bold = Main text
Chapter, Paragraph grey = Comment text
1 1,1 | luterilaisten kohtaaminen Suomessa on vaikuttanut molempien kirkkojen
2 1,1 | Luterilais-ortodoksinen ekumeenisuus on osa itäsuomalaista identiteettiä;
3 1,1 | jollaisen vahvistuminen on ensiarvoista etsiessämme
4 1,1 | neuvottelujen tärkeä merkitys on siinä luottamuksen ja keskinäisen
5 1,2 | kirkon elämälle. Olennaista on kuitenkin, että sakramentit
6 1,2 | korostavat, että Kristus on asettanut sakramentit ja
7 1,2 | sakramentin keskinäinen yhteys on olennainen. Ortodoksit korostavat
8 1,2 | sakramenttina, jonka syvin ilmaus on eukaristia. Ortodoksisen
9 1,3 | Tämän ilmiön kääntöpuoli on keskittyminen omiin yksilöllisiin
10 1,3 | mukaan ehtoollisen vietto on kirkon elämän ehdoton sydän.
11 1,3 | Ihmisen tehtävä ja kutsumus on tuoda Jumalan eteen pyhitettäväksi
12 1,3 | kaikki olevainen. Katumus on paluuta yksityisyydestä
13 1,3 | Leipä ja viini ehtoollisessa on esimakua koko luomakunnan
14 1,3 | Kristillisessä uskossa on jännite historian ja Jumalan
15 1,3 | kirkastumiseen. Kuluva aika on haurasta ja siinä vaikuttaa
16 1,3 | pelastava ja pyhittävä työ on siinä läsnä. Sen kohtaamme
17 1,3 | ainutkertaisella tavalla kirkossa, joka on Kristuksen ruumis. Tässä
18 1,3 | ruumis. Tässä mielessä kirkko on maailman toivo. ~~Kirkon
19 1,3 | ja sen jäsenten tehtävä on työ maailman kirkastumiseksi ”
20 1,3 | liturgia liturgian jälkeen”. Se on vuorisaarnan etiikan toteuttamista,
21 1,3 | todettiin, että yhteistä on kristillinen usko Jumalaan
22 1,3 | että alkuperäistä hyvää on läsnä ihmisessä Jumalan
23 1,3 | luomakunnassa Jumalan tekona. Mikä on kirkon oman hengellisen
24 1,3 | politisoitumisen vaara? Kirkoilla on sanoma iankaikkisuuden läsnäolosta,
25 1,3 | läsnäolosta, toivosta jolla on merkitystä tämän hetken
26 2 | ennen näitä oppikeskusteluja on käyty seuraavasti: ~~
27 2,5 | Neuvottelujen tekstejä on julkaistu evankelis-luterilaisen
28 3 | ortodoksista kirkkoa, että se on kutsunut kirkkojemme välisen
29 3 | Joensuussa. ~~Pohjois-Karjala on vuosisatoja ollut ortodoksisuuden
30 3 | kohtauspaikka. Ekumeenisuus on osa itäsuomalaista identiteettiä.
31 3 | identiteettiä. Raja-alue on hyödyllinen käsittämisen
32 3 | Meillä itäsuomalaisilla on ollut hyvät edellytykset
33 3 | kohtaamista. ~~Itäsuomalaisilla on syytä arvostaa yhdessä entistä
34 3 | jollaisen vahvistuminen on ensiarvoista etsiessämme
35 3 | kansainvälistyvässä Euroopassa. Siitä on kokemuksena kerrottavaa
36 3 | luterilaisten kohtaaminen Suomessa on vaikuttanut molempien kirkkojen
37 3 | kirkolle. Ortodoksinen kirkko on haastanut meitä näkemään
38 3 | monipuolisemmin. Sen rinnalla eläminen on auttanut meitä tunnistamaan,
39 3 | tunnistamaan, mikä puolestaan on luterilaisuudelle ominaista.
40 3 | jumalanpalveluselämään, minkä yhtenä taustana on ekumeeninen kanssakäyminen
41 3 | neuvottelujemme toisena aiheena on sakramentit ja pyhät toimitukset,
42 3 | kirkkojemme välille maassamme on muodostunut tietynlainen
43 3 | Suuren enemmistökirkon on tärkeää säilyttää monipuoliset
44 3 | palvellen. Ortodoksisuus on puolestaan palvellut osaltaan
45 3 | kulttuurielämää. ~~Aito kohtaaminen on mahdolista, kun olemma aidosti
46 3 | toimivina kirkkoina meillä on yhteinen vastuu suomalaisten
47 4 | ja pyhistä toimituksista on ymmärrettävissä historiallisesti
48 4 | oppiin ja poikkeaa siitä, on pääpiirteissään tunnettua.
