19. Kirkon opetus täytyy kuitenkin esittää sellaisella tavalla, että ne, joille Jumala on sen tarkoittanut, käsittävät sen. Muistutin kiertokirjeessä Slaavien apostolit (Slavorum apostoli) siitä, että Kyrillos ja Methodios näkivät tästä syystä vaivaa kyetäkseen esittämään Raamatun sanonnat ja kreikkalaisen teologian käsitteet tavalla, joka sopi erilaisiin historiallisiin kokemuksiin ja ajatustapoihin. He halusivat, että Jumalan yhtenäinen sana "avautuisi kullekin kulttuurille sille ominaisin ilmaisuin".(³⁴) He käsittivät, etteivät he saaneet pakottaa "niitä kansoja, joille he julistivat sanaa, omaksumaan kreikankielen ja bysanttilaisen kulttuurin ehdotonta etevämmyyttä tai edistyneen yhteiskunnan tapoja ja elämää, vaikka he itse olivatkin kasvaneet niissä."(³⁵) Näin he muuttivat käytännöksi sen "täydellisen rakkauden yhteyden(, joka) varjelee kirkon kaikenlaiselta kansalliselta partikularismilta tai äärimmäisyyksiltä tai rotuennakkoluuloilta, samoin kansalliselta ylimielisyydeltä."(³⁶) Juuri tässä hengessä sanoin Australian alkuperäiskansoille: "Ette saa olla kahtia jaettu kansa - -. Jeesus kutsuu teitä ottamaan vastaan oman kulttuurinne puitteissa sanat, jotka hän puhui, ja arvot, joita hän opetti."(³⁷) Koska uskon lahja on luontonsa puolesta tarkoitettu koko ihmiskunnalle, se myös täytyy "kääntää" kaikille kulttuureille, sillä totuuden sisältö ratkaisee, onko yhteytemme totuudesta. Totuus voidaan kyllä ilmaista monin tavoin. Muotojen uudistaminen on välttämätöntä, jotta evankeliumin sanoma voitaisiin viestittää oman aikamme ihmisille muuttumattomana.(³⁸)

"Tällä uudistustyöllä on siis erityisen huomattava ekumeeninen merkitys."(³⁹) Tällöin ei ole kysymys ainoastaan uskon ilmaisumuotojen uudistamisesta vaan itse uskonelämän uudistamisesta. Nyt voidaan kysyä: kuka sen uudistaa? Kirkolliskokous vastaa tähän selkeästi: "Huoli ykseyden aikaansaamisesta kuuluu koko kirkolle, sekä uskoville että paimenille. Se koskee jokaista, kutakin oman kykynsä mukaisesti, oli sitten kysymys joko kristillisestä arkielämästä tai teologisesta ja historiallisesta tutkimuksesta."(⁴⁰)