101-eukar | euroo-karmi | kasta-lopul | lopun-osall | osalt-saade | saado-tilal | tilan-vilpi | viral-zdzis
bold = Main text
Chapter, Paragraph grey = Comment text
1003 5,2 | olisi syntien sovitus, miksi kastaisimme vastasyntyneitä lapsia,
1004 5,1 | ensimmäisessä persoonassa: ”Minä kastan... Minä voitelen... Minä
1005 5,2 | elämän tullessaan osalliseksi kasteesta, voitelusta ja pyhästä ehtoollisesta. ~~
1006 4 | hautaamista Kristuksen kuolemaan. Kastehetkestä alkaa kuolemisen ja ylösnousemisen
1007 5 | uudistettuun ihmisyyteen" (Kastetoimituksen vedenpyhitysrukous). ~~Pelastus
1008 4 | vääräksi siitä, uskooko kastettava vai ei, eikä ehtoollinen
1009 5 | ilmesty nyt, ja suo tässä kastettavan muuttua niin, että hän riisuisi
1010 5,2 | osallistua mahdollisimman usein. Kastettiinpa sitten aikuinen tai lapsi,
1011 4 | uutta, mutta siinä tapahtuu kastetun pyhittäminen, hänen vahvistamisensa
1012 4 | luterilaisessa kirkossa toimitettavia kasualioita. Niitä on useampaa tyyppiä.
1013 7,2 | asetettiin Jumalan avulla ”kasvaa yhdessä” vaeltavana Jumalan
1014 6,2 | palvelemaan toivon syntymistä ja kasvamista sekä tuomalla armon ja anteeksiantamuksen
1015 5,1 | viinirypäleet, pellon, jossa ne ovat kasvaneet. Sakramenteissa on aina
1016 3 | kansaan perustasolla sitä kasvattaen ja palvellen. Ortodoksisuus
1017 6,2(2) | Kirkon suunta 2000 Alhaalta kasvava kirkko.
1018 7,7 | aikaa. Vehnä ja valhevehnä kasvavat yhdessä sadonkorjuuseen
1019 6,4 | aikaansaamaan taloudelliseen kasvuun. Myös tämä luonnollisen
1020 5,1 | kirkollisten toimitusten kategoriana. Termiä mysteerio käytettiin
1021 7,7 | ylittää luodun ajan klassiset kategoriat. ”Niin usein kuin te syötte
1022 6,3 | selvemmin ahneudesta, vihasta, kateudesta ja ylpeydestä. ~~Vaikka
1023 6,3 | nousta ylös niin, että viha, kateus, ahneus, laiskuus, ylpeys
1024 7,5 | että kreikkalainen termi ”katholikos” alun perin tarkoitti kokonaisuutta,
1025 6,2 | lainkaan ole. Syrjäytyneiden katkeruudessa ja epätoivossa pesii mahdollisuus
1026 7,6 | seurakuntana osallisiksi ”katoamattomasta” ruuasta, ”joka antaa ikuisen
1027 6,4 | valtakunta ylläpitää ajallista ja katoavaa elämää, oikeutta ja rauhaa (
1028 5 | Uskon yhteen, pyhään, katoliseen ja apostoliseen kirkkoon”
1029 5,1 | yleisesti lainana keskiajan katoliselta kirkolta. Ehkä tämä käsitys
1030 1 | olivat isä Zdzislaw Huber katolisesta kirkosta Suomessa ja Suomen
1031 7,5 | voi konstituoida kirkon katolisuutta, olipa kyse vaikkapa kuinka
1032 Intro | neuvottelujen tiedonanto, lyhyt katsaus niiden historiaan sekä neuvotteluissa
1033 6,1 | ihmisten tulisi suunnata katseensa ja panna toivonsa niihin.
