1-500 | 501-671
bold = Main text
Chapter, Paragraph grey = Comment text
1 Intro | evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon
2 1 | evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon
3 1 | Mikkelin piispa Voitto Huotari ja jäseninä teologisten asiain
4 1 | professori Eeva Martikainen ja teol. toht. Antti Raunio. ~~
5 1 | oli arkkipiispa Johannes ja jäseninä olivat metropoliitta
6 1 | pastori Heikki Huttunen ja pastori Jarmo Hakkarainen. ~~
7 1 | katolisesta kirkosta Suomessa ja Suomen ekumeenisesta neuvostosta
8 1 | sihteeri Kimmo Kallinen ja kirkollishallituksen tiedottaja
9 1,1 | puhuivat piispa Huotari ja arkkipiispa Johannes. Piispa
10 1,1 | avauspuheenvuorossaan, että ortodoksien ja luterilaisten kohtaaminen
11 1,1 | merkitys on siinä luottamuksen ja keskinäisen avoimuuden ilmapiirissä,
12 1,1 | kirkkojen edustajat ovat voineet ja voivat kohdata maassamme. ~~
13 1,1 | linja-autoturman uhreja ja heidän omaisiaan. Palvelus
14 1,2 | Sakramentit ja pyhät toimitukset ~~Ensimmäisen
15 1,2 | aiheena oli Sakramentit ja pyhät toimitukset. Aiheesta
16 1,2 | teol. toht. Juhani Forsberg ja rovasti Olavi Merras. ~~
17 1,2 | Olavi Merras. ~~Esitelmissä ja niitä seuranneessa keskustelussa
18 1,2 | käsityksen mukaan sakramentit ja pyhät toimitukset ovat olennaisia
19 1,2 | kuitenkin, että sakramentit ja pyhät toimitukset kuuluvat
20 1,2 | toimitukset kuuluvat pelastuksen ja pyhityksen prosessiin, jota
21 1,2 | theosis) -käsitteen avulla ja luterilaisessa kirkossa
22 1,2 | kannalta. ~~Sakramentit ja pyhät toimitukset perustuvat
23 1,2 | on asettanut sakramentit ja että Jumalan sanan lupausten
24 1,2 | Jumalan sanan lupausten ja sakramentin keskinäinen
25 1,3 | metropoliitta Ambrosius ja teol.toht. Antti Raunio. ~~
26 1,3 | nykyisin koettua toivottomuutta ja rohkeuden puutetta tutkitaessa
27 1,3 | vieraantumisen, voimattomuuden ja syrjäytymisen ilmiöt. Vieraantuminen
28 1,3 | yhteisistä tavoitteista ja päämääristä sekä niitä toteuttavista
29 1,3 | toteuttavista yhteisöistä ja instituutioista. Tämän ilmiön
30 1,3 | yksilöllisiin tavoitteisiin ja kääntyminen omaan lähipiiriin.
31 1,3 | vaikutusmahdollisuuksien vähenemisestä ja häviämisestä. Ihmiset kokevat
32 1,3 | armoilla. Kärsivällistä toivoa ja odottamista, omien tarpeiden
33 1,3 | kansojen välisestä rauhasta ja koko luomakunnan hyvinvoinnista
34 1,3 | hyvinvoinnista ovat luonnollinen ja välttämätön osa inhimillistä
35 1,3 | sisältyvät kristilliseen toivoon ja niihin kohdistuvan toivon
36 1,3 | tulee näkyä pyrkimyksinä ja ponnisteluina niiden toteutumiseksi.
37 1,3 | tahtoo ottaa maailman hädän ja onnettomuuden omakseen ja
38 1,3 | ja onnettomuuden omakseen ja toimia sen kanssa niin kuin
39 1,3 | kanssa niin kuin oman hätänsä ja onnettomuutensa. Samalla
40 1,3 | vanhurskauden, rauhan, puhtauden ja vapauden. ~~Ortodoksisen
41 1,3 | ehdoton sydän. Ihmisen tehtävä ja kutsumus on tuoda Jumalan
42 1,3 | itsensä, koko luomakunta ja kaikki olevainen. Katumus
43 1,3 | paluuta yksityisyydestä ja itseriittoisuudesta eukaristisen
44 1,3 | pelastuksen puolesta, myös ruumiin ja sielun pyhitystä ja ”suotuisia
45 1,3 | ruumiin ja sielun pyhitystä ja ”suotuisia ilmoja, runsaita
46 1,3 | runsaita maan hedelmiä ja rauhallisia aikoja”. Jo
47 1,3 | rauhallisia aikoja”. Jo tämä elämä ja sen aineellinen todellisuus
48 1,3 | hengellisen ponnistelun ja Jumalan armovoiman kesken
49 1,3 | kesken kirkastua. Leipä ja viini ehtoollisessa on esimakua
50 1,3 | luomakunnan muuttumisesta ja kirkastumisesta tämän maailmanajan
51 1,3 | uskossa on jännite historian ja Jumalan valtakunnan välillä.
52 1,3 | Kuluva aika on haurasta ja siinä vaikuttaa myös paha,
53 1,3 | mutta Kristuksen pelastava ja pyhittävä työ on siinä läsnä.
54 1,3 | maailman toivo. ~~Kirkon ja sen jäsenten tehtävä on
55 1,3 | ihmisessä Jumalan kuvana ja luomakunnassa Jumalan tekona.
56 1,3 | rakentumisen suhde sen todistus- ja palvelutehtävään maailmassa -
57 1,4 | Kirkon ykseyden edellytykset ja Kirkon diakoninen tehtävä
58 2,1 | Ekumeenisten synodien arvovalta ja merkitys sekä Kirkon ja
59 2,1 | ja merkitys sekä Kirkon ja kansan suhde teologisena
60 2,1 | kansan suhde teologisena ja historiallisena kysymyksenä.
61 2,1 | alustivat arkkipiispa Johannes ja kirkkoherra Hannu T. Kamppuri,
62 2,1 | pastori Heikki Huttunen ja piispa Kalevi Toiviainen.