49 4 | myötä sakramenttiteologiassa on tapahtunut muutoksia, jotka
50 4 | Pyhien toimitusten kohdalla on puolestaan tapahtunut niin
51 4 | luterilaisessa kirkossa on niiden osalta huomattavissa
52 4 | vuosikymmen sitten. ~~Seuraavassa on tarkoitus esittää luterilainen
53 4 | yrittää valaista, mikä niissä on yhteistä ja miten ne mahdollisesti
54 4 | kautta. Näitä välineita on totuttu nimittämään armonvälineiksi,
55 4 | koska niiden tarkoitus on välittää syntiselle ihmiselle
56 4 | myöhemmässä luterilaisuudessa on esiintynyt useita tulkintoja,
57 4 | toisiinsa siten, että sana on asetettu sakramentin yläpuolelle
58 4 | yläpuolelle tai että sakramentti on muulla tavoin tulkittu yksinomaan
59 4 | sanan ja sakramentin suhde on reformaation alkuperäisen
60 4 | ymmärretyksi. Sakramentti on siinä mielessä riippuvainen
61 4 | vain viittaa. Jumalan sana on ”elävä ja väkevä” (Hepr.
62 4 | väkevä” (Hepr. 4:12). Se on sana, joka Aei tyhjänä palaa
63 4 | aikaan sen mitä varten Jumala on lausunut sanansa. Tämä koskee
64 4 | mutta myös Jumalan sana on sakramentaalinen todellisuus. ~~
65 4 | Tätä vastavuoroisuutta on luterilaisessa teologiassa
66 4 | eri tavoin. Sakramentti on luonteeltaan ”näkyvää” tai ”
67 4 | ruumiillista” sanaa, mutta sana on olemukseltaan sakramentaalinen
68 4,0(1) | sitaatti Lutherilta: ~~”Ja tämä on se, mitä kutsun sakramentaaliseksi
69 4,0(1) | pelastukseksemme. Siksi evankeliumi on ymmärrettävä sakramentaalisesti
70 4,0(1) | sakramentaalisesti so. Kristuksen sanoja on meditoitava kuten symboleja,
71 4,0(1) | Jeesus-lapsi sylissään. Tämä kuva on sakramentti, joka vaikuttaa,
72 4,0(1) | että evankeliumin kuva on sanallista ja evankeliumin
73 4,0(1) | kuvallista. Jumalan sana on itsessään kuva.” ~~Lutherin
74 4 | sakramentin määritelmä, joka on peräisin kirkkoisä Augustinukselta
75 4 | muodollisia määritelmiä tärkeämpää on, että ne ovat toimituksia,
76 4 | ovat toimituksia, joista on olemassa Jumalan käsky (
77 4 | siinä, että sakramentteihin on varsinkin luterilaisen reformaation
78 4,0(3) | Ekumeenisessa liikkeessä on sakramentista käytetty paljon
79 4 | pelastusvaikutusta. Asia on kuitenkin näin vain jos
80 4 | ensiksikin havaita, että se on kirkossa välttämätön evankeliumin
81 4 | hoitamisen virkana. Tällöin se on eräässä mielessä myös pelastuksen
82 4 | sakramentaalinen ulottuvuus. On myös pidettävä mielessä,
83 4 | lupaus pelastuksesta, se on olemukseltaan Jumalan lahja.
84 4 | lahja. Vaikka sakramentti on aina ihmisen toimittama
85 4 | esimerkiksi rukouksesta, jolle on tunnusomaista Jumalan ja
86 4 | ehtoollisen sakramenttia, kuin se on ymmärrettävä eukaristiana,
87 4 | kautta. ~~Tähän mennessä on ollut pääasiassa puhetta
88 4 | varsinaisessa merkityksessä. Edellä on jo kuitenkin käynyt ilmi,
89 4 | määritellään. –5 Selvää kuitenkin on, ettei luterilainen kirkko
90 4 | ekumeenisessa keskustelussa on sakramentin käsitettä laajennettu
91 4 | teologian tutkimuksen pohjalta on päästy kuitenkin vielä pitemmälle. ”
92 4 | uusiin ihmisiin. Samalla on päästy irti yksipuolisen
93 4 | seurakuntaa. Siksi itse kirkko on tavallaan Alkusakramenttiin
94 4,0(6) | kirkosta perussakramenttina on Vatikaanin II konsiilin
95 4 | Vaikka nykyisin on yleistymässä ajattelu, että
96 4 | luterilaisen käsityksen mukaan on joitakin tuntomerkkejä,
97 4 | toimituksilla ei ole. ~~Edellä on jo tullut muutamia tähän
98 4 | pyhiin toimituksiin yksi ero on erityisen tärkeä. Sakramentit (
99 4,0(7) | työskentelevä käsikirjakomitea on kuitenkin hahmottelmassa
100 4 | toimitettavia kasualioita. Niitä on useampaa tyyppiä. Useimmat
101 4 | jonka toimittamisessa on keskeistä konfirmoitavan
102 4 | itsenäinen sakramentti, vaan se on kasteeseen liittyvä sakramentaalia.