1034 7,1 | laatijat triumfalisteja katsoessaan, että kristillisillä kirkoilla
1035 4 | hengellistä” sisältöä. Melanchthon katsoi mahdolliseksi pitää avioliittoa
1036 7,2 | eurooppalaiset protestanttiset kirkot katsoivat toivon olevan eskatologista,
1037 4,0(1) | kuva puhuu, tapahtuu myös katsojassa itsessään... Kuva Jeesus-lapsesta
1038 4,0(6) | ristiriidassa luterilaisen katsomuksen kanssa, jos se ankkuroidaan
1039 6,5 | syistä luterilainen kirkko katsoo elämälle välttämättömän
1040 6,1(1) | Kristus teissä”. Kirjoittajan katsotaan tarkoittavan joko seurakuntaa
1041 7,3 | viettoon kiitoksen juhlana katsottiin olevan syytä, koska Kristuksen
1042 6,5 | luotettavaa oikeuslaitosta, kattavaa sosiaaliturvaa, jonka taso
1043 5,3 | sen jälkeen kun hän on katunut kasteen jälkeisiä syntejään.
1044 5,1 | päästä vaan laskee kätensä katuvan päälle. Hautaan siunaamisessa
1045 5,3 | kuuntelijoiden ryhmä, 3) katuvien eli maahan kumartajien ryhmä
1046 5,1 | sakramentti. Patristisella kaudella ei ollut käytössä teknistä
1047 5,6 | valkeus, Sinun edessäsi kauhistuvat syvyydet, Sinua palvelevat
1048 6,4 | hyvän jakamisesta pelkästään kaupungin ja ympäröivien maaseutukylien
1049 6,4 | sitten johtamalla monet kaupunkeihin uutta ja parempaa tulevaisuutta
1050 6,3 | maailman toivo ja hänen kauttaan myös kirkko on maailman
1051 5 | ryhmät ekumeenisessa liik- keessä ymmärtävät kirkon luonteen
1052 4 | toisen maailmansodan aikana kehittyi roomalaiskatolisessa kirkossa
1053 3 | pidetään mahdollisina - kehittyneen maassamme luterilaisilta
1054 4 | toteuttavat. Ekumeenisen kehityksen myötä sakramenttiteologiassa
1055 4 | ja osittain ekumeenisesta kehityksestä saatuihin virikkeisiin.
1056 5,5 | tehtävät äidille. Tällaisen kehityskulun me näemme kaikkialla maailmassa.
1057 5,5 | ansaitsemiseen perheelle. Kirkko ei kehota kumoamaan isän ja äidin
1058 7,8 | lainaten, sen jälkeen kun on kehotettu ”lähtemään pois rauhassa”,
1059 5,4 | Leo VI (k. 912) julkaisi keisarillisten määräystensä kokoelman Novella
1060 5,4 | että periaatteessa nämä keisarin säädökset antoivat kirkolle
1061 5,5 | ihmiskunnasta tulee täysin Jumalalle kelvollinen ja täysin Jumalan alkuperäisen
1062 5,3 | synninpäästössä julistava kaava (Minä kelvoton pappi...annan anteeksi ja
1063 3 | käsittämisen ja oppimisen kenttä (Paul Tillich). Meillä itäsuomalaisilla
1064 6,4 | anekaupan, koronkiskonnan ja kerjäläisjärjestelmän arvostelu. Luonnollinen
1065 3 | Euroopassa. Siitä on kokemuksena kerrottavaa muillekin. Tätä olen todennut
1066 4,0(14)| pöydäksi ja alttariksi joka kerta, kun se jumalanpalveluksessa
1067 4 | Jeesusta Kristusta, jonka kertakaikkiset pelastushistorialliset työt
1068 7,4 | Kristuksen nimen” (Vaeltajan kertomukset, 54, 156). ~~
1069 7,4 | Samalla tavoin Vaeltajan kertomuksien kulkija puhuu, miten hän
1070 7,4 | Klassinen esimerkki tästä on kertomus pyhästä Serafim Sarovilaisesta
1071 7,1 | kristityille. Vaikkei Jeesus kertonut toisen tulemisensa ajankohtaa,
1072 7,2 | ekumeenisesta ilmastosta kertoo hyvää se, että varsin erilaisista
1073 4,0(14)| der christlichen Kirche. Kerygma und Dogma 20 (1974), s.