63 2,1 | toimivat arkkipiispa Johannes ja Mikkelin piispa Kalevi Toiviainen. ~~
64 2,2 | 10.1990 olivat Ortodoksin ja luterilaisen avioliitto
65 2,2 | pastoraalisena kysymyksenä sekä Opin ja kanonien suhde ja kanonien
66 2,2 | sekä Opin ja kanonien suhde ja kanonien ekumeeninen velvoittavuus.
67 2,2 | kirkkoherra Olavi Merras ja tuomiorovasti Voitto Huotari,
68 2,2 | pastori Jarmo Hakkarainen ja kirkkoherra Hannu T. Kamppuri.
69 2,2 | toimivat arkkipiispa Johannes ja Mikkelin piispa Kalevi Toiviainen. ~~
70 2,3 | Kirkkojemme ihmiskäsitys ja nykyaika. Kirkkoherra Olavi
71 2,3 | Kirkkoherra Olavi Merras ja jaostopäällikkö Lorenz Grönvik
72 2,3 | pohtivat piispa Ambrosius ja vt. prof. Eeva Martikainen.
73 2,3 | toimivat arkkipiispa Johannes ja Mikkelin piispa Kalevi Toiviainen. ~~
74 2,4 | alustivat piispa Voitto Huotari ja seurakuntalehtori Juhani
75 2,4 | yliassistentti Jarmo Hakkarainen ja teol. toht. Hannu T. Kamppuri.
76 2,4 | Joensuun piispa Ambrosius ja Mikkelin piispa Voitto Huotari. ~~
77 2,5 | esitelmöivät arkkipiispa Johannes ja teologisten asiain sihteeri
78 2,5 | aiheena oli Työ, työttömyys ja ihmisarvo. Tästä aiheesta
79 2,5 | pastori Heikki Huttusen ja tuomiorovasti Matti Järveläisen
80 2,5 | toimivat arkkipiispa Johannes ja piispa Voitto Huotari. ~~
81 3 | evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon
82 3 | evankelis-luterilaisen kirkon ja sitä edustavan valtuuskunnan
83 3 | vuosisatoja ollut ortodoksisuuden ja luterilaisuuden kohtauspaikka.
84 3 | hyödyllinen käsittämisen ja oppimisen kenttä (Paul Tillich).
85 3 | edellytykset oppia kirkkojen ja kulttuurien kohtaamista. ~~
86 3 | entistä enemmän kirkkojen ja niiden vaikuttamien kulttuurien
87 3 | kuunneltavan. ~~Ortodoksien ja luterilaisten kohtaaminen
88 3 | entistä laajemmin, syvemmin ja monipuolisemmin. Sen rinnalla
89 3 | ekumeeninen kanssakäyminen ja osana sitä ortodoksisesta
90 3 | toisena aiheena on sakramentit ja pyhät toimitukset, olemme
91 3 | luterilaisilta saatujen vaikutteiden ja täällä vallitsevan läntisen
92 3 | suomalaista ortodoksisuutta ja sen vaikutusta meidän yhteiskunnassamme
93 3 | meidän yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme ortodoksisuuteen
94 3 | ortodoksisuuteen muissa maissa ja kulttuureissa. ~~Näyttää
95 3 | tärkeää säilyttää monipuoliset ja laajat kosketuskohdat kansaan
96 3 | perustasolla sitä kasvattaen ja palvellen. Ortodoksisuus
97 3 | palvellut osaltaan julkisuutta ja kulttuurielämää. ~~Aito
98 3 | omasta luterilaisuudestamme ja ortodoksisuudestamme rakkauden
99 3 | velvollisuutemme, rajoituksemme ja mahdollisuutemme. ~~Samassa
100 3 | suomalaisten hengellisestä ja henkisestä elämästä. Muutosten
101 3 | kadottaneet elämisen rohkeuden ja näköalan tulevaisuuteen.
102 3 | neuvottelujemme aihe "Kirkot ja maailman toivo" liittyy
103 3 | työskentely voisi lähentää meitä ja kirkkojamme edelleen toinen
104 3 | mutta ennen kaikkea Herramme ja Vapahtajamme tahtoa yhdessä
105 4 | evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon
106 4 | Forsbergin alustus. ~~SAKRAMENTIT JA PYHÄT TOIMITUKSET ~~Luterilaisen
107 4 | kirkon käsitys sakramenteista ja pyhistä toimituksista on
108 4 | roomalaiskatolisen kirkon traditioon ja oppiin ja poikkeaa siitä,
109 4 | kirkon traditioon ja oppiin ja poikkeaa siitä, on pääpiirteissään
110 4 | historiallista murrosta ja kehitystä yksityiskohtaisesti. ~~
111 4 | kirkon käsitys sakramenteista ja pyhistä toimituksista perustuu
112 4 | perustuu Pyhään Raamattuun ja sitä selittäviin luterilaisiin
113 4 | sakramenttiteologiasta nykyään opettavat ja sitä käytännössä toteuttavat.
114 4 | syvempään ymmärtämi- seen ja osittain ekumeenisesta kehityksestä
115 4 | asiakirjan ”Kaste, ehtoollinen ja virka”, yhden merkittävimmistä
116 4 | sakramentista, sakramenteista ja kirkollisista toimituksista
117 4 | mikä niissä on yhteistä ja miten ne mahdollisesti poikkeavat
118 4 | sydämeen vaan hän puhuu ja toimii maailmassa ja kirkossaan
119 4 | puhuu ja toimii maailmassa ja kirkossaan havaittavien (
120 4 | havaittavien (näkyvien) ja välineiden kautta. Näitä
121 4 | Armonvälineitä ovat Jumalan sana ja sakramentit. Vaikka myöhemmässä
122 4 | tulkintoja, joissa sana ja sakramentit ovat suhteutetut
123 4 | yksinomaan sanasta käsin, sanan ja sakramentin suhde on reformaation
124 4 | Jumalan sana on ”elävä ja väkevä” (Hepr. 4:12). Se
125 4 | sisällään sen mihin se viittaa ja saa aikaan sen mitä varten
126 4,0(1) | käsitystä sanasta kuvana ja sanan sakramentaalisuudesta
127 4,0(1) | Mannermaa artikkelissaan ”Sana ja kuva, eleet ja riitti. Kasualiat
128 4,0(1) | artikkelissaan ”Sana ja kuva, eleet ja riitti. Kasualiat julistavina
129 4,0(1) | sitaatti Lutherilta: ~~”Ja tämä on se, mitä kutsun
130 4,0(1) | kaikki evankeliumin sanat ja kaikki evankeliumin historiat
131 4,0(1) | itse se vanhurskaus, voima ja pelastus, josta sanat välittävät
132 4,0(1) | Kuva Jeesus-lapsesta ja Mariasta osoittaa, että
133 4,0(1) | evankeliumin kuva on sanallista ja evankeliumin sana kuvallista.