103 4 | täyttämisessä. –8 ~~Avioliitto on luterilaisen käsityksen
104 4 | päätösrukoukseen ajatuksen, jolla on selvästi sakramenttiteologinen
105 4 | salaisuutta”. -11 Tämä analogiahan on niiden kirkkojen opetuksessa
106 4 | Avioliiton konstituenttina on aviopuolisoiden keskinäinen,
107 4 | kirkollisten toimitusten kirjassa, on kuitenkin kirkon hyväksymä
108 4 | sakramentaalinen luonne on ilmeinen. ~~Hautaansiunaaminen
109 4 | ilmeinen. ~~Hautaansiunaaminen on eniten käytetyistä kasuaalioista
110 4 | kasuaalioista se, jolla on kenties vähiten sakramentaalista
111 4 | Hautaansiunaamisella on myös vahva yhteytensä kasteeseen,
112 4 | kuolemaan saakka. Kuolemassa on kysymys kasteessa alkaneen
113 4 | ajallisesta päätöksestä, joka on samalla portti ylösnousemukseen
114 4 | siunaustoimituksia, joiden käyttö on selvästikin lisääntynyt
115 4 | Joissakin seurakunnissa on tullut tavaksi, että lapsen
116 4 | ulottuvuus. ~~Kirkossamme on käytössä myös esineisiin,
117 4 | Näitten toimitusten yhteydessä on korostettu, että olennaista
118 4 | että olennaista niissä on Jumalan sana ja rukous.
119 4 | luterilainen teologi Peter Brunner on puolestaan korostanut, että
120 4 | käytön ulkopuolella kirkko on tavallinen rakennus ja alttari
121 4 | tavallinen rakennus ja alttari on tavallinen pöytä. –14 Tämä
122 4,0(14)| Alttari on alun alkaen tavallinen pöytä...
123 4,0(14)| ehtoollista varten... Pohdintamme on osoittanut, että kristityt
124 4 | Välttämätöntä kirkon ykseyteen on yksimielisyys sanasta ja
125 4 | asioita. Niiden yhteydessä on aina kysyttävä, millä tavoin
126 4 | elämään. Luotu todellisuus on syntiinlankeemuksesta huolimatta
127 4 | pyhittämistä. Jumala itse on kaikkialla läsnä luodussa
128 5 | koskaan määrittänyt sitä, mikä on kirkko, mikä on sakramentti
129 5 | sitä, mikä on kirkko, mikä on sakramentti tai kuinka monta
130 5 | kuinka monta sakramentteja on tai mikä on pyhä toimitus.
131 5 | sakramentteja on tai mikä on pyhä toimitus. Virallisesti
132 5 | pyhä toimitus. Virallisesti on olemassa vain uskontunnustuksen
133 5 | sanovat ensimmäiseksi, että se on Kristuksen ruumis ja Hengen
134 5 | Pelastuksen lähtökohtana on Jumalan rakkaus ihmistä
135 5 | jumalallistuminen (theosis) on Pyhän Hengen työtä. Siinä
136 5 | kirkastetaan kohtaamaan se, mikä on jumalallista. Theosis on
137 5 | on jumalallista. Theosis on prosessi, joka toteutuu
138 5 | Prosessin lisäksi theosis on päämäärä. Pyhän Hengen pelastava
139 5 | toimii vain kirkossa. Kirkko on samaan aikaan Pyhän Kolminaisuuden
140 5 | kuvaamiseen. Kirkko itse on se pelastuksen mittava sakramentti,
141 5 | Kristus asetti maailmaan. Se on Pelastuksen Arkki ja näkyvä
142 5 | Kirkon hengellinen tehtävä on Jumalan kansan, sen jäsenten
143 5 | kautta. Tässä mielessä se on myös uusi pelastuksen arkki (
144 5 | sakramentaalisen elämän perustana, on pyhitetty instituutio. Pneumatologisesta
145 5 | Jumalan Hengen työkenttänä on jatkuvaa helluntaita, jossa
146 5 | Sakramenttiopin keskipisteenä on kirkko ja kirkon näkemys
147 5 | Pelastuksen olemus Kristuksessa on yhteys kuolleista ylösnousseen
148 5 | vedenpyhitysrukous). ~~Pelastus on mahdollista vain kirkossa.
149 5 | olemuksessa. Samaan aikaan kirkko on Kristuksen ruumiin ja erityisesti
150 5,1 | sotilasvala) sellaisenaan on ortodoksiselle ajattelulle
151 5,1 | aikaan ulkoinen ja sisäinen, on selvästi erottuva piirre
152 5,1 | Sakramentit kuten kirkkokin on sekä näkyvä että näkymätön.
