53. Nämä säännölliset yhteydet antavat tilaisuuden välittömään tiedon- ja ajatustenvaihtoon, joka taas luo veljeyden tunnetta. Toisaalta yhteinen rukouksemme rohkaisee meitä elämään jälleen luottavaisina rinta rinnan ja kehottaa meitä hyväksymään yhdessä Herran tahdon kirkostaan ja toteuttamaan sitä käytännössä.

Vatikaanin 2. kirkolliskokouksesta alkaneelta tieltä on syytä mainita ainakin kaksi tapahtumaa, joilla on hyvin suuri merkitys ja suuri ekumeeninen vaikutus idän ja lännen suhteille. Mainitsen ensimmäisenä juhlan vuodelta 1984, jota vietettiin pyhän Kyrilloksen ja Methodioksen julistustyön muistoksi. Minulla oli silloin tilaisuus julistaa slaavien apostolit ja uskon sanansaattajat Euroopan taivaallisiksi suojelijoiksi. Jo paavi Paavali VI oli kirkolliskokouksen aikana 1964 julistanut pyhän Benedictuksen Euroopan suojelijaksi. Tessalonikin veljesten asettaminen länsimaisen luostarilaitoksen suuren perustajan rinnalle korostaa välillisesti sitä kirkollista ja kulttuurista kaksoistraditiota, joka on ollut hyvin merkittävä niinä kahtenatuhantena vuonna, joina kristinusko on sävyttänyt Euroopan historiaa. Eikä liene aiheetonta mainita, että Kyrillos ja Methodios tulivat silloisen bysanttilaisen kirkon alueelta. He elivät siis aikana, jolloin Bysantti oli vielä yhteydessä Roomaan. Julistaessani heidät Benedictuksen kanssa Euroopan suojelijoiksi en halunnut ainoastaan vahvistaa todeksi kristikunnan historiaa Euroopan manterella vaan myös antaa tärkeän aiheen idän ja lännen väliseen dialogiin, joka kirkolliskokouksen jälkeisenä aikana on herättänyt paljon toivoa. Eurooppa löytää jälleen hengelliset juurensa niin Kyrilloksessa ja Methodioksessa kuin Benedictuksessakin. Nyt, kun toinen vuosituhat Kristuksen syntymän jälkeen kallistuu kohti loppuaan, heitä on kunnioitettava yhdessä menneen ajan suojelijoina sekä pyhinä, joiden esirukousten varaan Euroopan kirkot ja kansakunnat voivat uskoa tulevaisuutensa.