134 4,0(1) | Jumalan sanan kuvallisuudesta ja sakramentaalisuudesta jäi
135 4,0(1) | pappi opettaa kirjoitetun ja saarnatun sanan välityksellä.
136 4,0(1) | sanan välityksellä. Pietismi ja valistus omalla tavallaan
137 4 | kirkkoisä Augustinukselta ja esiintyy luterilaisissa
138 4 | Sana liittyy aineeseen ja niin syntyy sakramentti” (
139 4 | Jumalan käsky (mandatum) ja joihin liittyy Jumalan armon
140 4 | elementtiä” kuten kasteessa ja ehtoollisessa. –2 Sakramentilla
141 4 | liittyvä pelastuksen lupaus, ja sakramentaalinen merkki,
142 4,0(2) | selkeästi sakramenttina, ja Melanchthonin kirjoittamat
143 4,0(2) | kirjoittamat Augsburgin tunnustus ja sen Puolustus tekevät samoin.
144 4,0(2) | mielessä kahteen, kasteeseen ja ehtoolliseen, mutta esimerkiksi
145 4,0(2) | käytännöllisesti katsoen aina kasteen ja ehtoollisen rinnalla absoluution. ~~-
146 4 | pelastuksen lupaus, läsnäolo ja vaikutus, luterilaisessa
147 4 | sakramenttina kuin kastetta ja ehtoollista, koska se ei
148 4 | tarkastellaan kirkon kannalta ja koko Kristuksen kirkkoa
149 4 | evankeliumin julistamisen ja sakramenttien hoitamisen
150 4 | aina ihmisen toimittama ja ihmisen vastaanottama, ihminen
151 4 | on tunnusomaista Jumalan ja ihmisen yhteistyö. Rukoukseen
152 4,0(4) | Forsberg, Rukous tekona, uhrina ja jumalanpalveluksena. Tapio
153 4,0(4) | Lampinen (toim.). Rukous ja jumalanpalveluselämä. STKSJ
154 4 | kiitosuhrina. ~~-Sakramentti ja usko kuuluvat yhteen. Usko
155 4 | riippuu yksin Jumalan käskystä ja lupauksesta. Kaste ei tule
156 4 | mutta niiden ”vaikutus” ja ”hyöty” tulee sakramenttien
157 4 | mahdollisuutta, että pappisvihkimys ja avioliitto olisivat sakramentteja.
158 4 | kirjoituksessa ”Kirkolliskokouksista ja kirkoista”, jossa hän sanoo,
159 4 | että esimerkiksi rukous ja risti (s.o. kristityn kärsimys)
160 4 | roomalaiskatolisen kirkon määrittelemään ja erityisesti Firenzen (1439)
161 4 | erityisesti Firenzen (1439) ja Trenton (1545-1563) kirkolliskokouksissa
162 4 | perussakramenttina”. Raamatun ja vanhan kirkon teologian
163 4 | nykyistyvät eri sakramenteissa ja kohdistuvat niissä yhä uusiin
164 4 | yksilöä, vaan seurakuntaa ja luo ja pyhittää tätä seurakuntaa.
165 4 | vaan seurakuntaa ja luo ja pyhittää tätä seurakuntaa.
166 4 | sillä tavoin muodollisesti ja ehdottomasti, että se rajautuu
167 4 | ovat ”vaikuttavia merkkejä” ja niihin sisältyy ehdottoman
168 4 | vastaanottajassaan pelastavalla armollaan ja niihin sisältyvään lupaukseen
169 4 | julistuksena, rukouksena ja symbolisena toimintana Jumalan
170 4 | otetaan uskossa vastaan ja joka vahvistaa uskovaa kilvoituksessa
171 4 | vahvistaa uskovaa kilvoituksessa ja pyhityksessä. Ne eivät kuitenkaan
172 4 | konfirmaatio, pappisvihkimys ja avioliittoon vihkiminen
173 4 | erityinen jumalallinen asetus ja lupaus, eikä siihen sisälly
174 4 | pyhittäminen Jumalan sanalla ja rukouksella sekä kätten
175 4 | vahvistamisensa kilvoittelussa ja yhteisen pappeuden sisältämän
176 4 | tarkoita, ettei avioliitolla ja avioliittoon vihkimisellä
177 4 | avioliittoa sakramenttina -10, ja Luther sisällyttää Traubüchlininsä
178 4 | Poikasi Jeesuksen Kristuksen ja kirkon, hänen morsiamensa,
179 4 | vastavuoroinen, omasta luopuva ja itsensä lahjoittava rakkaus.
180 4 | lahjoittava rakkaus. Avioliitto ja avioliittoon vihkiminen
181 4 | ylösnousemuksen kuolleista, kunniaksi ja ylistykseksi. -12 Hautaansiunaamisella
182 4 | Kastehetkestä alkaa kuolemisen ja ylösnousemisen prosessi,
183 4 | portti ylösnousemukseen ja ikuiseen elämään. -13 ~~-
184 4 | sanan lukemisen, rukouksen ja siunauksen tähden uskoa,
185 4 | kutsumuksen täyttämistä ja kilvoitusta vahvistava ulottuvuus. ~~
186 4 | erityisesti kirkkorakennuksiin ja sen tärkeimpiin esineisiin
187 4 | olennaista niissä on Jumalan sana ja rukous. Tätä näkökulmaa
188 4 | muistuttaneet, että nämä vihkimiset ja siunaamiset eivät saa aikaan
189 4 | kirkko on tavallinen rakennus ja alttari on tavallinen pöytä. –14
190 4,0(14)| puolestamme uhraama ruumis ja veri tulevat läsnäoleviksi...