153 5,1 | näkymätön. Jokainen sakramentti on ulkonaisen näkyvän merkin
154 5,1 | päivinä. Taivasten valtakunta on saavutettavissa eskatologisen
155 5,1 | jumalallisesta elämästä, mikä on ihmiskunnan luonnollinen
156 5,1 | Florovskin tunnettu toteamus on: "Ihminen ei pelastu yksin
157 5,1 | viini vaan myös se työ, joka on tämän materian aikaan saanut,
158 5,1 | kasvaneet. Sakramenteissa on aina mukana myös kosminen
159 5,1 | kristittyjen uskovien) on mahdollista tässä nykyisessä
160 5,1 | elämässä. Siksi ihminen on nähtävä kokonaisuutena,
161 5,1 | Hautaan siunaamisessa arkku on tavallisesti avoinna, ja
162 5,1 | ikonia. Kuolleenakin ruumis on rakkautemme kohteena, ei
163 5,1 | näkökulmasta koko maailma on Jumalan sakramentti. Patristisella
164 5,1 | kirkolta. Ehkä tämä käsitys on muotoutunut silloin, kun
165 5,1 | mikä viimemainittu seikka on täysin absurdi termi ortodoksisen
166 5,1 | Sakramenttien lukumäärä on vaihdellut kirkon historian
167 5,1 | kymmenestä sakramentista. ~~On mielenkiintoista todeta,
168 5,1 | lukuihin, joissa luku seitsemän on synnytti assosiaatioita
169 5,1 | jumalanpalvelusteksteissä. Sakramentteina on mainittu ajan saatossa seuraavia:
170 5,1 | vihkiminen, hautaus. Joskus on yhdistetty katumus ja sairaanvoitelu
171 5,1 | vihkiminen. Sakramenttina on mainittu myös kirkon vihkiminen
172 5,1 | kaikkein pyhimmän Hengen armo." On huomattava, että toimittaja
173 5,1 | ja todellinen toimittaja on aina Kristus itse. Johannes
174 5,2 | täysivaltainen jäsen ja on oikeutettu näistä toimituksista
175 5,2 | puutteellisen elämänmuodon, joka on kuoleman kahlitsema, väistämättä
176 5,2 | langenneen tilan vaihtoehtona on elämä Kristuksessa, joka
177 5,2 | elämä Kristuksessa, joka on ihmisen todellinen ja luonnollinen
178 5,2 | Ortodoksisessa kirkossa on vierasta ajatus lapsen tekemisestä
179 5,2 | kastetta. Kirkon ajatuksena on, että jokaisessa elämän
180 5,2 | uudelleensyntymistä, eli hänellä on tarve aloittaa uusi, ikuinen
181 5,2 | sakramentin eräs perusajatus on kasteen liiton uudistaminen.
182 5,2 | uudistaminen. Siksi siihenkin on syytä osallistua mahdollisimman
183 5,2 | sitten aikuinen tai lapsi, se on Jumalan lahjaa ja uuden
184 5,2 | rajoitu tähän, sillä se on vielä suurempien ja täydellisempien
185 5,2 | tulevan ilon lupaukset; se on tulevan ylösnousemuksen
186 5,2 | Silloin voitelun tehtävä on vahvistaa "Pyhän Hengen
187 5,3 | yhteyteen, sen jälkeen kun hän on katunut kasteen jälkeisiä
188 5,3 | Myöhemmin katumuksen sakramentti on liittynyt lähes yksinomaan
189 5,3 | ohjauksen käytäntöön, joka on tullut yleiseksi varsinkin
190 5,3 | varsinkin luostariyhteisössä. ~~On mielenkiintoista havaita,
191 5,3 | ortodoksisessa kirkossa on epäröity pohdittaessa katumuksen
192 5,3 | Slaavilaiseen perinteeseen on edellinen jäänyt käytäntöön
193 5,3 | anteeksi. Ennen kaikkea synti on nähtävä sielun sairautena,
194 5,3 | tahansa, sairaanvoitelu on merkki Jumalan anteeksi
195 5,3 | kuoleman noidankehästä, joka on langenneen ihmiskunnan vankila.
196 5,4 | sakramentaalisuuden näkökulmasta on silti syytä kiinnittää huomiota. ~~
197 5,4 | Siinä maailmassa synti on väistämätön, mutta katumus
198 5,4 | väistämätön, mutta katumus on silti aina ihmisten ulottuvilla.
199 5,5 | pappeus ~~Ortodoksien teologia on aina korostanut sitä, että
200 5,5 | sitä, että pyhä eukaristia on olennaisesti ateria, josta
201 5,5 | inhimillisyytemme täyteyden. Eukaristia on pohjimmiltaan mysteerio,
202 5,5 | kannalta ortodoksinen kirkko on vakuuttunut siitä, että
203 5,5 | että pyhässä eukaristiassa on läsnä Kristuksen kirkastunut
204 5,5 | Henki osoittaa, että leipä on Kristuksen ruumis ja viini
205 5,5 | sillä Jumalan valtakunta on iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä.
