101-eukar | euroo-karmi | kasta-lopul | lopun-osall | osalt-saade | saado-tilal | tilan-vilpi | viral-zdzis
bold = Main text
Chapter, Paragraph grey = Comment text
1 7,3 | Ware 240-243; Nissiotis, 101) ~~”Me kaikki olemme Kristuksessa
2 7,5 | sakramentaalisessa elämässä. (Nissiotis, 102) ~~Pergamonin metropoliitta
3 7,8 | ulkopuolella. (Clapsis, 115-120) Tematiikkaa on kyllä
4 7,8 | ulkopuolella. (Clapsis, 115-120) Tematiikkaa on kyllä pohdittu
5 5,1 | Studionilainen (800-lu- vulla) kuusi, 1200-luvun isät jopa 24 sakramenttia,
6 6,4 | toivoon, itse Jumalaan. (WA 6, 122). Lutherin mukaan luonnollisen
7 5,1 | Mikael Paleologokselta vuonna 1267. Vakuutuksen tekstin olivat
8 7,6 | Krysostomoksen liturgia, 128). ~~Kirkon todellisuudessa
9 2,5 | Kouvolan Puhjonrannassa 12.-13.3.1996. Neuvottelujen ensimmäisenä
10 7,8 | Krysostomoksen liturgia, 132). Tämän rukouksen lukeminen
11 5,3 | Jaakobin kirjeen jakeeseen 5:14, ja sen toimittamiseen osallistuu
12 7,5 | piispansa johdolla. (Zizioulas 143-144, 149) ~~Vasta neljännellä
13 4 | ja erityisesti Firenzen (1439) ja Trenton (1545-1563)
14 7,5 | johdolla. (Zizioulas 143-144, 149) ~~Vasta neljännellä vuosisadalla
15 6,1 | panevat toivonsa (Matt. 12,15-21; Jes. 42,1-4). Vaikka
16 4,0(2) | myöhäisessä Genesis-luennossaan (1535-1545) hän mainitsee käytännöllisesti
17 7,4 | Vaeltajan kertomukset, 54, 156). ~~
18 4 | 1439) ja Trenton (1545-1563) kirkolliskokouksissa vahvistamaan
19 7,5 | transsendenssista Kristuksessa. (Ibid. 158-159, 162) ~~Kirkon katolisuudella
20 7,5 | Kristuksessa. (Ibid. 158-159, 162) ~~Kirkon katolisuudella
21 7,5 | liturgia, 97). (Zizioulas, 160) ~~
22 7,8 | jotta maailma uskoisi” (Joh. 17:21). ~~Meille ortodokseille
23 7,6 | sisältävän. (Zizioulas, 186) ~~
24 4,0(10)| XII, Tunnustuskirjat s. 187.~-
25 7,2 | kokouksessa Amsterdamissa 1948 kirkot yhdessä ilmaisivat
26 5,7 | Orthodox Catholic Church, 1973~-John D. Zizioulas: Being
27 4,0(6) | ylösnousemukseen. Helsinki 1976, s. 250. Vaikka käsitys
28 5,7 | Zizioulas: Being as Communion, 1985~-Merja Merras: Baptismal
29 4,0(4) | jumalanpalveluselämä. STKSJ 162, Helsinki 1988, s. 29-41.
30 5,7 | Root and Risto Saarinen 1998~-Aleksander Schmemann: Maailman
31 1,4 | päätettiin jatkaa vuonna 2001. Seuraavien neuvottelujen
32 4,0(1) | toimituksina”, TA 3/1996, s. 204-207. Seuraavassa muutama
33 4,0(1) | toimituksina”, TA 3/1996, s. 204-207. Seuraavassa muutama keskeinen
34 4,0(7) | näkökulmasta”, TA 3/1996, s. 209-221. Huomattakoon, että
35 4,0(8) | Ks. Peura 1996, s. 213.~-
36 4,0(7) | näkökulmasta”, TA 3/1996, s. 209-221. Huomattakoon, että Suomen
37 5,1 | kuusi, 1200-luvun isät jopa 24 sakramenttia, ja Joasaf,
38 7,3 | kuva. (Ks. esim. Ware 240-243; Nissiotis, 101) ~~”Me kaikki
39 7,7 | lopullista päämäärää. (Florovsky, 246-247) ~~Historialla on ”metahistoriallinen”
40 5,5 | koonnut itsellensä (1. Piet. 2:25). Hän toimii diakonina,
41 4,0(6) | ylösnousemukseen. Helsinki 1976, s. 250. Vaikka käsitys kirkosta
42 7,7 | täyttymykseen. (Ibid. 247, 253) ~~
43 7,7 | kun Hän tulee” (1. Kor. 11:26). Ortodoksinen liturgia
44 2,1 | neuvottelut käytiin Mikkelissä 28.-29.9.1989. Kaksipäiväisen
45 6,4 | oikeutta ja rauhaa (WA 30 II, 554, 11-16). Jumalan
46 5,3 | Katumuksen sakramentti muuttui 300-luvulta lähtien vähitellen
47 4,0(9) | Ks. Tunnustuskirjat s. 318.~-
48 4,0(11)| Tunnustuskirjat s. 320.~-
49 7,2 | historiallisessa tilanteessa. (Ibid. 39-40) Ehkäpä kylmän sodan vuosina
50 4,0(4) | 162, Helsinki 1988, s. 29-41.
51 7,1 | Augustinus sai syksyllä 418 kirjeen kollegaltaan Salonaen
52 6,1 | toivonsa (Matt. 12,15-21; Jes. 42,1-4). Vaikka mikään olemassa
53 5,2 | Teodoret Kyyroslainen (k. 466) sanoo: "Jos kasteen ainoa
54 7,4 | Vaeltajan kertomukset, 54, 156). ~~
55 4 | minä sille annan” (Jes. 55:11). Jumalan sana pitää
56 6,4 | oikeutta ja rauhaa (WA 30 II, 554, 11-16). Jumalan valtakunta
57 7,4 | metsää ja lunta. (Zander, 60-65) Tämä on ensihedelmiä
58 4,0(5) | Studienausgabe Bd 5. Leipzig 1992, s. 605-606.
59 4,0(5) | 5. Leipzig 1992, s. 605-606.