191 4,0(14)| pöytä tulee Herran pöydäksi ja alttariksi joka kerta, kun
192 4 | tekee eron välttämättömän ja ei-välttämättömän välille.
193 4 | on yksimielisyys sanasta ja sakramenteista. Muut pyhät
194 4 | kilvoitukseen, pyhitykseen ja iankaikkiseen elämään. Luotu
195 4 | kädestä lähteneenä hyvää ja Jumalan lahja. Sinänsä se
196 4 | tulevat pelastuksen välineiksi ja symboleiksi, ne saavat oman
197 5 | evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon
198 5 | Merraksen alustus. ~~SAKRAMENTIT JA PYHÄT TOIMITUKSET ~~Ortodoksinen
199 5 | yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon” sekä ”
200 5 | se on Kristuksen ruumis ja Hengen temppeli. Kirkkoisien
201 5 | Kaikki tapahtui kirkossa, ja kaikki johti kirkkoon, pelastuksen
202 5 | ymmärtävät kirkon luonteen ja identiteetin eri tavoin.
203 5 | teologiassa joskus kirkko ja teologia ovat joutuneet
204 5 | kansa, Kristuksen ruumis ja Pyhän Hengen temppeli. Kaikkia
205 5 | Se on Pelastuksen Arkki ja näkyvä Jumalan valtakunta.
206 5 | apostolista lähetystehtävää ja virkaansa maailmassa totuuden
207 5 | Yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen kirkko opettaessaan
208 5 | pelastukseen Kristuksessa ja pyhittää maailman Jumalan
209 5 | Jumalan Pyhän Hengen armon ja sen ilmenemän eli sakramenttien
210 5 | ilmenemän eli sakramenttien ja kirkon pyhien toimitusten
211 5 | välityksellä. Kirkko instituutiona ja pyhittävä toiminta kirkossa
212 5 | kirkko, Kristuksen ruumiina ja järjestäytyneen sakramentaalisen
213 5 | Pyhän Hengen temppelinä ja Jumalan Hengen työkenttänä
214 5 | jossa helluntain kokemukset ja Pyhän Hengen lahjat toimivat
215 5 | erottamattomia toisistaan ja täysin riippuvia toisistaan.
216 5 | keskipisteenä on kirkko ja kirkon näkemys pelastuksesta:
217 5 | Sana, joka uudistaa Jumalan ja ihmisen välisen liiton.
218 5 | liitossa ihmisyys pyhittyy ja uudistuu theosis-prosessissa.
219 5 | tilaansa. ~~"Herra ilmesty nyt, ja suo tässä kastettavan muuttua
220 5 | riisuisi pois vanhan ihmisen ja pukeutuisi uuteen, Luojansa
221 5 | kirkko on Kristuksen ruumiin ja erityisesti sen jäsenten
222 5,1 | Kirkon jumalanpalvelus- ja rukouselämässä keskeinen
223 5,1 | sillä me näemme yhden asian ja uskomme toiseen.... Kun
224 5,1 | tietyssä merkityksessä, ja uskovaisiin kuulumaton ymmärtää
225 5,1 | samaan aikaan ulkoinen ja sisäinen, on selvästi erottuva
226 5,1 | ulkonaisen näkyvän merkin ja sisäisen näkymättömän armon
227 5,1 | ulkonaiseen puhdistukseen vedessä ja samanaikaisesti puhdistetaan
228 5,1 | näkyvällä tavalla leivän ja viinin, jotka todellisuudessa
229 5,1 | ovat Kris- tuksen ruumis ja veri. ~~Monissa sakramenteissa
230 5,1 | ihmisen fyysiseen olemukseen ja teki sen näin Hengen välineeksi. ~~
231 5,1 | tulevan apokatastasiksen ja aineen lopullisen pelastumisen
232 5,1 | siunattaessa ei siunata vain leipä ja viini vaan myös se työ,
233 5,1 | materian aikaan saanut, viljan ja viinirypäleet, pellon, jossa
234 5,1 | ei vain olla otollisia ja valmistautuneita ikuiseen
235 5,1 | Kristuksessa vaan - jopa elää ja toimia sen mukaisesti tässä
236 5,1 | kokonaisuutena, jossa sielu ja ruumis ovat erottamattomia.
237 5,1 | sakramentin toimittamiseen ja siitä osallistumiseen ihminen
238 5,1 | osallistuu koko ruumiillaan ja sielullaan. Kaste suoritetaan
239 5,1 | suoritetaan upottamalla, ja ehtoollisessa kaikki siunattu
240 5,1 | on tavallisesti avoinna, ja hyvästijättöä suorittavat
241 5,1 | suutelevat edesmenneen otsanauhaa ja rinnalla olevaa ikonia.
242 5,1 | pappeus, 6) avioliitto ja 7) sairaanvoitelu. Toisaalta
243 5,1 | ei erottele sakramentteja ja pyhiä toimituksia (sakramentaaleja)
244 5,1 | palvelevat ihmisen pyhittymisessä ja pelastumisessa. Kirkko ei
245 5,1 | kirkon jumalanpalveluselämään ja ovat osa pelastuksen kokonaisuudesta. ~~
246 5,1 | varhaiset nestoriolaiset ja monofysiittiset kirkot puhuvat
247 5,1 | isät jopa 24 sakramenttia, ja Joasaf, Efeson metropoliitta
248 5,1 | Joskus on yhdistetty katumus ja sairaanvoitelu tai katumus
249 5,1 | sairaanvoitelu tai katumus ja munkiksi vihkiminen. Sakramenttina
250 5,1 | meidän Herramme, Jumalamme ja Vapahtajamme Jeesuksen kalliista
251 5,1 | Vapahtajamme Jeesuksen kalliista ja pyhästä ruumiista ja verestä
252 5,1 | kalliista ja pyhästä ruumiista ja verestä syntiensä anteeksi
253 5,1 | syntiensä anteeksi saamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi."