206 5,5 | ylittää sen jännitteen, joka on rukouksen ja vastauksen,
207 5,5 | kirkko Kristuksen ruumiina on Jumalan ja ihmisen välinen
208 5,5 | kommuunio. Siinä Jumala on läsnä ja toimii, mutta siinä
209 5,5 | että eukaristiassa kirkko on täydellisesti kirkko ja
210 5,5 | kirkko ja että eukaristia on muiden sakramenttien korkein
211 5,5 | Piispan viralla, joka on tämän mainitun todellisuuden
212 5,5 | välttämätön keskipiste, on kaksiosainen luonne. Siihen
213 5,5 | Ignatiokselle piispuus on geometrinen piste: piispa
214 5,5 | geometrinen piste: piispa on ykseyden keskus paikallisessa
215 5,5 | yhteisössä. Ireneokselle piispuus on pystysuora viiva: piispa
216 5,5 | pystysuora viiva: piispa on yhdysside apostolisen ja
217 5,5 | Cyprianukselle piispuus on vaakasuora viiva, sillä
218 5,5 | kirkolliskokouksiin. Piispa on siis samanaikaisesti 1)
219 5,5 | sakramentti, kirkon virka, on ortodoksisen kirkon näkemyksessä
220 5,5 | kansansa keskuudessa. Kristus on läsnä kirkossansa nyt, aina
221 5,5 | palvelijana, sillä hän yksin on Isän kärsivä Palvelija,
222 5,5 | Kirkon virkakäsityksessä on olennaista nähdä myös ihmisen
223 5,5 | prosenttisesti hylkää. Yksi prosentti on laitettava ortodoksisen
224 5,5 | Ortodoksisesta näkökulmasta on keskusteluun ryhdyttävä
225 5,5 | pohtimalla ihmisen olemusta. On nähtävä, mitä kirkko vastaa
226 5,5 | vastaa kysymyksiin: mikä on ihminen, kuka on Jumala
227 5,5 | kysymyksiin: mikä on ihminen, kuka on Jumala ja kuinka nämä kaksi
228 5,5 | ei naispappeutta, meidän on ensin kysyttävä, mikä olennainen
229 5,5 | mikä olennainen asia meidän on hyljättävä, jos me hyväksymme
230 5,5 | ongelmat. ~~Kun presbyteeri on asetettu johtamaan seurakuntaa,
231 5,5 | Jumala itse tekee. Äidillä on omat tehtävänsä perheessä
232 5,5 | perheessä tavalla, joka on äidille ominaista. Jos me
233 5,5 | huolimatta, että naista on pyritty alistamaan vuosisatoja.
234 5,5 | heijastumana kirkossa. ~~Jos kirkko on jo lähes kaksi vuosituhatta
235 5,5 | ihmisen tarpeisiin. Kirkko on erilainen yhteisö kuin yhteiskunta.
236 5,5 | kuin yhteiskunta. Siksi on aivan luonnollista, että
237 6,1 | joko niin, että tarkoitus on käsitellä kirkkoja maailman
238 6,1 | Myös itse toivon käsite on monimerkityksinen, sillä
239 6,1 | katolisen kirkon. Tämä kirkko on Kristuksen ruumis, jonka
240 6,1 | Tässä kirkossa Kristus on läsnä maailmassa. Raamatun
241 6,1 | todistuksen mukaan juuri Kristus on meidän toivomme (1. Tim.
242 6,1 | toivomme (1. Tim. 1,1), Kristus on Herran palvelija, joka ei
243 6,1 | savuavaa lampun sydäntä. Hän on saattava oi- keuden voittoon
244 6,1 | kristityt yhdeksi ruumiiksi on kansojen ja luomakunnan
245 6,1 | vain toivon kohde, vaan hän on myös toivo, jonka kautta
246 6,1 | toivonsa Jumalaan. Jumala on tahtonut antaa pyhilleen
247 6,1 | miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille
248 6,1 | Kristuksesta kirkkauden toivona on ymmärrettävissä vain yhteydessä
249 6,1 | säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi
250 6,1 | myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi.” (Ef.