60 5,1 | Teodoros Studionilainen (800-lu- vulla) kuusi, 1200-luvun
61 5,4 | määräystensä kokoelman Novella 89. Siinä virallisesti ja lakisääteisesti
62 5,4 | kun keisari Leo VI (k. 912) julkaisi keisarillisten
63 7,2 | sakramentaalisessa elämässä. (Patelos, 92) ~~Evanstonista on ajallisesti
64 7,7 | Krysostomoksen liturgia, 94). ~~Tämä antaa kristilliselle
65 7,5 | Krysostomoksen liturgia, 96). ~~Basileios Suuren liturgiassa
66 7,5 | Basileios Suuren liturgia, 97). (Zizioulas, 160) ~~
67 5,5 | virkakäsitteen ortodoksinen kirkko 99-prosenttisesti hylkää. Yksi
68 1,1 | Toisen neuvottelupäivän aamuna vietettiin rukoushetki luterilaisen
69 6,4 | pettymyksiä esimerkiksi Aasiassa, jossa monet elämänsä taloudellisen
70 7,4 | ei ole voinut sydämessään aavistaa, minkä Jumala on valmistanut
71 7,8 | jakamisen suhteen edellyttää. Abba Agathonilta kysyttiin kerran,
72 4,0(2) | ja ehtoollisen rinnalla absoluution. ~~-
73 4,0(2) | varhaisvaiheessa Luther piti absoluutiota selkeästi sakramenttina,
74 5,1 | viimemainittu seikka on täysin absurdi termi ortodoksisen kirkon
75 4 | niin syntyy sakramentti” (Accedit verbum ad elemntum et fit
76 4 | sakramentti” (Accedit verbum ad elemntum et fit sacramentum). ~~
77 7,1 | olette minun todistajani maan ääriin saakka” (Apt. 1:7-8). ~~
78 6,2 | ja voimattomuuden tunteen äärimmäinen muoto. Ihminen kokee joutuvansa
79 4 | 4:12). Se on sana, joka Aei tyhjänä palaa vaan täyttää
80 5,5 | mukaan Jumala itse tekee. Äidillä on omat tehtävänsä perheessä
81 5,5 | kehota kumoamaan isän ja äidin rooleja. Näin siitä huolimatta,
82 5,5 | tehtävät niin, että myös äiti voi tehdä saman - ja joskus
83 5,5 | Ihminen tuntee, että isää ja äitiä ei tarvita muuhun kuin rahan
84 5,6 | ja syntymälläsi pyhitit äitisi, ja koko luomakunta veisasi
85 7,8 | suhteen edellyttää. Abba Agathonilta kysyttiin kerran, mitä on
86 5,7 | Kirjallisuutta: ~~-Bishop Maximos Aghiorgoussis: Orthodox Soteriology; Salvation
87 7,1 | reseptiä tämän aikakauden ahdinkoon, ajatellaanpa vaikka globaalia
88 5,1 | palvelijasi (nimi) häntä ahdistavasta ruumiillisesta ja sielullisesta
89 6,6 | kun ihmistä koetellaan ja ahdistetaan, saa hänet luopumaan etsimästä
90 6,3 | irrottautuvat yhä selvemmin ahneudesta, vihasta, kateudesta ja
91 4,0(2) | Luther rajoittaa sakramentit ahtaassa mielessä kahteen, kasteeseen
92 3 | on mahdolista, kun olemma aidosti tietoisia omasta luterilaisuudestamme
93 3 | Siksi toinen neuvottelujemme aihe "Kirkot ja maailman toivo"
94 1,4 | Seuraavien neuvottelujen aiheiksi sovittiin Kirkon ykseyden
95 7,1 | toki syytä - tarkastella aihetta myös ajan kulumisen ja täyttymisen
96 7,4 | säteilivät Pyhän Hengen aikaansaamaa valoa, joka oli kirkas kuin
97 6,4 | yksilöiden aktiivisuuden aikaansaamaan taloudelliseen kasvuun.
98 5,5 | hyväksymme naispappeuden. Aikaisempaan keskusteluun täytyy lisätä
99 6,2 | Myös turvattomuus on viime aikaisten tutkimusten valossa yhä
100 5 | Hengen temppeli. Kirkkoisien aikakaudella kirkko ei ollut spekulaatioiden
101 6,2 | ja toivon välittäjä omana aikanamme? ~~
102 5,1 | vaihdellut kirkon historian aikoina. Jopa varhaiset nestoriolaiset
103 7,8 | Tämän rukouksen lukeminen aikoinaan kirkkorakennuksen ulkopuolella
104 6,4 | Mikäli näin on, parempien aikojen toivo on kiinnitetty näihin
105 4 | Sakramenttiin kuuluu sanan ohella aine tai elementti, jonka ei
106 6,6 | oikein Jumalan kaikkia sekä aineellisia että hengellisiä lahjoja.
107 4 | koska kirkkomme ei tunne ”aineellista armoa”. Saksalainen luterilainen
108 4 | toistuvasti: ”Sana liittyy aineeseen ja niin syntyy sakramentti” (
109 4 | välttämättä tarvitse merkitä ainetta materiana. Tähän liittyy
110 5,4 | perustui ensimmäisen ja ainoan avioliiton pysyvyyteen ehtoollisyhteydessä
111 6,6 | Jumalaa saa pysyä Jumalana, ainoana hyvänä ja kaiken hyvän antajana. ~~
112 7,3 | inkarnaation jatketta, Kristuksen ainutkertaista läsnäoloa. ~~Useat ortodoksiteologit
113 5,5 | kautta Kristus toteuttaa ainutlaatuisen ja vain Hänelle kuuluvan
114 6,6 | kätkettyä, että inhimillisillä aisteilla ja ymmärryksellä ei voi
115 7,4 | eivät aina ole ”kätkettyä ja aistein havaitsematonta” myöskään
116 3 | julkisuutta ja kulttuurielämää. ~~Aito kohtaaminen on mahdolista,
117 6,4 | kansallisvaltiossa, kuten uudella ajalla on enimmäkseen ollut, vaan
118 6,2 | yhteiskunnallinen että hengellinen, sekä ajallinen että iankaikkinen ulottuvuus.
119 4 | alkaneen muutosprosessin ajallisesta päätöksestä, joka on samalla
120 7,2 | Patelos, 92) ~~Evanstonista on ajallisesti pitkä matka tähän päivään.