1074 7,1 | vuosituhannen vaihteen yhtenä keskeisenä virtauksena. Mutta hänen
1075 5,6 | kirkko palauttaa ihmiselämän keskeiset asiat ihmisen ja luonnon
1076 4 | jonka toimittamisessa on keskeistä konfirmoitavan pyhittäminen
1077 6,1(1) | en hymin ”Kristus teidän keskellänne”, mutta toteaa alaviitteessä,
1078 5,1 | pidetään yleisesti lainana keskiajan katoliselta kirkolta. Ehkä
1079 6,5 | tasolla. Tukiessaan ihmisten keskinäiseen solidaarisuuteen perustuvaa
1080 5,5 | todellisuuden välttämätön keskipiste, on kaksiosainen luonne.
1081 6,4 | menestyksen tavoitteluksi, joka keskittyy oman hyvinvoinnin edistämiseen.
1082 3 | kannaltamme niistä valmiimpia keskustelemaan kuin muutamia vuosikymmeniä
1083 5,5 | käsitykseen liittyy myös keskustelu naispappeudesta, minkä virkakäsitteen
1084 5,4 | sakramentista olen pitänyt näissä keskusteluissa esitelmän Heinäveden Valamossa
1085 5,5 | nykypäivän runsaista teologisista keskusteluista huolimatta melko kaukana
1086 6,3 | ei tapahdu kerralla, vaan kestää koko elämän ja täydellistyy
1087 6,6 | 6. Kestävä toivo Jumalassa ~~Luonnollinen
1088 6,6 | toivo ei kuitenkaan ole kestävää ilman yhteyttä pysyvään
1089 6,5 | 5. Kestävän toivon kajo: solidaarinen
1090 6,1 | sydäntä. Hän on saattava oi- keuden voittoon ja hänen nimeensä
1091 6,1(1) | suomennos kääntää kohdan, Khristos en hymin ”Kristus teidän
1092 5,1 | pappi ainoastaan lainaa kielensä ja antaa käyttöön kätensä. ~~
1093 5,3 | tietyillä synneillään - Jumalan kieltäminen, murha, aviorikos - ihminen
1094 5,4 | voi vastaanottaa armon tai kieltäytyä siitä. Siinä maailmassa
1095 2,2 | Uudessa-Valamossa 1990 ~~Toisen kierroksen teemoina Uuden-Valamon luostarissa
1096 5,5 | Kristuksen veri. Kirkko pitää kiinni näkemyksestä, että eukaristian
1097 5,6 | taivaan niin kuin teltan, Sinä kiinnitit maan vetten päälle... Sillä
1098 6,4 | tai maanosan hyvinvointia kiinnittämättä riittävästi huomiota muiden
1099 5,4 | välillä olin usein kitkeriä kiistoja, kukaan heistä ei vastustanut
1100 3 | edustavan valtuuskunnan puolesta kiitän Suomen ortodoksista kirkkoa,
1101 7,3 | tuleminen.” Milleniumin viettoon kiitoksen juhlana katsottiin olevan
1102 7,7 | myös ehtoollisrukouksessa kiitollisin mielin muistelemme ”kaikkea
1103 4 | ymmärrettävä eukaristiana, kiitosuhrina. ~~-Sakramentti ja usko
1104 7,4 | kutsuivat häntä rakastamaan ja kiittämään Jumalaa. ”Ihmiset, puut,
1105 4 | pyhittäminen, hänen vahvistamisensa kilvoittelussa ja yhteisen pappeuden sisältämän
1106 4 | eli vanhurskauttamiseen, kilvoitukseen, pyhitykseen ja iankaikkiseen
1107 4 | puolisoita heidän kristillisen kilvoituksensa toteuttamisessa. ~~Sairaan
1108 4 | ja joka vahvistaa uskovaa kilvoituksessa ja pyhityksessä. Ne eivät
1109 4 | kutsumuksen täyttämistä ja kilvoitusta vahvistava ulottuvuus. ~~
1110 1 | muodostivat arkkipiispan sihteeri Kimmo Kallinen ja kirkollishallituksen
1111 4,0(14)| Gottesdienst der christlichen Kirche. Kerygma und Dogma 20 (1974),
1112 4,0(5) | Ks. Von den Konziliis und Kirchen. Martin Luther, Studienausgabe
1113 4 | ei ole vain suullinen tai kirjallinen viesti jostakin asiasta,
1114 5,7 | Kirjallisuutta: ~~-Bishop Maximos Aghiorgoussis:
1115 5,1 | Niistä mainitaan Jesajan kirjan 11. luvun jakeissa 2-4.