251 6,1 | johon teidät on kutsuttu, on yksi.” (Ef. 4, 3-4.) ~~-
252 6,1 | 4.) ~~-Kristuksen kirkko on toivon yhteisö, Jumalan
253 6,2 | evankelis-luterilainen kirkko on nähnyt ihmisten auttamisen
254 6,2 | kantamisella ja toivon heräämisellä on sekä yhteiskunnallinen että
255 6,2 | Uudistuksen lähtökohta on kirkon oma olemus Kristuksen
256 6,2 | ilmiöt. Myös turvattomuus on viime aikaisten tutkimusten
257 6,2 | Tämän ilmiön kääntöpuoli on keskittyminen omiin yksilöllisiin
258 6,2 | tutkija Paul Otto Brunstad on todennut. Voimattomuuden
259 6,2 | väkivallalle ja terrorille. On myös niitä, jotka ovat valmiit
260 6,3 | Näin syntyy yhteisö, joka on Jumalan kansa ja Kristuksen
261 6,3 | kaikesta hyvästä, mitä hän on saanut Kristukselta ja ottaa
262 6,3 | Kasteen päämäärä ja vaikutus on ihmisen pelastuminen. Pelastuminen
263 6,3 | vanhurskaudesta niin, että kaikki mikä on Kristuksen, tulee myös kristityn
264 6,3 | kaiken sen, mitä ihminen on. Näin kaikki tulee kasteessa
265 6,3 | henki. Kristillinen elämä on jatkuvaa kasteeseen palaamista,
266 6,3 | juoma”. Tässä yhdistymisessä on kysymys ravinnon yhdistymisestä
267 6,3 | Sakramentin luomalla ykseydellä on kaksi ulottuvuutta. Ensimmäinen
268 6,3 | ulottuvuutta. Ensimmäinen on se, että ehtoollisen vastaanottaja
269 6,3 | yhteisiksi. Toinen ulottuvuus on se, että kaikki kristityt
270 6,3 | rakkauden kuolettamista on juuri se, että kristitty
271 6,3 | juuri se, että kristitty on valmis kantamaan koko kristikunnan
272 6,3 | epäoikeudenmukaisuutta, jota maailma on täynnä. Kristuksen tahtomaa
273 6,3 | toisten kuormien kantamista on vääryyttä kärsineiden puolustaminen,
274 6,3 | Tässä merkityksessä Kristus on maailman toivo ja hänen
275 6,3 | hänen kauttaan myös kirkko on maailman toivo. ~~Mutta
276 6,3 | maailman toivo. ~~Mutta mikä on Kristuksen ruumiin hengellisen
277 6,4 | mukaan maallinen yhteiskunta on, tai sen tulee olla, Kristuksen
278 6,4 | oikeudenmukaisuutta ja rauhaa on kuva tai heijastus Jumalan
279 6,4 | toivo paremmista ajoista on elämälle välttämätöntä.
280 6,4 | elämälle välttämätöntä. Se on Jumalan lahja, jonka varaan
281 6,4 | tule jäädä. Sen tarkoitus on kääntää mielet oikeaan pysyvään
282 6,4 | ja pysyvän toivon välillä on yhteys. ~~Kysymys luonnollisen
283 6,4 | toivon välisestä suhteesta on keskeinen kun etsitään luterilaista
284 6,4 | mukaan luonnollinen toivo on elämälle välttämätöntä,
285 6,4 | edistämiseen. Toisten hyvinvointi on joko yhdentekevää tai korkeintaan
286 6,4 | sosiaalietiikan yksi keskeinen tavoite on ollut kaikenlaisten ahneuden
287 6,4 | jakopolitiikkaa”, jonka edellytys on jaettavan jatkuva lisääntyminen,
288 6,4 | yhteisen hyvän edistämisellä on globaalit ulottuvuudet,
289 6,4 | kansallisvaltiossa, kuten uudella ajalla on enimmäkseen ollut, vaan
290 6,4 | pikemmin siinä, että niihin on kiinnitetty liikaa toivoa,
291 6,4 | liikaa toivoa, että niille on annettu sellainen asema,
292 6,4 | demokratia ja sosiaaliturva on yksittäin tai yhdessä alettu
293 6,4 | voikaan vastata? Mikäli näin on, parempien aikojen toivo
294 6,4 | parempien aikojen toivo on kiinnitetty näihin yhteiskunnallisiin
295 6,4 | instituutioihin, niistä on tullut elämän tosiasiallinen
296 6,4 | luonnollisen toivon” pettäminen on koettu viime vuosina koko
297 6,4 | kriisinä. Näiden tilalle on voimakkaasti tuotu toisenlaista
298 6,4 | tarpeitaan niin pitkälle kuin se on mahdollista loukkaamatta
299 6,4 | vapauksiin, joita yksilöllä on käytettävissään sekä yksilöiden
300 6,4 | luonnollisen toivon muoto on kuitenkin ehtinyt tuottaa
301 6,4 | kurjuuteen. Viime vuosina se on tuottanut pettymyksiä esimerkiksi
302 6,4 | Luonnollisen toivon kohde on niissä ymmärretty eri tavoin. ~~
303 6,5 | evankelisluterilainen kirkko on pyrkinyt etsimään mahdollisuuksia
304 6,5 | hyvään, mitä luomakunnassa on tarjolla ihmisen elämän
305 6,5 | elämän tarpeiksi. Jumala on itse läsnä kaikissa luoduissa
306 6,5 | lahjojen vastaanottaja. Hän on myös itse osa luomakuntaa,
307 6,5 | yhteiskunnallinen järjestys tai valtio on sellainen Jumalan luomisteko,
308 6,5 | Jumalalta tulevan hyvän on määrä välittyä sitä tarvitseville.