121 6,4 | maallinen valtakunta ylläpitää ajallista ja katoavaa elämää, oikeutta
122 7,1 | kertonut toisen tulemisensa ajankohtaa, sitä oli lupa pohdiskella,
123 7,8 | rajojen sisäpuolelle. ~~Yhtä ajankohtainen kysymys kirkoille on muiden
124 3 | vastuun kantamiseen. Erityisen ajankohtaisuuden sille antaa se, että tulevaa
125 7,1 | tämän aikakauden ahdinkoon, ajatellaanpa vaikka globaalia taloudellista
126 5,5 | kolmen tunnetun teologin ajatelmat kirkon virasta voidaan tiivistää
127 5,5 | vaakasuora viiva, sillä hän ajattelee kysymystä piispojen kollegion
128 7,4 | ymmärsi elämän onnen ja ajatteli, että tuskin taivasten valtakunnassakaan
129 5,1 | sellaisenaan on ortodoksiselle ajattelulle vierasta. Ortodoksisen ajattelun
130 6,5 | Viimeaikaisessa sosiaalieettisessä ajattelussaan Suomen evankelisluterilainen
131 4 | vihkikaavan päätösrukoukseen ajatuksen, jolla on selvästi sakramenttiteologinen
132 5,2 | tarvittaisiin kastetta. Kirkon ajatuksena on, että jokaisessa elämän
133 5,1 | luvun jakeissa 2-4. Samat ajatukset esiintyvät myös epifanian
134 6,6 | epätoivon syy ei poistu aktiivisella toiminnalla eikä tekoja
135 6,5 | pyri estämään yksilöiden aktiivista toimintaa ja työtä yhteisen
136 6,4 | käytettävissään sekä yksilöiden aktiivisuuden aikaansaamaan taloudelliseen
137 6,6 | tekemällä. Usko inhimilliseen aktiivisuuteen epätoivon poistajana sisältää
138 5,6 | ihmissukua kiusaajan hirmuvallan alaisena, vaan tulit ja pelastit
139 5,6 | muunkaan luonnon määräysvallan alaisia. Kristuksen kuolleista ylösnouseminen
140 6,6 | vapautumiseen lankeemuksen alaisuudesta. Rakkaus yhdistää ihmisen
141 7,5 | Lähetä Sinun Pyhä Henkesi alas meidän päällemme ja näiden
142 6,1(1) | keskellänne”, mutta toteaa alaviitteessä, että tämä voidaan kääntää
143 5,7 | and Risto Saarinen 1998~-Aleksander Schmemann: Maailman elämän
144 7,7 | ominaispiirteiden yläpuolella” (Klemens Aleksandrialainen). (Anastasios, 3) Niinpä
145 7,5 | esimerkiksi Augustinuksen toimesta alettiin puolustaa eräiden lahkojen
146 6,4 | on yksittäin tai yhdessä alettu ymmärtää hyvän lähteiksi
147 6,2(2) | mietintö Kirkon suunta 2000 Alhaalta kasvava kirkko.
148 5,5 | että naista on pyritty alistamaan vuosisatoja. Ehkä olisi
149 6,2 | enemmän voimattomuuden ja alistumisen kuin toivon ja rohkeuden
150 5,1 | yhdistelmä. Kasteessa kristitty alistuu ulkonaiseen puhdistukseen
151 5,5 | tehtävän pappina. Hän uhraa alituisesti itsensä täydellisenä uhrina
152 5,5 | julistaa Jumalan valtakunnan alkaneeksi. Hän vie meidät aina tuolle
153 4 | Kuolemassa on kysymys kasteessa alkaneen muutosprosessin ajallisesta
154 6,6 | tässä rakkaudessa he ovat alkaneet muovautua Kristuksen kaltaisiksi.
155 3 | vuotena. ~~Toivon, että nyt alkava työskentely voisi lähentää
156 6,6 | Rakkaudessa yhdistyminen on vasta alkavaa ja jää tämän elämän aikana
157 5,4 | vastuu toi tullessaan. Kirkko alkoi suoranaisesti myöntää avioeroja,
158 4 | tavallaan Alkusakramenttiin eli Alkumysteeriin (Kristukseen) viittaava
159 1,3 | luojana. Se merkitsee, että alkuperäistä hyvää on läsnä ihmisessä
160 4 | itse kirkko on tavallaan Alkusakramenttiin eli Alkumysteeriin (Kristukseen)
161 4 | pitemmälle. ”Varsinaisena alkusakramenttina eli -mysteerinä pidetään
162 5,2 | uudelleensyntymistä, eli hänellä on tarve aloittaa uusi, ikuinen elämä Kristuksessa.
163 6,2 | demokraattisen järjestelmän alta ja jättää tilaa niille,
164 4,0(14)| Brunner, Die Bedeutung des Altars für den Gottesdienst der
165 4,0(14)| tulee Herran pöydäksi ja alttariksi joka kerta, kun se jumalanpalveluksessa
166 5,5 | johtavassa asemassa joka alueella. Mutta silloin puhummekin
167 6,4 | yhdistyä edistämään jonkin alueen tai maanosan hyvinvointia
168 6,4 | riittävästi huomiota muiden alueiden elinehtojen edistämiseen.
169 7,2 | tulevaisuudessa täyttyvää. Amerikkalaiset kirkot puolestaan korostivat
170 7,2 | Edellisessä kokouksessa Amsterdamissa 1948 kirkot yhdessä ilmaisivat
171 7,4 | tapahtuu nimenomaan eukaristian anaforassa. ~~Eukaristian vietto on
172 4 | rakkauden salaisuutta”. -11 Tämä analogiahan on niiden kirkkojen opetuksessa
173 6,4 | inhimillinen yhteiskunta ovat siis analogisessa suhteessa. Yhteiskunta,
174 4,0(1) | sanan sakramentaalisuudesta analysoi Tuomo Mannermaa artikkelissaan ”
175 6,6 | tämän käsityksen yhteyttä analyyseihin nykyihmisen toivottomuuden
176 7,7 | elämään. (Anastasios, 1) ~~Anamneesi ei viittaa pelkästään menneisyyteen.
177 7,7 | Anastasios puhui Hararessa anamneesista, joka määrittelee meidän
178 6,4 | Esimerkkejä tästä ovat anekaupan, koronkiskonnan ja kerjäläisjärjestelmän
179 4,0(6) | katsomuksen kanssa, jos se ankkuroidaan selkeästi kristologiaan.
180 4 | sakramenttiteologinen luonne: ”sinä joka... annat avioliiton kuvata rakkaan
181 5,3 | merkki Jumalan anteeksi annosta ja vapautusta synnin, kärsimyksen
182 5,3 | siunaaminen. Parantumista ei anota päämääränä sinänsä katumuksen
183 5,5 | tarvita muuhun kuin rahan ansaitsemiseen perheelle. Kirkko ei kehota
184 4 | mitään sellaista, jolla hän ansaitsisi pelastuksen. Tässä mielessä
185 6,6 | hengellisistä teoista tai ansioista. Hän ei pane toivoaan luotuihin
186 5,5 | antajana ja parantajana antaen ihmisten synnit anteeksi
187 4 | Näistä uusista virikkeiden antajista voisi mainita uuden suomalaisen
188 5,3 | rukouksen muodossa (Jumala antakoon sinulle anteeksi...sovittakoon
189 7,7 | Aika on kuitenkin Jumalan antama, luotujen olentojen olemisen
190 5 | kasteeseen syntien anteeksi antamiseksi”. ~~Patristisessa ajattelussa
191 3 | erityisesti viime vuosikymmeninä antaneet virikkeitä luterilaiselle
192 5,6 | lähteeksi, pyhityksen lahjaksi, anteeksiannon armovälineeksi...enkelien
193 6,2 | kasvamista sekä tuomalla armon ja anteeksiantamuksen ihmisten elämään että osallistumalla
194 4,0(14)| kvaliteettia, jonka tunnemme antiikista tai Vanhasta testamentista”.