1116 4 | kirkollisten toimitusten kirjassa, on kuitenkin kirkon hyväksymä
1117 7,1 | Hän kirjoitti toisessa kirjeessä, että Jumala saattaa ennakolta
1118 4,0(1) | kuulijoita, joita pappi opettaa kirjoitetun ja saarnatun sanan välityksellä.
1119 5,2 | salaisuudessa. Nikolaos Kabasilas kirjoittaakin: "Kaste merkitsee olennaisesti
1120 6,1(1) | kääntää myös ”Kristus teissä”. Kirjoittajan katsotaan tarkoittavan joko
1121 4,0(2) | sakramenttina, ja Melanchthonin kirjoittamat Augsburgin tunnustus ja
1122 7,3 | ja monet muut kirkkoisät kirjoittavat, vaikkei ihminen olisi langennut
1123 7,1 | tyytyväinen vastaukseen. Hän kirjoitti toisessa kirjeessä, että
1124 4 | avoimuus näkyy Lutherin kirjoituksessa ”Kirkolliskokouksista ja
1125 7,5 | varhaisen kirkon opettajien kirjoitusten pohjalta päätynyt samaan
1126 5 | työtä. Siinä ihmisluonto kirkastetaan kohtaamaan se, mikä on jumalallista.
1127 5 | ylösnousseen Kristuksen kirkastetun ruumiin kanssa, osallistuminen
1128 1,3 | kaipausta ”muodonmuutokseen”, kirkastumiseen. Kuluva aika on haurasta
1129 1,3 | luomakunnan muuttumisesta ja kirkastumisesta tämän maailmanajan lopulla. ~~
1130 7,4 | keskellä Venäjää Taborin kirkastumisihmeen. Heidän ruumiinsa ja koko
1131 7,4 | odottavat koko luomakunnan kirkastumista tämän maailmanajan lopulla. ~~
1132 5,5 | eukaristiassa on läsnä Kristuksen kirkastunut ihmisyys. Pyhä Henki osoittaa,
1133 7,4 | Tämä on ensihedelmiä siitä kirkkaudesta, ”mitä silmä ei ole nähnyt
1134 2,5 | julkaistu evankelis-luterilaisen kirkkohallituksen teossarjassa Documents of
1135 7,8 | suhde muihin kristillisiin kirkkoihin. Miten me ortodokseina ymmärrämme
1136 7,3 | Tunnustaja ja monet muut kirkkoisät kirjoittavat, vaikkei ihminen
1137 5 | ruumis ja Hengen temppeli. Kirkkoisien aikakaudella kirkko ei ollut
1138 6,1 | että tarkoitus on käsitellä kirkkoja maailman toivona tai niin,
1139 3 | voisi lähentää meitä ja kirkkojamme edelleen toinen toisiimme
1140 5,1 | sakramenteissa. Sakramentit kuten kirkkokin on sekä näkyvä että näkymätön.
