bold = Main text
Chapter, Paragraph grey = Comment text
1 1,1 | itäsuomalaista identiteettiä; se antaa tälle seudulle persoonallisen
2 1,3 | onnettomuutensa. Samalla se paljastaa maailmassa Kristuksen
3 1,3 | Jumalan valtakunnan välillä. Se ei ole dualismia vaan kaipausta ”
4 1,3 | liturgia liturgian jälkeen”. Se on vuorisaarnan etiikan
5 1,3 | kristillinen usko Jumalaan luojana. Se merkitsee, että alkuperäistä
6 3 | ortodoksista kirkkoa, että se on kutsunut kirkkojemme
7 3 | kohtaamisessa saatua kokemusta. Se antaa tälle seudulle persoonallisen
8 3 | ajankohtaisuuden sille antaa se, että tulevaa Riemuvuotta
9 4 | hengellistä perintöä. Miten se liittyy lännen kristikunnan
10 4 | ja väkevä” (Hepr. 4:12). Se on sana, joka Aei tyhjänä
11 4 | pitää sisällään sen mihin se viittaa ja saa aikaan sen
12 4,0(1) | Lutherilta: ~~”Ja tämä on se, mitä kutsun sakramentaaliseksi
13 4,0(1) | välityksellä annetaan itse se vanhurskaus, voima ja pelastus,
14 4,0(1) | sakramentti, joka vaikuttaa, että se, mistä tämä kuva puhuu,
15 4 | sakramentaalinen merkki, jotta se voisi olla sakramentti sanan
16 4,0(3) | viittaisi johonkin asiaan, jota se ”merkitsee”.
17 4 | kastetta ja ehtoollista, koska se ei välitä vastaanottajalleen
18 4 | ensiksikin havaita, että se on kirkossa välttämätön
19 4 | hoitamisen virkana. Tällöin se on eräässä mielessä myös
20 4 | aina lupaus pelastuksesta, se on olemukseltaan Jumalan
21 4 | ehtoollisen sakramenttia, kuin se on ymmärrettävä eukaristiana,
22 4,0(6) | roomalaiskatolisessa kirkossa, se ei ole ristiriidassa luterilaisen
23 4,0(6) | katsomuksen kanssa, jos se ankkuroidaan selkeästi kristologiaan.
24 4 | muodollisesti ja ehdottomasti, että se rajautuu kokonaan muista
25 4 | itsenäinen sakramentti, vaan se on kasteeseen liittyvä sakramentaalia.
26 4 | liittyvä sakramentaalia. Se ei ”vahvista” kastetta siinä
27 4 | kastetta siinä mielessä, että se toisi siihen jotakin sisällöllisesti
28 4 | maallinen” instituutio. Se kuuluu ennen muuta ”yhteiskunnallisen
29 4 | niiden kirkkojen opetuksessa se teologinen ydin, joka tekee
30 4 | toimitusta papilta pyytää. Se ei siis ole kirkkomme virallinen
31 4 | käytetyistä kasuaalioista se, jolla on kenties vähiten
32 4 | sakramentaalista ulottuvuutta. Se johtuu luonnollisesti jo
33 4 | luonnollisesti jo siitä, että se ei kohdistu elävään vaan
34 4,0(14)| ulkopuolella Herran pöytä, se ei ole alttari sanan varsinaisessa
35 4,0(14)| alttariksi joka kerta, kun se jumalanpalveluksessa otetaan
36 4 | ja Jumalan lahja. Sinänsä se ei tarvitse erityistä pyhittämistä.