195 7,6 | vähemmän todellinen, vaan koska Antikristuksen läsnäolo ja vaikutus historiassa
196 7,4 | muuttuminen pyhitetyiksi lahjoiksi antisipoi kerran tapahtuvaa täydellistä
197 5,3 | sairaan rikkomuksien anteeksi antoa ja paranemista. ~~
198 5,4 | kirkko siis tästä lähtien antoi avioliitolle lain voiman,
199 5,4 | nämä keisarin säädökset antoivat kirkolle vallan säädellä
200 5,1 | eli ennakoivat tulevan apokatastasiksen ja aineen lopullisen pelastumisen
201 4,0(10)| Apologia XII, Tunnustuskirjat s.
202 7,1 | viitaten Jeesuksen sanoihin apostoleille: ”Ei teidän kuulu tietää
203 5 | Yksi, pyhä, katolinen ja apostolinen kirkko opettaessaan totuutta
204 5 | yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon” sekä ”yhteen kasteeseen
205 5 | perustalle laskettuna se jatkaa apostolista lähetystehtävää ja virkaansa
206 7,1 | todistajani maan ääriin saakka” (Apt. 1:7-8). ~~Hesykius ei ollut
207 7,5 | viime aikoihin asti on sitä arasteltu - mielestäni turhaan - käyttää
208 5,1 | sakramenttia, Dionysios Areopagita kuusi, Teodoros Studionilainen (
209 4 | erityisen filosofian (esim. Aristoteleen) avulla siten, että olisi
210 5,1 | hypodiakonin, diakonin, arkkimandriitan (nimi) diakoniksi, presbyteeriksi,
211 1 | Sihteeristön muodostivat arkkipiispan sihteeri Kimmo Kallinen
212 5,1 | päälle. Hautaan siunaamisessa arkku on tavallisesti avoinna,
213 5,4 | sanoman suhteen vaan säälin ja armeliaisuuden osoittaminen inhimillisiä
214 4 | kirkkomme ei tunne ”aineellista armoa”. Saksalainen luterilainen
215 4 | vastaanottajassaan pelastavalla armollaan ja niihin sisältyvään lupaukseen
216 4 | välineita on totuttu nimittämään armonvälineiksi, koska niiden tarkoitus
217 4 | pelastuksen täyttymykseen asti. Armonvälineitä ovat Jumalan sana ja sakramentit.
218 5,6 | Sillä et Sinä, Valtias, armosi laupeuden tähden kärsinyt
219 5,6 | lahjaksi, anteeksiannon armovälineeksi...enkelien väkevyydellä
220 4,0(7) | distinktio perustuu Simo Peuran artikkeliin ”Kasualiat luterilaisen
221 4,0(1) | analysoi Tuomo Mannermaa artikkelissaan ”Sana ja kuva, eleet ja
222 4 | kunnioittavasti uskomme ”iloisimman” artiklan, ylösnousemuksen kuolleista,
223 6,6 | mikä ei näytä rakastamisen arvoiselta eli ristillä kuolevaan Jumalaan
224 7,8 | rakkautta”. ”Porvarillisen” arvomaailman kanssa vastakkaista on se
225 3 | Itäsuomalaisilla on syytä arvostaa yhdessä entistä enemmän
226 6,4 | ja kerjäläisjärjestelmän arvostelu. Luonnollinen toivo paremmista
227 2,1 | teemoja Ekumeenisten synodien arvovalta ja merkitys sekä Kirkon
228 5,7 | John D. Zizioulas: Being as Communion, 1985~-Merja Merras:
229 6,4 | niille on annettu sellainen asema, joka ei niille kuulu ja
230 6,1 | tarkoittaa sekä kohdetta että asennetta, sekä jotakin vielä toteutumatonta
231 5,4 | säilytti selvästi tämän asenteensa niin kauan kuin kirkon ensisijainen
232 5,1 | Minä voitelen... Minä asetan (vihin)”. Salaisuudet, mysteeriot,
233 6,1(1) | valossa tällainen joko - tai -asetelma vaikuttaa oudolta, koska
234 5,3 | voideltavan pään päälle asetetaan avattu evankeliumikirja
235 6,4 | luonnollisen toivon” kohteeksi asetettava hyvinvointiyhteiskuntaan
236 7,2 | Evanstonissa taas tavoitteeksi asetettiin Jumalan avulla ”kasvaa yhdessä”
237 5,1 | päälle panemisen kautta) asettaa tämän jumalisen hypodiakonin,
238 6,2(2) | erityisesti piispankokouksen asettaman Kirkko 2000 -prosessin seurantaryhmän
239 1,2 | tai hänen kirkon kautta asettamia. ~~
240 5 | salaisuus, jonka Kristus asetti maailmaan. Se on Pelastuksen
241 4 | ei ole Raamatussa selvää asetusta. Konfirmaatiosta puuttuu
242 4 | tai kvaliteettia vai ei. Asiaa voi lähestyä tässä mielessä
243 4 | reformaatiotutkimuksen sekä asiakirjan ”Kaste, ehtoollinen ja virka”,
244 4 | merkittävimmistä ekumeenisista asiakirjoista viime vuosikymmeniltä. Pyhien
245 6,3 | Kristuksen ruumiin eli kirkon asiaksi. Samalla se tekee kirkon
246 5,1 | näemme, sillä me näemme yhden asian ja uskomme toiseen.... Kun
247 5 | täsmentämättä lähdettä ilmaisee asiansa sanoilla: kirkko sanoo,
248 7,3 | ruumiista ja verestä. ~~Itse asiassa useimmissa mysteereissä
249 4 | kirjallinen viesti jostakin asiasta, johon sana vain viittaa.