1141 3 | osa omaa kansainvälistä kirkkoperhettään. Tunnemme niihin liittyvät
1142 7,8 | rukouksen lukeminen aikoinaan kirkkorakennuksen ulkopuolella korostaa sitä
1143 4 | esineisiin, erityisesti kirkkorakennuksiin ja sen tärkeimpiin esineisiin
1144 5,1 | mysterion, salaisuus, tai sen kirkkoslaavinkielinen vastine taina, salaisuus. ~~
1145 7,8 | Yhtä ajankohtainen kysymys kirkoille on muiden uskontojen kohtaaminen.
1146 4,0(7) | evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole normatiivista eikä
1147 5,4 | mahdollisuus. Jatkossa valtio sääti kirkollisen avioliiton pakolliseksi
1148 1 | sihteeri Kimmo Kallinen ja kirkollishallituksen tiedottaja Kari M. Räntilä. ~~
1149 5,1 | sakramentteja erityisinä kirkollisina toimituksina tai jopa yksityisinä
1150 4 | sakramentista, sakramenteista ja kirkollisista toimituksista sekä yrittää
1151 5,5 | ykseyttään kokoontumalla kirkolliskokouksiin. Piispa on siis samanaikaisesti
1152 4 | ja Trenton (1545-1563) kirkolliskokouksissa vahvistamaan seitsemään
1153 4 | Lutherin kirjoituksessa ”Kirkolliskokouksista ja kirkoista”, jossa hän
1154 5,1 | lainana keskiajan katoliselta kirkolta. Ehkä tämä käsitys on muotoutunut
1155 4 | ja toimii maailmassa ja kirkossaan havaittavien (näkyvien)
1156 4 | vahvistava ulottuvuus. ~~Kirkossamme on käytössä myös esineisiin,
1157 5,5 | keskuudessa. Kristus on läsnä kirkossansa nyt, aina ja iankaikkisesti.
1158 5,4 | valtion välillä olin usein kitkeriä kiistoja, kukaan heistä
1159 5,6 | kärsinyt nähdä ihmissukua kiusaajan hirmuvallan alaisena, vaan
1160 5,3 | kirkossa ei ole annettu periksi kiusaukselle pelkistää synti näkemykseksi
1161 7,4 | joskus niin väitetään. ~~Klassinen esimerkki tästä on kertomus
1162 7,7 | Se ylittää luodun ajan klassiset kategoriat. ”Niin usein
1163 4,0(3) | sakramentista käytetty paljon myös klassista ilmaisua ”vaikuttava merkki”,
1164 5,1 | vakuutuksessa, jonka paavi Kleemens IV vaati keisari Mikael
1165 7,7 | ominaispiirteiden yläpuolella” (Klemens Aleksandrialainen). (Anastasios,
1166 7,2 | aivan vakuuttunut, että KMN:ssa vielä nytkään oltaisiin
1167 6,6 | vahvistuu silloin, kun ihmistä koetellaan ja ahdistetaan, saa hänet
1168 6,6 | ei olisi nähtävissä eikä koettavissa, vaan ainoastaan Jumalan
1169 6,6 | kärsivällisesti kestämään koettelemuksia, vastoinkäymisiä ja kaikkea,
1170 6,4 | luonnollisen toivon” pettäminen on koettu viime vuosina koko Euroopassa,
1171 1,3 | alustuksen mukaan nykyisin koettua toivottomuutta ja rohkeuden
1172 6,3 | oikeudenmukaisuuden toteutumiseen, köyhyyden ja kärsimyksen voittamiseen,
1173 6,4 | etsimään lähteneet pysyvään köyhyyteen ja kurjuuteen. Viime vuosina
1174 5 | viiniköynnöksenä, ruumin, köynnöksen, jonka jäseniä/oksia he
1175 6,1(1) | ottama suomennos kääntää kohdan, Khristos en hymin ”Kristus
1176 6,1 | voidaan tarkoittaa sekä kohdetta että asennetta, sekä jotakin
1177 4 | luonnollisesti jo siitä, että se ei kohdistu elävään vaan jo ajasta iäisyyteen
1178 6,4 | varmistamaan omien olojen koheneminen muista kansoista välittämättä
1179 3 | kirkkojen käytännön elämään. Kohtaamisen vuoksi ortodoksit ovat erityisesti
1180 3 | vaikuttamien kulttuurien kohtaamisessa saatua kokemusta. Se antaa
1181 3 | kirkkojen ja kulttuurien kohtaamista. ~~Itäsuomalaisilla on syytä
1182 5,4 | ihmiselämän väistämättömänä kohtalona langenneessa maailmassa.