309 6,5 | Yhteiskunnallinen järjestys on olemassa jakaakseen ja välittääkseen
310 6,5 | Yhteiskunnallisen järjestyksen päämäärä on yhteisön eli kommuunion
311 6,5 | kirkko, myös yhteiskunta on vanhan vertauksen mukaisesti
312 6,5 | Solidaarisuudeksi kutsuttu periaate on sisäänrakennettu luterilaiseen
313 6,5 | jokaisen jäsenen tehtävä on edistää toisten ja yhteistä
314 6,5 | hyvää ja yhteisön tehtävä on puolestaan edistää jokaisen
315 6,5 | globaalissa mittakaavassa. Ehkä on vielä tarpeen korostaa,
316 6,6 | koska tuon toivon kohde on läsnä kaikessa luodussa.
317 6,6 | Jumalan sellaisena kuin hän on eli kaiken hyvän lähteenä
318 6,6 | toivolle ja rakkaudelle on ominaista, että ne ovat
319 6,6 | läsnäoloon. Niiden paikka on sisäinen ihminen, joka ei
320 6,6 | Rakkaudessa yhdistyminen on vasta alkavaa ja jää tämän
321 6,6 | tekoja silloin, kun omatunto on hämmennyksissä ja kuvittelee,
322 6,6 | ja kuvittelee, että synti on voitettavissa teoilla. Saattaa
323 6,6 | epätoivon syistä. Yhteys on nähdäkseni kuitenkin olemassa.
324 6,6 | toivottomuuden taustalla on lopulta ihmisten sekä yksilöllinen
325 6,6 | ryhmäkuntainen itsekkyys ja ahneus, on tarpeen ja aivan olennaista
326 6,6 | hän rakastaa. Toivon kohde on siis sama kuin rakkauden
327 6,6 | Näin toivoessaan ihmissielu on samanaikaisesti toivo, joka
328 6,6 | ja palvelevat toisiaan, on samalla toivon kohde. Kristuksen
329 6,6 | kaltaisiksi. Tämä kaikki on kuitenkin sillä tavoin kätkettyä,
330 6,6 | ruumiin olemusta. Mutta se on todellista ja läsnäolevaa
331 6,6 | ja kaikkien pyhien kanssa on täydellisenä todellisuutta
332 6,6 | päivänä, mutta toivossa se on todellisesti läsnä jo nyt.
333 6,6 | nyt. Toivossa kristitty on siinä, mitä hän ei näe eli
334 6,6 | tukijoita. ~~Kun ihminen on toivossa yhdistynyt Jumalaan,
335 6,6 | tai menestykseen. Hänestä on tullut niin vapaa, ettei
336 6,6 | tarvitse tavoitella niitä. Hän on valmis kärsivällisesti kestämään
337 6,6 | Jumalaa. Mutta juuri siksi hän on samalla valmis osallistumaan
338 6,6 | tarvitseville. ~~Mutta toivo on valmis kestämään vastoinkäymisiä
339 6,6 | joka tietää, että Jumala on hyvä ja että hän on Kristuksessa
340 6,6 | Jumala on hyvä ja että hän on Kristuksessa lahjoittanut
341 6,6 | että Jumala täyttää - ja on jo täyttänyt - kaikki lupauksensa,
342 6,6 | synnyttäjä ja ylläpitäjä on kaiken hyvän lahjoittaja,
343 7,1 | Isä oman valtansa nojalla on asettanut. Mutta te saatte (
344 7,1 | miten spiritualiteetti on in, mutta instituutiot out,
345 7,1 | kontekstissa voimme - ja on toki syytä - tarkastella
346 7,1 | perspektiivistä. Silloin on mielekästä miettiä kahta
347 7,1 | maailmalla toivoa? Mikä on kirkon tai kirkkojen kontribuutio
348 7,2 | Patelos, 92) ~~Evanstonista on ajallisesti pitkä matka
349 7,2 | tulevaisuuteen. ”Edessä on yhteinen riemuvuosi - toivon
350 7,3 | Kristuksen ihmiseksi tuleminen on pelastushistorian käännekohta,
351 7,3 | vuodattamisessa helluntaina. Se on inkarnaation jatketta, Kristuksen
352 7,4 | Eukaristia ~~Ehtoollisen vietto on kirkon elämän ehdoton sydän. ”
353 7,4 | Ihmisen tehtävä, kutsumus, on tuoda Jumalan eteen pyhitettäväksi
354 7,4 | anaforassa. ~~Eukaristian vietto on aina ymmärretty Jumalan
355 7,4 | Klassinen esimerkki tästä on kertomus pyhästä Serafim
356 7,4 | lunta. (Zander, 60-65) Tämä on ensihedelmiä siitä kirkkaudesta, ”
357 7,4 | sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut niille, jotka
358 7,4 | taivasten valtakunnassakaan on suurempaa ja täydellisempää
359 7,5 | universaalille kirkolle, on tärkeä merkitys ”maailman
360 7,5 | uskontunnustuksesta lähtien ”katolinen” on ollut yksi keskeinen määre,
361 7,5 | määre, jolla kirkon olemusta on kuvattu. Yllättävää on siksi
362 7,5 | olemusta on kuvattu. Yllättävää on siksi se, että meillä Suomessa
363 7,5 | Suomessa viime aikoihin asti on sitä arasteltu - mielestäni
364 7,5 | Professori Nikos Nissiotis on osoittanut, että kreikkalainen
365 7,5 | Pergamonin metropoliitta Johannes on varhaisen kirkon opettajien
366 7,5 | nojautuu siihen, että se on Kristuksen ruumis. Kirkon
367 7,5 | Katolisuuden syvimmässä olemuksessa on aina kyse kaikkien vastakohtaisuuksien
368 7,5 | Kirkon katolisuudella on myös pneumatologinen ulottuvuus.