250 5,6 | tai elämässä tarvittavien asioiden siunaamista, kutsuu ihmistä
251 6,6 | pane toivoaan luotuihin asioihin eikä itseensä, vaan etsii
252 5,4 | kompromisseihin monissa muissa asioissa. ~~Kaikista juridisista
253 5,1 | luku seitsemän on synnytti assosiaatioita Pyhän Hengen seitsemästä
254 7,4 | vihkimykset pappeuden eri asteisiin tapahtuvat sen keskellä. ~~
255 7,6 | pukeutumaan taivaalliseen asuumme… emme haluaisi riisuuntua
256 6,1 | Paavalin näkemys kristityissä asuvasta Kristuksesta kirkkauden
257 5,5 | eukaristia on olennaisesti ateria, josta voitiin päästä osalliseksi
258 4,0(14)| tavallinen pöytä... Vain Herran ateriaa vietettäessä ehtoollispöytä
259 4 | ehtoollinen muutu tavalliseksi ateriaksi sen kohdalla, joka ei usko.
260 5,5 | vahvistettiin yhteisellä aterialla. Pelastustapahtuman kannalta
261 7,5 | universaalisuudesta tuli yksi katolisuuden attribuuteista. (Ibid. 144) ~~Viime kädessä
262 7,3 | kuvaavat kirkkoa kolmella attribuutilla: Kristuksen ruumis, jatkuvaa
263 7,5 | sikäli kun se ymmärretään attribuuttina maailmanlaajuiselle, universaalille
264 4,0(2) | Melanchthonin kirjoittamat Augsburgin tunnustus ja sen Puolustus
265 4 | joka on peräisin kirkkoisä Augustinukselta ja esiintyy luterilaisissa
266 7,5 | kun kirkkoa esimerkiksi Augustinuksen toimesta alettiin puolustaa
267 6,2 | Millä tavalla kirkko voi auttaa toivon heräämisessä ja uusien
268 6,3 | jäseniä, jotka ovat valmiit auttamaan ja kantamaan lähimmäistään
269 6,2 | 2. Ihmisten auttaminen toivoon kirkon tehtävänä ~~
270 6,2 | kirkko on nähnyt ihmisten auttamisen elämisen rohkeuteen ja toivoon
271 3 | Sen rinnalla eläminen on auttanut meitä tunnistamaan, mikä
272 7,7 | Ortodoksinen liturgia avaa näköalan tulevaan, viimeisiin
273 6,4 | ahneuden verhojen ja peitteiden avaaminen. Erityisen selvästi tämä
274 1,1 | maassamme. ~~Neuvottelujen avajaishartaudessa muistettiin yhteisessä rukouksessa
275 1,1 | Neuvottelujen alku ~~Neuvottelujen avajaisissa puhuivat piispa Huotari
276 7,2 | Voitto Huotari tämän dialogin avajaisistunnossa. ~~
277 5,3 | voideltavan pään päälle asetetaan avattu evankeliumikirja ja pyydetään
278 1,1 | Johannes. Piispa Huotari sanoi avauspuheenvuorossaan, että ortodoksien ja luterilaisten
279 5,4 | alkoi suoranaisesti myöntää avioeroja, joita aikaisemmin olivat
280 5,4 | turvautumalla siviiliavioliiton ja avioeron mahdollisuuteen. Kirkko
281 4 | kuitenkaan tarkoita, ettei avioliitolla ja avioliittoon vihkimisellä
282 5,4 | siis tästä lähtien antoi avioliitolle lain voiman, sen tuli myös
283 4 | teologinen ydin, joka tekee avioliitosta sakramentin. Avioliiton
284 5,4 | selvästi erillään toisistaan. Avioliittokysymyksessä tämä olennainen ero hävisi
285 4 | Avioliiton konstituenttina on aviopuolisoiden keskinäinen, vastavuoroinen,
286 5,3 | Jumalan kieltäminen, murha, aviorikos - ihminen oli rikkonut kasteen
287 6,1 | niin, että teema sisältää avoimen kysymyksen kirkkojen suhteesta
288 1,1 | luottamuksen ja keskinäisen avoimuuden ilmapiirissä, jossa molempien
289 4 | Tunnustuskirjoja vielä selvemmin tämä avoimuus näkyy Lutherin kirjoituksessa ”
290 5,1 | siunaamisessa arkku on tavallisesti avoinna, ja hyvästijättöä suorittavat
291 7,5 | siihen kuuluu Pyhän Hengen avuksihuutaminen. ”Lähetä Sinun Pyhä Henkesi
292 4,0(2) | samoin. Kirjassaan "Kirkon Baabelin vankeudesta" Luther rajoittaa
293 7,1 | ekologista problematiikkaa, Balkanin kriisiä tai markkinatalouden
294 1 | pääsihteeri Jan Edström (bapt.). ~~Sihteeristön muodostivat
295 5,7 | and the Orthodox Churches, Baptism and the Unity of the Churches,
296 5,7 | Communion, 1985~-Merja Merras: Baptismal Recognition and the Orthodox
297 4,0(5) | Martin Luther, Studienausgabe Bd 5. Leipzig 1992, s. 605-
298 4,0(14)| testamentista”. Peter Brunner, Die Bedeutung des Altars für den Gottesdienst
299 5,5 | ortodoksisen tiedenaisen Elisabeth Behr-Sigelin ja Diokleian piispan Kallistoksen
300 5,7 | 1973~-John D. Zizioulas: Being as Communion, 1985~-Merja
301 7,2 | oltaneen menossa. (Ks. esim. BEM, CUV) ~~Oman maamme ekumeenisesta
302 5,7 | Kirjallisuutta: ~~-Bishop Maximos Aghiorgoussis: Orthodox
303 5,7 | Robert Tobias 1992~-John Breck: Divine Initiative: Salvation
304 6,2 | norjalainen tutkija Paul Otto Brunstad on todennut. Voimattomuuden
305 5,4 | syytä kiinnittää huomiota. ~~Bysantissa avioliiton sakramentaalisuus
306 7,4 | Ihmiset, puut, kasvit, eläimet C kaikki olivat minulle läheistä
307 5,7 | Theology of the Orthodox Catholic Church, 1973~-John D. Zizioulas:
308 4 | eräänlainen sakramentaalia (cerimonia sacramentali), jonka toimittamisessa
309 5,7 | Soteriology; Salvation in Christ, A Lutheran-Orthodox Dialogue,
310 4,0(14)| für den Gottesdienst der christlichen Kirche. Kerygma und Dogma
311 7,8 | ortodoksisen kirkon ulkopuolella. (Clapsis, 115-120) Tematiikkaa on
312 5,7 | John D. Zizioulas: Being as Communion, 1985~-Merja Merras: Baptismal
313 7,2 | menossa. (Ks. esim. BEM, CUV) ~~Oman maamme ekumeenisesta
314 5,5 | välillä, jota hän johtaa. Cyprianukselle piispuus on vaakasuora viiva,