1183 7,7 | Historia on yksi vaihe ihmisen kohtalossa. ~~Aika on kuitenkin Jumalan
1184 2,4 | Evakkokeskuksessa kirkot kohtasivat neljännen kerran 20.-21.
1185 3 | ortodoksisuuden ja luterilaisuuden kohtauspaikka. Ekumeenisuus on osa itäsuomalaista
1186 6,4 | olisiko ”luonnollisen toivon” kohteeksi asetettava hyvinvointiyhteiskuntaan
1187 6,6 | yhdistää toivojan ja toivon kohteen. Kristillinen toivo yhdistää
1188 6,6 | kätkeytyneeseen varsinaiseen toivon kohteeseen, Jumalaan. ~~Tämän pysyvän
1189 6,1 | kirkot ovat maailman toivon kohteita siinä mielessä, että maailman
1190 6,6 | oikeuden toteutumiseen, rauhan koittamiseen ja luomakunnan vapautumiseen
1191 6,2 | äärimmäinen muoto. Ihminen kokee joutuvansa yhteiskunnan
1192 6,2 | yhteisönä. ~~Aikamme ihmisten kokemaa toivottomuutta ja rohkeuden
1193 6,2 | paneutumaan oman aikansa ihmisten kokemukseen, elämän pelon ja toivottomuuden
1194 6,2 | toteutuisi ”nykyihmisen kokemuksen” tai ”yleisen mielipiteen”
1195 3 | kansainvälistyvässä Euroopassa. Siitä on kokemuksena kerrottavaa muillekin. Tätä
1196 3 | kulttuurien kohtaamisessa saatua kokemusta. Se antaa tälle seudulle
1197 7,4 | ystävästään Motovilovista, jotka kokivat Sarovin metsässä keskellä
1198 7,5 | koko kirkkoa yhdistävän, kokoavan merkityksen, jolloin universaalisuudesta
1199 5,4 | keisarillisten määräystensä kokoelman Novella 89. Siinä virallisesti
1200 5,2 | yleensä kasteen kanssa yhden kokonaisuuden. Pyhä mirhallavoitelu toimitetaan
1201 5,1 | ja ovat osa pelastuksen kokonaisuudesta. ~~Sakramenttien lukumäärä
1202 5,1 | Siksi ihminen on nähtävä kokonaisuutena, jossa sielu ja ruumis ovat
1203 7,5 | katholikos” alun perin tarkoitti kokonaisuutta, täydellisyyttä, jakamattomuutta
1204 5,5 | Olennaiset kysymykset ovat kokonaisvaltaisia, emmekä juuri voi vaihtaa
1205 5,5 | ja toteuttavat ykseyttään kokoontumalla kirkolliskokouksiin. Piispa
1206 7,5 | toteutui piispan ympärille kokoontuneen seurakunnan sakramentaalisessa
1207 7,5 | kirkko Kristuksen ruumiina kokoontuu eukaristian viettoon, siihen
1208 7,2 | maailman toivo”. Edellisessä kokouksessa Amsterdamissa 1948 kirkot
1209 6,1 | teissä, kirkkauden toivo (Kol. 1, 27). Apostoli Paavalin
1210 7,1 | sai syksyllä 418 kirjeen kollegaltaan Salonaen piispa Hesykiukselta.