37 5 | sanovat ensimmäiseksi, että se on Kristuksen ruumis ja
38 5 | spekulaatioiden kohteena, vaan se oli kaiken teologian elävä
39 5 | saatetaan pitää sitä, että se hyvin herkästi täsmentämättä
40 5 | kirkastetaan kohtaamaan se, mikä on jumalallista. Theosis
41 5 | kuvaamiseen. Kirkko itse on se pelastuksen mittava sakramentti,
42 5 | Kristus asetti maailmaan. Se on Pelastuksen Arkki ja
43 5 | opetuksen perustalle laskettuna se jatkaa apostolista lähetystehtävää
44 5 | toimitusten kautta. Tässä mielessä se on myös uusi pelastuksen
45 5,1 | kutsutaan salaisuudeksi, koska se, mihin uskomme, ei ole samaa,
46 5,1 | leipä ja viini vaan myös se työ, joka on tämän materian
47 5,2 | sitten aikuinen tai lapsi, se on Jumalan lahjaa ja uuden
48 5,2 | ei rajoitu tähän, sillä se on vielä suurempien ja täydellisempien
49 5,2 | tulevan ilon lupaukset; se on tulevan ylösnousemuksen
50 5,3 | mysteerioiden joukossa. Niinpä se usein sijoitettiin munkiksi
51 5,4 | avioliiton laittomaksi, se joutui suostumaan kompromisseihin
52 5,5 | kanssa Siinain vuorella, kun se vahvistettiin yhteisellä
53 5,5 | asetettu johtamaan seurakuntaa, se tarkoittaa samaa kuin perheen
54 5,6 | ja Jordanin siunaus. Tee se kuolemattomuuden lähteeksi,
55 5,6 | kirkon pyhä toimitus, olipa se rukousta tai elämässä tarvittavien
56 6,1 | yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu,
57 6,2 | ja turvattomuutta, koska se kaivaa maata demokraattisen
58 6,3 | sana luo kirkon siksi, että se synnyttää Kristuksen ihmisten
59 6,3 | Kristuksen vanhurskaudesta, se ei kuitenkaan kerralla hävitä
60 6,3 | ulottuvuutta. Ensimmäinen on se, että ehtoollisen vastaanottaja
61 6,3 | yhteisiksi. Toinen ulottuvuus on se, että kaikki kristityt saavat
62 6,3 | rakkauden kuolettamista on juuri se, että kristitty on valmis
63 6,3 | kirkon asiaksi. Samalla se tekee kirkon ja sen jokaisen
64 6,4 | elämälle välttämätöntä. Se on Jumalan lahja, jonka
65 6,4 | olennaisena piirteenä, mutta se ei kuitenkaan ole elämän
66 6,4 | toisenlaista luonnollista toivoa. Se perustuu jokaisen yksilön
67 6,4 | tarpeitaan niin pitkälle kuin se on mahdollista loukkaamatta
68 6,4 | hyvän edistämisessä. Ainakin se pyrkii rajoittamaan nämä
69 6,4 | kurjuuteen. Viime vuosina se on tuottanut pettymyksiä
70 6,5 | lahjoihin ja luomistekoihin. Se kohdistuu siihen hyvään,
71 6,5 | hyvän edistämisen sijasta se tarjoaa toiminnan motivaatioksi
72 6,6 | voi tuntea Jumalaa, ellei se toivossa luota Jumalan lupauksiin
73 6,6 | Jumalan lupauksiin, ellei se uskolla tunne kaiken hyvän
74 6,6 | lupausten toteutumiseen, vaikka se ei näkisikään mitään muuta
75 6,6 | jossa toivo ”tiedä” mitä se toivoo, vaan ainoastaan
76 6,6 | vaan ainoastaan sen, mitä se ei toivo. Kristillinen toivo
77 6,6 | Jumala. Toivo ei tiedä, mitä se toivoo, koska se suostuu
78 6,6 | tiedä, mitä se toivoo, koska se suostuu siihen, että Jumala
79 6,6 | Sielu toivoo sitä, mitä se ei näe eli Jumalaa ja se
80 6,6 | se ei näe eli Jumalaa ja se toivoo siinä, mitä se ei
81 6,6 | ja se toivoo siinä, mitä se ei näe eli Jumalassa. ~~
82 6,6 | ruumiin olemusta. Mutta se on todellista ja läsnäolevaa
83 6,6 | päivänä, mutta toivossa se on todellisesti läsnä jo
84 7,2 | ilmastosta kertoo hyvää se, että varsin erilaisista
85 7,3 | vuodattamisessa helluntaina. Se on inkarnaation jatketta,
86 7,4 | kirkosta alkaen näkyy myös se, että vihkimykset pappeuden
87 7,5 | Katolisuudella, sikäli kun se ymmärretään attribuuttina
88 7,5 | kuvattu. Yllättävää on siksi se, että meillä Suomessa viime
89 7,5 | universaalisuutta. Kirkossa se merkitsi armon ja totuuden
90 7,5 | katolisuus nojautuu siihen, että se on Kristuksen ruumis. Kirkon
91 7,6 | antamaan kirkolle sen, minkä se on jo saanut historiallisesti
92 7,6 | välillä ei ole dualismia, vaan se on kaipausta ”muodon muutokseen”,
93 7,7 | kristillistä identiteettiämme. Se on sen tapahtuman muistamista
94 7,7 | pelkästään menneisyyteen. Se tekee menneestä ja tulevasta
95 7,7 | ja tulevasta läsnäolevan. Se ylittää luodun ajan klassiset
96 7,7 | kulkee vääjäämättä eteenpäin. Se on jossain mielessä, esimerkiksi
97 7,7 | metahistoriallinen” päämäärä. Se kulkee kohti päätepistettä,
98 7,8 | huomiota kahteen asiaan. Se, että kirkko on merkkinä
99 7,8 | arvomaailman kanssa vastakkaista on se Kristuksen rakkaus ja ylösnousemuksen
|