254 5,1 | sanoo: "Pyhä Isä, sielujen ja ruumiitten lääkäri* paranna
255 5,1 | ahdistavasta ruumiillisesta ja sielullisesta heikkoudesta
256 5,1 | sielullisesta heikkoudesta ja tee hänet eläväksi Kristuksesi
257 5,1 | joka aina heikot parantaa ja puutteelliset täydelliseksi
258 5,1 | Jumalan toimintaa kirkossa, ja todellinen toimittaja on
259 5,1 | ainoastaan lainaa kielensä ja antaa käyttöön kätensä. ~~
260 5,2 | Kaste ~~Idän kirkossa kaste ja mirhallavoitelu toimitetaan
261 5,2 | kirkon täysivaltainen jäsen ja on oikeutettu näistä toimituksista
262 5,2 | osalliseksi kasteesta, voitelusta ja pyhästä ehtoollisesta. ~~
263 5,2 | initiaation olevan yksi ja ainoa ja jakamaton toimitus: "
264 5,2 | initiaation olevan yksi ja ainoa ja jakamaton toimitus: "Jollei
265 5,2 | väistämättä synnillinen ja josta puuttuu todellinen
266 5,2 | joka on ihmisen todellinen ja luonnollinen elämä, Jumalan
267 5,2 | olennaisesti syntymistä Kristukseen ja meidän omimman olemuksemme
268 5,2 | meidän omimman olemuksemme ja luontomme vastaanottamista." ~~
269 5,2 | syylliseksi Jumalan silmissä ja jonka sovittamiseksi tarvittaisiin
270 5,2 | lapsi, se on Jumalan lahjaa ja uuden elämän alku. Siinä
271 5,2 | sillä se on vielä suurempien ja täydellisempien lahjojen
272 5,2 | ylösnousemukseensa, pelastuksen viitta ja valkeuden vaate." ~~Kristillisen
273 5,2 | lueteltuja harhaoppisia ja skismaatikkoja. Silloin
274 5,3 | Katumus ja sairaanvoitelu ~~Katumuksen
275 5,3 | rikkonut kasteen liiton ja joutunut ekskommunikaatioon. ~~
276 5,3 | maahan kumartajien ryhmä ja 4) jumalanpalveluksessa
277 5,3 | tehtävästä synnintunnustuksesta ja sitä seuraavasta synninpäästön
278 5,3 | kelvoton pappi...annan anteeksi ja päästän...), vaikka vanha
279 5,3 | edellinen jäänyt käytäntöön ja jälkimmäinen kreikkalaiseen
280 5,3 | tilana. Siksi synnintunnustus ja katumus merkitsevät ihmisen
281 5,3 | ihmisen sisäistä vapautumista ja koko olemuksen tervehtymistä
282 5,3 | kirjeen jakeeseen 5:14, ja sen toimittamiseen osallistuu
283 5,3 | kuuluu Raamatun lukemista ja parantumisen rukoilemista
284 5,3 | päämääränä sinänsä katumuksen ja hengellisen pelastumisen
285 5,3 | Jumalan anteeksi annosta ja vapautusta synnin, kärsimyksen
286 5,3 | vapautusta synnin, kärsimyksen ja kuoleman noidankehästä,
287 5,3 | kärsivien jäsentensä vaivoihin ja ilmaisee näin säälinsä inhimillistä
288 5,3 | avattu evankeliumikirja ja pyydetään Jumalan parantavan
289 5,3 | läsnäoloa hänen sanassaan ja sairaan rikkomuksien anteeksi
290 5,3 | rikkomuksien anteeksi antoa ja paranemista. ~~
291 5,4 | sakramentaalisuus perustui ensimmäisen ja ainoan avioliiton pysyvyyteen
292 5,4 | Vaikka kirkon johtajien ja valtion välillä olin usein
293 5,4 | sanoman suhteen vaan säälin ja armeliaisuuden osoittaminen
294 5,4 | läsnäolevaksi maan päällä) ja valtion ensisijainen tehtävä (
295 5,4 | paha eri vaihtoehdoista ja säilyttämällä järjestys
296 5,4 | Novella 89. Siinä virallisesti ja lakisääteisesti kirkko velvoitettiin
297 5,4 | turvautumalla siviiliavioliiton ja avioeron mahdollisuuteen.
298 5,4 | maalliset tuomioistuimet, ja sallia uusien avioliittojen
299 5,4 | olisi suostuttu, toiset ja kolmannet avioliitot olisivat
300 5,4 | eron ensimmäisen avioliiton ja myöhempien avioliittojen
301 5,4 | erotettiin eukaristiasta ja joka sai katumuksen luonteen.
302 5,4 | pidettiin selvänä, että toinen ja kolmas avioliitto eivät
303 5,4 | kirkon hyväksymiä normeja, ja siitä syystä ne olivat sakramentaalisesti
304 5,5 | Eukaristia ja pappeus ~~Ortodoksien teologia
305 5,5 | päästä osalliseksi syömällä ja juomalla, koska Jumala itse
306 5,5 | otetaan vastaan ruokana ja juomana. Eukaristiassa Jumalan
307 5,5 | juomana. Eukaristiassa Jumalan ja ihmisen liitto edustaa samanlaista
308 5,5 | leipä on Kristuksen ruumis ja viini Kristuksen veri. Kirkko
309 5,5 | Jumalan valtakunta on iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä.
310 5,5 | hän eukaristiassa sinetöi ja vahvistaa nousemisemme taivaaseen (
311 5,5 | kirkon Kristuksen ruumiiksi ja sen myötä osoittaa uhrimme
312 5,5 | jännitteen, joka on rukouksen ja vastauksen, luonnon ja armon,
313 5,5 | rukouksen ja vastauksen, luonnon ja armon, jumalallisen ja inhimillisen
314 5,5 | luonnon ja armon, jumalallisen ja inhimillisen välillä, koska
315 5,5 | Kristuksen ruumiina on Jumalan ja ihmisen välinen kommuunio.
