, jota vietettiin 6. lokakuuta 1991 Piazza Farnesella pyhän Birgitan pyhäksi julistamisen 600- vuotisjuhlassa.

Samanlaisia tuntoja olen tavannut myös Atlantin toisella puolella syyskuussa 1984 Kanadassa ja varsinkin syyskuussa 1987 Yhdysvalloissa, jossa havaitsin suurta ekumeenista avoimuutta. Tässä mainittakoon esimerkkinä ekumeeninen tapaaminen Columbiassa, Etelä-Carolinassa, 11. syyskuuta 1987. Itsessään tärkeää on jo se, että näitä tapaamisia "reformaation ajan veljien" ja paavin välillä on järjestetty näin säännöllisesti. Olen syvästi kiitollinen siitä, että yhteisöjen vastuunkantajat ja yhteisöt kokonaisuutena ovat ottaneet minut vastaan mielellään. Tältä kannalta pidän hyvin tärkeänä ekumeenista sanan jumalanpalvelusta, joka vietettiin Columbiassa aiheenaan perhe.