1211 5,5 | ajattelee kysymystä piispojen kollegion kannalta. ~~Piispat ovat
1212 2,3 | Järvenpäässä 7.-9.10.1991 kolmannen neuvottelukierroksen teemoina
1213 5,4 | olisi suostuttu, toiset ja kolmannet avioliitot olisivat jääneet
1214 5,4 | selvänä, että toinen ja kolmas avioliitto eivät olleet
1215 5,4 | sinänsä tuominnut toista tai kolmatta avioliittoa. Siviiliavioliitto
1216 7,3 | ortodoksiteologit kuvaavat kirkkoa kolmella attribuutilla: Kristuksen
1217 6,6 | rakkaus perustuvat kaikki kolmiyhteisen Jumalan läsnäoloon. Niiden
1218 5 | Kabasilas toteaa liturgian kommentaarissaan: "Koko kirkon tarkoitus
1219 7,1 | virtauksena. Mutta hänen kommenttinsa, miten spiritualiteetti
1220 5,5 | Jumalan ja ihmisen välinen kommuunio. Siinä Jumala on läsnä ja
1221 6,5 | päämäärä on yhteisön eli kommuunion ylläpitäminen ja suojeleminen.
1222 7,6 | Kristuksessa mahdollisuuden kommuunioon iankaikkisen kanssa. ~~Jännite
1223 5,4 | laittomaksi, se joutui suostumaan kompromisseihin monissa muissa asioissa. ~~
1224 5,4 | kaikista väistämättömistä kompromisseista, jotka siihen mennessä oli
1225 5,4 | missään tilanteessa voi olla kompromissien tekeminen evankeliumin sanoman
1226 4 | toimittamisessa on keskeistä konfirmoitavan pyhittäminen Jumalan sanalla
1227 7,3 | itse perusti kirkon, joka konkreettisessa mielessä syntyi Pyhän Hengen
1228 7,1 | Raamattu ei siihen anna konkreettista vastausta. Niinpä historian
1229 4 | sakramentin. Avioliiton konstituenttina on aviopuolisoiden keskinäinen,
1230 7,5 | inhimilliset pyrkimykset eivät voi konstituoida kirkon katolisuutta, olipa
1231 6,3 | kuivakkaasti sanotaan - kirkon konstitutiivisia tuntomerkkejä. Tämä tarkoittaa,
1232 7,1 | Toisaalta milleniumin kontekstissa voimme - ja on toki syytä -
1233 7,1 | on kirkon tai kirkkojen kontribuutio tulevaisuudelle? ~~
1234 4,0(5) | Ks. Von den Konziliis und Kirchen. Martin Luther,
1235 5,5 | valvoen kirkkoa, jonka hän koonnut itsellensä (1. Piet. 2:25).
1236 6,5 | yhteisen hyvän ylläpitämiseksi koottuja veroja, luotettavaa oikeuslaitosta,
1237 5,5 | on muiden sakramenttien korkein kriteeri ja sinetti. ~~Piispan
1238 6,4 | on joko yhdentekevää tai korkeintaan oman menestyksen sivutuote.
1239 6,4 | Esimerkkejä tästä ovat anekaupan, koronkiskonnan ja kerjäläisjärjestelmän
1240 4 | toimitusten yhteydessä on korostettu, että olennaista niissä
1241 4 | yhteydessä hän kuitenkin korosti, että hautaan siunaaminen
1242 7,4 | silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei
1243 4 | käsittämisestä: sakramentti ei koske vain yksilöä, vaan seurakuntaa
1244 6,6 | luotu, ei mikään nähtävä ja kosketeltava, vaan ikuinen, näkymätön
1245 7,8 | piirissä Kristuksen työ voisi koskettaa ihmisiä, jotka etsivät totuutta
1246 5,5 | miehen tai naisen olemusta koskettavat ongelmat. ~~Kun presbyteeri
1247 3 | säilyttää monipuoliset ja laajat kosketuskohdat kansaan perustasolla sitä
1248 5,4 | ei vastustanut avioeroa koskevaa lainsäädäntöä. Kirkon isät
1249 4,0(7) | teologiaa toimitusten kaavoja koskevien ratkaisujensa perusteluiksi.