316 5,5 | kommuunio. Siinä Jumala on läsnä ja toimii, mutta siinä myös
317 5,5 | täysin Jumalalle kelvollinen ja täysin Jumalan alkuperäisen
318 5,5 | on täydellisesti kirkko ja että eukaristia on muiden
319 5,5 | sakramenttien korkein kriteeri ja sinetti. ~~Piispan viralla,
320 5,5 | tehtävät (kr. episkopos) ja opetus sekä toisaalta olla
321 5,5 | on yhdysside apostolisen ja sen paikalliskirkon välillä,
322 5,5 | paikkoihin kaikkialle maailmaan ja toteuttavat ykseyttään kokoontumalla
323 5,5 | kirkossa, 2) paikalliskirkon ja apostolien välinen yhdysside
324 5,5 | apostolien välinen yhdysside ja 3) paikalliskirkon ja kaikkien
325 5,5 | yhdysside ja 3) paikalliskirkon ja kaikkien muiden paikalliskirkkojen
326 5,5 | läsnä kirkossansa nyt, aina ja iankaikkisesti. Kirkon sakramentaalinen
327 5,5 | papisto - piispat, papit ja diakonit - ottavat vastaan
328 5,5 | toteuttaa ainutlaatuisen ja vain Hänelle kuuluvan tehtävän
329 5,5 | Isälle ihmisten, veljiensä ja sisariensa puolesta. Pappiensa
330 5,5 | kirkossa myös opettajana ja julistaa Isän jumalalliset
331 5,5 | toimii anteeksi antajana ja parantajana antaen ihmisten
332 5,5 | ihmisten synnit anteeksi ja parantaen heidän sairautensa,
333 5,5 | palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi
334 5,5 | papit (kr. presbyteroi) ja diakonit luovat kirkkoon
335 5,5 | ovat kirkon jatkuvuuden ja ykseyden tae ajasta aikaan
336 5,5 | ykseyden tae ajasta aikaan ja paikasta paikkaan aina Kristuksen
337 5,5 | paikkaan aina Kristuksen ja apostolien ajasta alkaen
338 5,5 | nähdä myös ihmisen tehtävä ja olemus. Käsityksessä ihmisestä
339 5,5 | ihmisestä ortodoksinen kirkko ja protestanttiset kirkot ovat
340 5,5 | tiedenaisen Elisabeth Behr-Sigelin ja Diokleian piispan Kallistoksen
341 5,5 | ihminen, kuka on Jumala ja kuinka nämä kaksi voivat
342 5,5 | myös äiti voi tehdä saman - ja joskus vielä paremmin -
343 5,5 | Ihminen tuntee, että isää ja äitiä ei tarvita muuhun
344 5,5 | ei kehota kumoamaan isän ja äidin rooleja. Näin siitä
345 5,5 | esittänyt ihmisen psyykkisen ja fyysisen olemuksen samalla
346 5,5 | mitä kirkko taas edustaa ja mikä ilmaisee ihmiskunnan
347 5,6 | luonteen omaavia pyhitys- ja siunaustoimituksia. Niissä
348 5,6 | Niissä pyhittämällä vesi ja pyhitetyn veden kautta siunataan
349 5,6 | tulokset, kuten taideteokset ja tekniikan saavutukset. Näissä
350 5,6 | keskeiset asiat ihmisen ja luonnon välisessä kanssakäymisessä
351 5,6 | voimista sekä ylistetään ja julistetaan Jumalan ylivaltaa
352 5,6 | hirmuvallan alaisena, vaan tulit ja pelastit meidät... Siniä
353 5,6 | Siniä vapautit sukukuntamme ja syntymälläsi pyhitit äitisi,
354 5,6 | syntymälläsi pyhitit äitisi, ja koko luomakunta veisasi
355 5,6 | henkesi laskeutumisen kautta ja pyhitä tämä vesi. Anna siihen
356 5,6 | siihen lunastuksen armo ja Jordanin siunaus. Tee se
357 5,6 | käyttävät tekisivät sen sielun ja ruumiin puhdistukseksi,
358 5,6 | poistamiseksi kodin pyhitykseksi ja kaiken hyvän aikaan saamiseksi.” ~~
359 5,6 | riisumista kaoottisista ilmiöistä ja valjastamista ihmisen pelastukseen.
360 5,6 | eukaristian rukoukset) ja näin saavuttamaan takaisin
361 6 | evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon
362 6,1 | tulisi suunnata katseensa ja panna toivonsa niihin. Tällainen
363 6,1 | saattava oi- keuden voittoon ja hänen nimeensä kansat panevat
364 6,1 | Pyhällä Hengellään kokoaa ja yhdistää kristityt yhdeksi
365 6,1 | yhdeksi ruumiiksi on kansojen ja luomakunnan toivo. Näin
366 6,1 | ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös
367 6,1 | oikeudenmukaisuuden, rauhan ja luomakunnan eheyden toivo,
368 6,1 | kuuluu kirkon olemukseen ja kirkon tehtävään maailmassa.
369 6,2 | auttamisen elämisen rohkeuteen ja toivoon yhdeksi keskeiseksi
370 6,2 | Ihmisten kärsimyksen ja kantamisella ja toivon heräämisellä
371 6,2 | kärsimyksen ja kantamisella ja toivon heräämisellä on sekä
372 6,2 | palvelemaan toivon syntymistä ja kasvamista sekä tuomalla
373 6,2 | kasvamista sekä tuomalla armon ja anteeksiantamuksen ihmisten
374 6,2 | yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. ~~Toiminnassaan
375 6,2 | kokemukseen, elämän pelon ja toivottomuuden syihin sekä
376 6,2 | kirkon omiin rakenteisiin ja toimintatapoihin suuntautuvaa
377 6,2 | kanssa, jos sen rakenteet ja toimintatavat ovat enemmän
378 6,2 | ovat enemmän voimattomuuden ja alistumisen kuin toivon
379 6,2 | alistumisen kuin toivon ja rohkeuden ylläpitäjiä. Tämä
380 6,2 | Kristuksen ruumiina, sanan ja sakramenttien synnyttämänä
381 6,2 | ihmisten kokemaa toivottomuutta ja rohkeuden puutetta tutkittaessa
382 6,2 | vieraantumiseksi, voimattomuudeksi ja syrjäytymiseksi kutsutut
383 6,2 | yhteisistä tavoitteista ja päämääristä sekä niitä toteuttavista
384 6,2 | toteuttavista yhteisöistä ja instituutioista. Tämän ilmiön
385 6,2 | yksilöllisiin tavoitteisiin ja kääntyminen omaan lähipiiriin.