315 5,7 | Catholic Church, 1973~-John D. Zizioulas: Being as Communion,
316 7,1 | lämpimällä rakkaudella”. (Daley, 8-10) ~~Kun mietin dialogimme
317 7,8 | ja Sveitsin metropoliitta Damaskinos, myöntävät, ettei ortodoksinen
318 5,1 | sakramentista. Johannes Damaskolainen mainitsee kaksi sakramenttia,
319 6,2 | turvattomuutta, koska se kaivaa maata demokraattisen järjestelmän alta ja jättää
320 6,4 | talouselämä, parlamentaarinen demokratia ja sosiaaliturva on yksittäin
321 4,0(14)| Altars für den Gottesdienst der christlichen Kirche. Kerygma
322 4,0(14)| Peter Brunner, Die Bedeutung des Altars für den Gottesdienst
323 5,3 | katumuksen sakramenttia pi- dettiin kasteen liiton uudistamisena,
324 5,1 | arkkimandriitan (nimi) diakoniksi, presbyteeriksi, piispaksi;
325 5,1 | jumalisen hypodiakonin, diakonin, arkkimandriitan (nimi)
326 5,5 | Piet. 2:25). Hän toimii diakonina, palvelijana, sillä hän
327 1,4 | ykseyden edellytykset ja Kirkon diakoninen tehtävä yhteiskuntaelämässä. ~~
328 7,1 | Daley, 8-10) ~~Kun mietin dialogimme tämän päivän teemaa, ensimmäisenä
329 4,0(14)| testamentista”. Peter Brunner, Die Bedeutung des Altars für
330 7,5 | kaikkien vastakohtaisuuksien ja dikotomioiden transsendenssista Kristuksessa. (
331 5,5 | Elisabeth Behr-Sigelin ja Diokleian piispan Kallistoksen piikkiin,
332 5,1 | mainitsee kaksi sakramenttia, Dionysios Areopagita kuusi, Teodoros
333 4,0(7) | Tämä distinktio perustuu Simo Peuran artikkeliin ”
334 5,7 | Tobias 1992~-John Breck: Divine Initiative: Salvation in
335 2,5 | kirkkohallituksen teossarjassa Documents of the Evangelical Lutheran
336 4,0(14)| christlichen Kirche. Kerygma und Dogma 20 (1974), s. 240.
337 5,7 | Karmiris: A Synopsis of the Dogmatic Theology of the Orthodox
338 7,8 | sekulaarit tahot näkevät jotain dramaattista, ”lopunajallisuutta” tulevassa
339 7,4 | kirkon sisäpuolella. Extra ecclesiam nulla salus. ~~Kirkko ymmärtää
340 3 | lähentää meitä ja kirkkojamme edelleen toinen toisiimme erilaisuudesta
341 5,3 | Slaavilaiseen perinteeseen on edellinen jäänyt käytäntöön ja jälkimmäinen
342 7,2 | Kristus - maailman toivo”. Edellisessä kokouksessa Amsterdamissa
343 6,4 | jakopolitiikkaa”, jonka edellytys on jaettavan jatkuva lisääntyminen,
344 4 | ykseyden välttämättömien edellytysten piiriin. Niissä saa olla
345 7,4 | sinun omistasi, me Sinulle edeskannamme, kaiken tähden ja kaiken
346 5,1 | hyvästijättöä suorittavat suutelevat edesmenneen otsanauhaa ja rinnalla olevaa
347 6,2 | mihinkään eikä hänellä ole edessään mitään mahdollisuuksia.
348 6,4 | olisivat yhteisen hyvän edistäjiä ja jakajia. Onko perusongelma
349 6,4 | valtiot voivat myös yhdistyä edistämään jonkin alueen tai maanosan
350 6,4 | syntyneet yhteisen hyvän edistämiseksi ja jakamiseksi näyttävät
351 6,4 | Nykyisin yhteisen hyvän edistämisellä on globaalit ulottuvuudet,
352 6,5 | lisäämiseksi. Mutta oman hyvän edistämisen sijasta se tarjoaa toiminnan
353 6,4 | tehtäviin yhteisen hyvän edistämisessä. Ainakin se pyrkii rajoittamaan
354 1 | neuvostosta pääsihteeri Jan Edström (bapt.). ~~Sihteeristön
355 6,2 | käyttää järjestelmää omaksi edukseen, kuten norjalainen tutkija
356 7,5 | puolustaa eräiden lahkojen edustamaa provinsialismia vastaan.
357 3 | evankelis-luterilaisen kirkon ja sitä edustavan valtuuskunnan puolesta kiitän
358 6,1 | on kutsuttu, on yksi.” (Ef. 4, 3-4.) ~~-Kristuksen
359 5,1 | sakramenttia, ja Joasaf, Efeson metropoliitta 1400 -luvulla
360 4 | lupaukseen kristitty voi ehdoitta luottaa. Pyhät toimitukset
361 4 | merkkejä” ja niihin sisältyy ehdottoman varma pelastuksen lupaus.
362 4 | tavoin muodollisesti ja ehdottomasti, että se rajautuu kokonaan
363 6,1 | oikeudenmukaisuuden, rauhan ja luomakunnan eheyden toivo, kuuluu kirkon olemukseen
364 7,2 | tilanteessa. (Ibid. 39-40) Ehkäpä kylmän sodan vuosina oli
365 6,4 | toivon muoto on kuitenkin ehtinyt tuottaa jo paljon pettymyksiä.
366 7,5 | Pyhää Henkeä rukoillaan sekä ehtoollisaineiden pyhittämiseksi että seurakunnan
367 5,2 | kasteesta, voitelusta ja pyhästä ehtoollisesta. ~~Simeon Tessalonikalainen
368 7,6 | historiallisesti Kristuksessa. Ehtoollislahjoissa tulemme seurakuntana osallisiksi ”
369 7,7 | Anastasios, 3) Niinpä myös ehtoollisrukouksessa kiitollisin mielin muistelemme ”
370 5,4 | ainoan avioliiton pysyvyyteen ehtoollisyhteydessä kirkon jäseninä. Kirkko
371 1,1 | Pyhän Nikolaoksen kirkossa. Ehtoopalvelukseen osallistuttiin ortodoksisen
372 4 | tekee eron välttämättömän ja ei-välttämättömän välille. Välttämätöntä kirkon
373 7,8 | yhteisiä sakramentteja. Eihän esimerkiksi ehtoollinen
374 7,5 | Esimerkiksi pyhän Ignatiuksen ekklesiologiassa Kristus ja koko kirkko identifioituvat
375 7,1 | globaalia taloudellista tai ekologista problematiikkaa, Balkanin
376 5,3 | kasteen liiton ja joutunut ekskommunikaatioon. ~~Paluu kirkkoon oli monivuotinen
377 3 | 2000 vietetään maassamme ekumeenisesti toivon vuotena. ~~Toivon,
378 4 | yhden merkittävimmistä ekumeenisista asiakirjoista viime vuosikymmeniltä.