369 7,6 | antamaan kirkolle sen, minkä se on jo saanut historiallisesti
370 7,6 | iankaikkisesti”. ~~Niinpä eukaristia on samalla tulevan aikakauden
371 7,6 | jännitteen sen välille, mitä ”jo” on ja mitä ”ei vielä” ole.
372 7,6 | sanoa, että historiassa on jo myös läsnäolevana Jumalan
373 7,6 | ei ole dualismia, vaan se on kaipausta ”muodon muutokseen”,
374 7,7 | Historia ~~Kirkko on yhteisö, joka muistaa. Tiranan
375 7,7 | kristillistä identiteettiämme. Se on sen tapahtuman muistamista
376 7,7 | tehdyiksi´. Kristus, joka on “tuoja että tuotava´, on
377 7,7 | on “tuoja että tuotava´, on paikan ja ajan sekä kaiken
378 7,7 | joskus väittäneet. Historia on yksi vaihe ihmisen kohtalossa. ~~
379 7,7 | ihmisen kohtalossa. ~~Aika on kuitenkin Jumalan antama,
380 7,7 | vääjäämättä eteenpäin. Se on jossain mielessä, esimerkiksi
381 7,7 | 246-247) ~~Historialla on ”metahistoriallinen” päämäärä.
382 7,7 | täytyy ikuisuudella. Historia on myös kasvun aikaa. Vehnä
383 7,8 | keskustelua ”maailmanlopusta” on runsaasti julkisessa sanassa
384 7,8 | vuodenvaihteessa. ~~Vaikka kuluva aika on haurasta, siinä samalla
385 7,8 | haurasta, siinä samalla aina on läsnäolevana Kristuksen
386 7,8 | tavalla juuri kirkossa, joka on Kristuksen ruumis. Tässä
387 7,8 | ruumis. Tässä mielessä kirkko on, kaiken turbulenssin keskellä,
388 7,8 | tiedämme, että kerran Kristus on oleva kaikki kaikessa. ~~
389 7,8 | asiaan. Se, että kirkko on merkkinä toivosta, kutsuu
390 7,8 | lainaten, sen jälkeen kun on kehotettu ”lähtemään pois
391 7,8 | läheistä suhdetta, joka on pyhällä liturgialla ja kristittyjen
392 7,8 | Agathonilta kysyttiin kerran, mitä on täydellinen rakkaus. Hän
393 7,8 | ruumiini ja ottaa hänen. Tämä on täydellistä rakkautta”. ”
394 7,8 | arvomaailman kanssa vastakkaista on se Kristuksen rakkaus ja
395 7,8 | merkitys ”maailman toivona” on tärkeä yhtä hyvin niiden
396 7,8 | seuraus ja kruunu. Samalla on syytä yhä uudelleen todeta,
397 7,8 | ylimmäispapillinen ruko- us on yhä meille yhteinen haaste
398 7,8 | peruskysymyksiä tähän liittyen on selvittää esimerkiksi, mikä
399 7,8 | selvittää esimerkiksi, mikä on ”yhden, pyhän, apostolisen
400 7,8 | rajat, ja mikä validiteetti on esimerkiksi ortodoksisen
401 7,8 | siitä mikä merkitys sillä on ihmisille ja yhteisöille
402 7,8 | Clapsis, 115-120) Tematiikkaa on kyllä pohdittu vakavasti
403 7,8 | ajankohtainen kysymys kirkoille on muiden uskontojen kohtaaminen.
404 7,8 | mikä merkitys uskonnoilla on erottavina tekijöinä eri
405 7,8 | kysymyksen, miten Kristus kenties on läsnä muissa uskonnoissa.
406 7,8 | pohjalta saamme - ja meidän on syytä myös tässä suhteessa -
|