386 6,2 | puolestaan lisätä toivottomuutta ja turvattomuutta, koska se
387 6,2 | demokraattisen järjestelmän alta ja jättää tilaa niille, jotka
388 6,2 | vaikutusmahdollisuuksien vähenemisestä ja häviämisestä. Ihmiset kokevat
389 6,2 | tunnetta vahvoista elämyksistä ja nopeasta tarpeiden tyydyttämisestä.
390 6,2 | tyydyttämisestä. Kärsivällistä toivoa ja odottamista, sellaista omien
391 6,2 | saattaa olla vieraantumisen ja voimattomuuden tunteen äärimmäinen
392 6,2 | Syrjäytyneiden katkeruudessa ja epätoivossa pesii mahdollisuus
393 6,2 | mahdollisuus väkivallalle ja terrorille. On myös niitä,
394 6,2 | auttaa toivon heräämisessä ja uusien mahdollisuuksien
395 6,2 | voi olla toivon yhteisö ja toivon välittäjä omana aikanamme? ~~
396 6,3 | Kirkko Kristuksen ruumiina ja toivon yhteisönä ~~Sana
397 6,3 | toivon yhteisönä ~~Sana ja sakramentit ovat - kuten
398 6,3 | olemassaololle välttämättömiä ja että ne synnyttävät kirkon.
399 6,3 | Kristuksen kautta Jumalaan ja toisiinsa. Näin syntyy yhteisö,
400 6,3 | yhteisö, joka on Jumalan kansa ja Kristuksen ruumis. ~~Jumalan
401 6,3 | osallisiksi Kristuksen persoonasta ja työstä eli Jumalan Sanan
402 6,3 | tulemisesta, ristinkuolemasta ja ylösnousemuksesta. Ihmiseksi
403 6,3 | luopui kaikesta omastaan ja otti vastaan ihmisten hädän
404 6,3 | otti vastaan ihmisten hädän ja synnin. Samalla tavalla
405 6,3 | hän on saanut Kristukselta ja ottaa vastaan lähimmäisen
406 6,3 | vastaan lähimmäisen heikkous ja kantaa hänen kuormaansa.
407 6,3 | Vastaavasti kenenkään synti, hätä ja kuorma ei ole hänen omilla
408 6,3 | ottavat toisensa vastaan ja pukeutuvat toisiinsa. Näin
409 6,3 | jotka ovat valmiit auttamaan ja kantamaan lähimmäistään
410 6,3 | kasteessa. Kasteen päämäärä ja vaikutus on ihmisen pelastuminen.
411 6,3 | surmataan vanha ihminen ja sen jälkeen nousee ylös
412 6,3 | tulee myös kristityn osaksi ja Kristus puolestaan ottaa
413 6,3 | yhteiseksi Kristuksen kanssa ja Kristus ja hänen kirkkonsa
414 6,3 | Kristuksen kanssa ja Kristus ja hänen kirkkonsa ovat yksi
415 6,3 | kirkkonsa ovat yksi ruumis ja yksi henki. Kristillinen
416 6,3 | pitää joka päivä kuolla ja uuden ihmisen nousta ylös
417 6,3 | ahneus, laiskuus, ylpeys ja epäusko kaiken aikaa vähenevät
418 6,3 | epäusko kaiken aikaa vähenevät ja kristityt tulevat yhä lempeämmiksi,
419 6,3 | lempeämmiksi, kärsivällisemmiksi ja sovinnollisemmiksi ja irrottautuvat
420 6,3 | kärsivällisemmiksi ja sovinnollisemmiksi ja irrottautuvat yhä selvemmin
421 6,3 | ahneudesta, vihasta, kateudesta ja ylpeydestä. ~~Vaikka kaste
422 6,3 | muodon eli synnin itselleen ja taistelee ihmisessä kaikkea
423 6,3 | Kun Kristuksen vanhurskaus ja ihmisen synti yhdistyvät,
424 6,3 | yhdistyvät, Kristuksesta ja ihmisestä tulee ”yksi kakku,
425 6,3 | yksi leipä, yksi ruumis ja yksi juoma”. Tässä yhdistymisessä
426 6,3 | rakkauden kuolettaminen ja kaikkien yhteistä hyvää
427 6,3 | etsivän rakkauden syntyminen ja vähittäinen lisääntyminen.
428 6,3 | vaan kestää koko elämän ja täydellistyy viimeisenä
429 6,3 | saa nauttia Kristuksesta ja hänen pyhistään. Tämä tarkoittaa,
430 6,3 | lahjoitetaan Kristuksen ja hänen kirkkonsa kaikki hengelliset
431 6,3 | kaikki hengelliset hyvyydet ja hänen kaikki syntinsä ja
432 6,3 | ja hänen kaikki syntinsä ja kärsimyksensä tulevat Kristuksen
433 6,3 | kärsimyksensä tulevat Kristuksen ja pyhien kanssa yhteisiksi.
434 6,3 | sakramentista vahvistusta ja lohdutusta vain itselleen,
435 6,3 | onnettomuutta samoin kuin Kristus ja hänen kirkkonsa kantavat
436 6,3 | kantamaan koko kristikunnan ja luomakunnan kurjuutta ja
437 6,3 | ja luomakunnan kurjuutta ja kärsimään kaikkea syyttömiä
438 6,3 | heidän puolestaan toimiminen ja rukoileminen ja heidän kanssaan
439 6,3 | toimiminen ja rukoileminen ja heidän kanssaan kärsiminen.