379 2,1 | aikana käsiteltiin teemoja Ekumeenisten synodien arvovalta ja merkitys
380 5,1 | Kristuksessa vaan - jopa elää ja toimia sen mukaisesti
381 7,4 | Ihmiset, puut, kasvit, eläimet C kaikki olivat minulle
382 7,6 | sille, ettemme kuolisi vaan eläisimme Jeesuksessa Kristuksessa
383 5,1 | saamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi." Sairaanvoitelussa pappi
384 5,2 | Aadamilta" puutteellisen elämänmuodon, joka on kuoleman kahlitsema,
385 3 | monipuolisemmin. Sen rinnalla eläminen on auttanut meitä tunnistamaan,
386 6,2 | voiman tunnetta vahvoista elämyksistä ja nopeasta tarpeiden tyydyttämisestä.
387 6,6 | usko ole tunnistanut oikeaa elävää Jumalaa eikä toivo ole pannut
388 4 | siitä, että se ei kohdistu elävään vaan jo ajasta iäisyyteen
389 5,1 | heikkoudesta ja tee hänet eläväksi Kristuksesi armon kautta..."
390 7,4 | tehtäväksi. Siksi sen rakenteessa elävän organismina varhaisimmasta
391 7,3 | nimenomaan kirkossa, seurakunnan elävässä yhteydessä. Yhtä hyvin siinä
392 7,8 | jotka etsivät totuutta ja elävät omantunnon mukaan? Näihin
393 7,4 | Kristuksen ruumiin, kirkon, eläviä jäseniä. Varhaisen kirkon
394 4,0(1) | artikkelissaan ”Sana ja kuva, eleet ja riitti. Kasualiat julistavina
395 4 | kuuluu sanan ohella aine tai elementti, jonka ei välttämättä tarvitse
396 4 | siinä ei olekaan läsnä ”elementtiä” kuten kasteessa ja ehtoollisessa. –2
397 4 | sakramentti” (Accedit verbum ad elemntum et fit sacramentum). ~~Sakramentin
398 4,0(7) | muutenkaan kirkon virallisissa elimissä hyväksyttyä pyhien toimitusten
399 6,4 | huomiota muiden alueiden elinehtojen edistämiseen. Tällainen
400 5,5 | ortodoksisen tiedenaisen Elisabeth Behr-Sigelin ja Diokleian
401 5,5 | ovat kokonaisvaltaisia, emmekä juuri voi vaihtaa yksityiskohtaa
402 3 | tietynlainen työnjako. Suuren enemmistökirkon on tärkeää säilyttää monipuoliset
403 7,8 | etiikka kutsuu kuitenkin enempään kuin mitä esimerkiksi nykyajan
404 5 | pyhittymällä jumalallisten energioitten kautta niin, että ihmisen
405 6,4 | kuten uudella ajalla on enimmäkseen ollut, vaan maailmanlaajassa
406 5,4 | Heinäveden Valamossa 1990, enkä avioliiton sakramentaalisuuteen
407 5,6 | anteeksiannon armovälineeksi...enkelien väkevyydellä täytetyksi,
408 5,6 | kutsuu ihmistä liittymään enkelten kuoroon (esim. eukaristian
409 7,6 | aikakauden sakramentaalista ennakointia, ylösnousemuksen esimakua.
410 5,1 | eskatologinen aspekti) eli ennakoivat tulevan apokatastasiksen
411 7,1 | kirjeessä, että Jumala saattaa ennakolta ilmaista tulevia tapahtumia
412 7,4 | Zander, 60-65) Tämä on ensihedelmiä siitä kirkkaudesta, ”mitä
413 4 | palvelevana virkana, voidaan ensiksikin havaita, että se on kirkossa
414 6,3 | ykseydellä on kaksi ulottuvuutta. Ensimmäinen on se, että ehtoollisen
415 5 | puhuvat kirkosta, he sanovat ensimmäiseksi, että se on Kristuksen ruumis
416 4 | lapsen lähtiessä kouluun ensimmäiselle luokalle hänet siunataan.
417 5,1 | toimittaja ei koskaan lausu ensimmäisessä persoonassa: ”Minä kastan...
418 2,3 | Lorenz Grönvik käsittelivat ensimmäistä teemaa, kirkkojen ihmiskäsitystä
419 7,5 | johtopäätökseen. Hänen mukaansa ensimmäisten kolmen vuosisadan kuluessa
420 5,5 | naispappeutta, meidän on ensin kysyttävä, mikä olennainen
421 5,1 | Termiä mysteerio käytettiin ensisijaisesti tarkoittamaan pelastuksen
422 4 | tietenkään sakramentteja, mutta epäilemättä niihin sisältyy Jumalan
423 6,4 | ajattelu suhtautuu yleensä epäilevästi tai torjuvasti valtion tai
424 6,3 | syyttömiä kohtaan osoitettua epäoikeudenmukaisuutta, jota maailma on täynnä.
425 5,3 | ortodoksisessa kirkossa on epäröity pohdittaessa katumuksen
426 6,6 | jää tämän elämän aikana epätäydelliseksi. Toivossa kuitenkin yhdistytään
427 5,4 | olivat sakramentaalisesti epätäydellisiä. ~~
428 5,2 | Hengen lahjan sinetin" kautta epätavallisissa olosuhteissa eli kirkon
429 6,6 | Jumalasta. ~~Lutherin mukaan epätoivo eli toivon vastakohta syntyy
430 6,6 | joku muu kuin itse Jumala. Epätoivoon sisältyy myös väärä rakkaus,
431 6,2 | Syrjäytyneiden katkeruudessa ja epätoivossa pesii mahdollisuus väkivallalle
432 6,3 | ahneus, laiskuus, ylpeys ja epäusko kaiken aikaa vähenevät ja
433 6,6 | epätoivon poistajana sisältää epäuskon eli käsityksen, että itsekkyyden
434 7,6 | Eskatologisuus ~~Epikleesirukouksessa pyydämme Jumalaa antamaan
435 5,5 | paimenen tehtävät (kr. episkopos) ja opetus sekä toisaalta
436 4 | Konfirmaatio oli tästä huolimatta eräänlainen sakramentaalia (cerimonia
437 4 | hoitamisen virkana. Tällöin se on eräässä mielessä myös pelastuksen
438 7,8 | kuukausia ja päiviä. Myös eräät sekulaarit tahot näkevät
439 7,5 | toimesta alettiin puolustaa eräiden lahkojen edustamaa provinsialismia
440 7,4 | myöskään tässä ajassa, vaikka eräillä kristillisillä tahoilla
441 7,8 | julkisessa sanassa ja muuallakin. Eräissä fundamentalistissävyisissä
442 5,5 | ihmisen tarpeisiin. Kirkko on erilainen yhteisö kuin yhteiskunta.
443 6,4 | ovat kuitenkin selvästi erilaiset näkemykset yhteisen hyvän
444 7,2 | kertoo hyvää se, että varsin erilaisista kristillisistä perinteistä
445 3 | edelleen toinen toisiimme erilaisuudesta tietoisina mutta ennen kaikkea
446 4 | piiriin. Niissä saa olla erilaisuutta, joka ei särje kirkon ykseyttä.
447 5,4 | voimalla) pysyivät selvästi erillään toisistaan. Avioliittokysymyksessä
448 5,2 | mirhallavoitelu toimitetaan erillisenä ainoastaan liitettäessä
449 7,2 | Ortodoksisten kirkkojen edustajat erillisessä kannanotossaan pyrkivät
450 4,0(1) | 440,7-12). ~~Mannermaa erittelee Lutherin käsitystä sanasta
451 4 | Konfirmaatiosta puuttuu hänen mukaansa erityinen jumalallinen asetus ja lupaus,
452 5,1 | viitannut sakramentteihin erityisenä kirkollisten toimitusten
453 5,1 | havahduttiin pitämään sakramentteja erityisinä kirkollisina toimituksina
454 5,4 | varten otettiin käyttöön erityispalvelus, joka erotettiin eukaristiasta
455 4 | symboleiksi, ne saavat oman erityistehtävänsä. ~~............................................................................................... ~~
456 4 | toimituksista voisi mainita erityyppisiä siunaustoimituksia, joiden
457 4 | Tässä mielessä sakramentti eroaa luterilaisen käsityksen
458 4 | ei särje kirkon ykseyttä. Erojen salliminen ei kuitenkaan
459 4 | luonne”, koska pappisvirasta eronnutta tai erotettua ei ordinoida
460 5 | teologia ovat joutuneet eroon toisistaan. Myös ortodoksien
461 6,1(1) | läsnäolo kristityssä ei koskaan erota häntä ”yksityiseksi kristityksi”,
462 5,4 | käyttöön erityispalvelus, joka erotettiin eukaristiasta ja joka sai
463 4 | pappisvirasta eronnutta tai erotettua ei ordinoida uudelleen,
464 4 | niissä tapahtuu esineiden erottaminen pyhään käyttöön, jolloin
465 7,8 | merkitys uskonnoilla on erottavina tekijöinä eri kulttuurien
466 5,1 | sairaanvoitelu. Toisaalta kirkko ei erottele sakramentteja ja pyhiä toimituksia (
467 4,0(3) | merkki”, jolloin ilmaisu erottuu pelkästä ”merkistä”, joka
468 5,1 | ja sisäinen, on selvästi erottuva piirre sakramenteissa. Sakramentit
469 4 | myöhemmässä luterilaisuudessa on esiintynyt useita tulkintoja, joissa
470 5,1 | jakeissa 2-4. Samat ajatukset esiintyvät myös epifanian jumalanpalvelusteksteissä.
471 7,5 | meidän päällemme ja näiden esilläolevien lahjain päälle” (Johannes
472 5,1 | eskatologisen täyttymyksen esimakuna jo tässä ajassa Kristuksen
473 7,4 | niin väitetään. ~~Klassinen esimerkki tästä on kertomus pyhästä
474 3 | luterilaisuudelle ominaista. Esimerkkinä voi mainita myös luterilaisten
475 4 | eivät saa aikaan mitään esineellistä pyhyyttä, koska kirkkomme
476 4 | Vähintäänkin niissä tapahtuu esineiden erottaminen pyhään käyttöön,
477 5,4 | pitänyt näissä keskusteluissa esitelmän Heinäveden Valamossa 1990,
478 2,5 | tuomiorovasti Matti Järveläisen esitelmät. Valtuuskuntien johtajina
479 1,2 | rovasti Olavi Merras. ~~Esitelmissä ja niitä seuranneessa keskustelussa
480 2,5 | oli Yleinen pappeus, josta esitelmöivät arkkipiispa Johannes ja
481 4 | mutta tämän peruslähtökohdan esittäminen ei riitä tyhjentävästi selittämään
482 5,5 | lähes kaksi vuosituhatta esittänyt ihmisen psyykkisen ja fyysisen
483 4 | liene mielekästä lähteä esittelemään tätä historiallista murrosta
484 7,8 | rauha maailmallesi, kaikelle esivallalle ja koko kansallesi” (Johannes
485 7,2 | katsoivat toivon olevan eskatologista, kerran tulevaisuudessa
486 7,6 | Eskatologisuus ~~Epikleesirukouksessa pyydämme
487 5,5 | puhummekin funktiosta emme essentiasta, mitä kirkko taas edustaa
488 6,5 | solidaarinen yhteisöllisyys ei pyri estämään yksilöiden aktiivista toimintaa
489 1,3 | jälkeen”. Se on vuorisaarnan etiikan toteuttamista, enemmän kuin
490 7,8 | toteuttamista. ~~Vuorisaarnan etiikka kutsuu kuitenkin enempään
491 6,6 | asioihin eikä itseensä, vaan etsii apua itsensä ja kaikkien
492 6,6 | ahdistetaan, saa hänet luopumaan etsimästä apua ja pelas- tusta ruumiillisista
493 7,2 | tämän päivän uskonnolliseen etsintään ja maailman tulevaisuuteen. ”
494 6,4 | suhteesta on keskeinen kun etsitään luterilaista näkemystä kirkosta
495 6,3 | kaikkien yhteistä hyvää etsivän rakkauden syntyminen ja
496 3 | Vapahtajamme tahtoa yhdessä etsivinä. ~~............................................................................................... ~~
497 7,6 | lääke ja vastamyrkky sille, ettemme kuolisi vaan eläisimme Jeesuksessa
498 7,4 | Kristuksessa Jeesuksessa” (Euhologion, 65). ~~Leivän ja viinin
499 7,4 | Niistä, jotka osallistuvat eukaristiaan, tulee Kristuksen ruumiin,
500 4 | kuin se on ymmärrettävä eukaristiana, kiitosuhrina. ~~-Sakramentti
501 1,3 | eukaristisen yhteisön sisäpuolelle. Eukaristinen yhteisö rukoilee paitsi
502 5,5 | ykseyden keskus paikallisessa eukaristisessa yhteisössä. Ireneokselle
|