440 6,3 | yhdistyminen Kristukseen ja toisiin ihmisiin. Juuri
441 6,3 | Samalla se tekee kirkon ja sen jokaisen jäsenen toisten
442 6,3 | Kristus on maailman toivo ja hänen kauttaan myös kirkko
443 6,3 | toteutumiseen, köyhyyden ja kärsimyksen voittamiseen,
444 6,4 | Kristuksen valtakunnan kuva ja varjo. Kun Kristuksen valtakunta
445 6,4 | Kristuksen valtakunta tuo ja antaa ikuisen vanhurskauden
446 6,4 | antaa ikuisen vanhurskauden ja ikuisen elämän, maallinen
447 6,4 | valtakunta ylläpitää ajallista ja katoavaa elämää, oikeutta
448 6,4 | katoavaa elämää, oikeutta ja rauhaa (WA 30 II, 554, 11-
449 6,4 | 16). Jumalan valtakunta ja inhimillinen yhteiskunta
450 6,4 | edistää oikeudenmukaisuutta ja rauhaa on kuva tai heijastus
451 6,4 | toivon kohteena ovat näkyvät ja mahdolliset asiat, mutta
452 6,4 | toivon kohteena näkymättömät ja ”mahdottomat”, tosin sanoen
453 6,4 | luonnollisen ymmärryksen ja toivon näkökulmasta näyttävät
454 6,4 | Kuitenkin luonnollisen ja pysyvän toivon välillä on
455 6,4 | Kysymys luonnollisen ja pysyvän toivon välisestä
456 6,4 | maallisuutena, vaan suorastaan tukee ja edistää sitä, mutta muistuttaa
457 6,4 | että yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset olot paranevat. ~~
458 6,4 | paremmista ajoista voi vääristyä ja vääristyy jatkuvasti yksilökeskeiseksi
459 6,4 | muiden kustannuksella. Kansat ja valtiot voivat myös yhdistyä
460 6,4 | kaikenlaisten ahneuden verhojen ja peitteiden avaaminen. Erityisen
461 6,4 | Yhteistä hyvää nakertavaa ja tuhoavaa ahneutta nähtiin
462 6,4 | hallinnossa, oikeuslaitoksessa ja yhteiskunnan rakenteissa,
463 6,4 | anekaupan, koronkiskonnan ja kerjäläisjärjestelmän arvostelu.
464 6,4 | tarvitaan sellaisia järjestelmiä ja instituutioita, jotka huolehtivat
465 6,4 | jakamisesta pelkästään kaupungin ja ympäröivien maaseutukylien
466 6,4 | Juuri nämä järjestelmät ja instituutiot, jotka ovat
467 6,4 | yhteisen hyvän edistämiseksi ja jakamiseksi näyttävät kuitenkin
468 6,4 | synnyttävän enemmän voimattomuuden ja toivottomuuden tunnetta,
469 6,4 | vika itse instituutioissa ja järjestelmissä, vai pikemmin
470 6,4 | asema, joka ei niille kuulu ja tosiasiassa vääristää niiden
471 6,4 | niin, että järjestelmät ja instituutiot kuten valtio,
472 6,4 | parlamentaarinen demokratia ja sosiaaliturva on yksittäin
473 6,4 | yhteisen hyvän edistäjiä ja jakajia. Onko perusongelma
474 6,4 | Muodostuessaan elämän perustaksi ja hyvän lähteeksi yhteiskunnalliset
475 6,4 | yhteiskunnalliset instituutiot ja järjestelmät joutuvat samalla
476 6,4 | talousjärjestelmälle, valtiolliselle ja poliittiselle järjestelmälle,
477 6,4 | järjestelmälle, sosiaalipolitiikalle ja sosiaaliturvajärjestelmälle
478 6,4 | sosiaaliturvajärjestelmälle ja kaikkien näiden piirissä
479 6,4 | tehtävälle työlle. Itsekkyyden ja ahneuden kohteiksi muuttuneisiin
480 6,4 | muuttuneisiin instituutioihin ja järjestelmiin kohdistuu
481 6,4 | vaan johtaa pettymykseen ja toivottomuuteen. Luonnollinen
482 6,4 | paremmasta elämästä pysähtyy ja sammuu niihin eikä niistä
483 6,4 | niistä johda tietä kestävään ja pysyvään toivoon. ~~Valtioon
484 6,4 | pysyvään toivoon. ~~Valtioon ja yhteiskunnallisiin instituutioihin
485 6,4 | sosialismin murentumisena ja hajoamisena, lännessä hyvinvointivaltion
486 6,4 | yksilön mahdollisuuteen ja vapauteen toteuttaa omia
487 6,4 | toteuttaa omia päämääriään ja tarpeitaan niin pitkälle
488 6,4 | niihin mahdollisuuksiin ja vapauksiin, joita yksilöllä
489 6,4 | monet kaupunkeihin uutta ja parempaa tulevaisuutta etsimään
490 6,4 | lähteneet pysyvään köyhyyteen ja kurjuuteen. Viime vuosina
491 6,4 | yhteisen hyvän toteutumisesta ja jakamisesta. Luonnollisen
492 6,5 | solidaarinen yhteiskunta ja ihmiskunta ~~Omasta sosiaalieettisestä
493 6,5 | kirkko pitää yhteisvastuuseen ja solidaarisuuteen perustuvaa
494 6,5 | kohdistuu Jumalan lahjoihin ja luomistekoihin. Se kohdistuu
495 6,5 | läsnä kaikissa luoduissa ja lahjoittaa hyvää niiden
496 6,5 | pelkästään luonnon käyttäjä ja luomakunnasta saatavien
497 6,5 | muokkaa luotua todellisuutta ja jonka kautta hyvän tulee
498 6,5 | järjestys on olemassa jakaakseen ja välittääkseen Jumalalta
499 6,5 | Jumalalta tulevaa hyvää ja suojellakseen sitä tuholta.
500 6,5 | vaan sen välittäjä, tasaaja ja suojelija. Yhteiskunnallisen
1-500 | 501-671 |