1250 5,1 | Sakramenteissa on aina mukana myös kosminen aspekti. Ortodoksisuus hylkää
1251 5,6 | ihminen ole enää pahojen kosmisten voimien orja. ~~”Sinun edessäsi
1252 6,5 | perustoimeentulon, -terveydenhoidon ja -koulutuksen. Nämä ovat asioita, jotka
1253 2,3 | 1991 ~~Luterilaisen kirkon koulutuskeskuksessa Järvenpäässä 7.-9.10.1991
1254 4 | tavaksi, että lapsen lähtiessä kouluun ensimmäiselle luokalle hänet
1255 2,5 | neuvottelukierros pidettiin Kouvolan Puhjonrannassa 12.-13.3.
1256 2,5 | 5. Kouvolassa 1996 ~~Viides neuvottelukierros
1257 5,1 | ajattelun ilmaisee paremmin kreikankielinen sana mysterion, salaisuus,
1258 7,5 | Nissiotis on osoittanut, että kreikkalainen termi ”katholikos” alun
1259 5,3 | käytäntöön ja jälkimmäinen kreikkalaiseen perinteeseen. ~~Ortodoksisessa
1260 4,0(3) | myös uusitestamentillista kreikkalaisperäistä ilmaisua ”mysteeri”. Ekumeenisessa
1261 7,1 | problematiikkaa, Balkanin kriisiä tai markkinatalouden uutta
1262 6,4 | lännessä hyvinvointivaltion kriisinä. Näiden tilalle on voimakkaasti
1263 5,1 | jotka todellisuudessa ovat Kris- tuksen ruumis ja veri. ~~
1264 1,3 | maailmanajan lopulla. ~~Kristillisessä uskossa on jännite historian
1265 7,2 | teemaan liittyvää kysymystä kristillisestä toivosta pohdittiin siellä
1266 7,8 | katolisen kirkon” suhde muihin kristillisiin kirkkoihin. Miten me ortodokseina
1267 7,8 | fundamentalistissävyisissä kristillisissä yhteisöissä lasketaan kuukausia
1268 7,7 | joka määrittelee meidän kristillistä identiteettiämme. Se on
1269 5,1 | Jumalan armo lähestyy jokaista kristittyä henkilökohtaisesti. Tämän
1270 7,8 | keskellä, maailman toivo, koska kristittyinä tiedämme, että kerran Kristus
1271 6,1(1) | seurakuntaa tai yksityisiä kristittyjä. Paavalin teologisen ajattelun
1272 7,1 | ilmaista tulevia tapahtumia kristityille. Vaikkei Jeesus kertonut
1273 6,1 | Apostoli Paavalin näkemys kristityissä asuvasta Kristuksesta kirkkauden
1274 6,1(1) | erota häntä ”yksityiseksi kristityksi”, vaan nimenomaan yhdistää
1275 6,1(1) | koska Kristuksen läsnäolo kristityssä ei koskaan erota häntä ”
1276 4,0(6) | se ankkuroidaan selkeästi kristologiaan.
1277 5 | täydentävät toinen toisiaan. ~~Kristologisesta näkökulmasta kirkko, Kristuksen
1278 5,1 | heikkoudesta ja tee hänet eläväksi Kristuksesi armon kautta..." Papiksi
1279 5 | symboleina vaan todellisena Kristus-ruumiin jäsenten sydämenä tai viiniköynnöksenä,
1280 5,5 | muiden sakramenttien korkein kriteeri ja sinetti. ~~Piispan viralla,
1281 6,2 | toimintatapoihin suuntautuvaa kritiikkiä. Kirkko voi olla ristiriidassa
1282 7,2 | vaeltavana Jumalan kansana. (Krüger, 39) ~~Yleiskokouksen teemaan
1283 7,8 | uskon ykseyden seuraus ja kruunu. Samalla on syytä yhä uudelleen
1284 6,3 | ovat - kuten teologiassa kuivakkaasti sanotaan - kirkon konstitutiivisia
1285 5,5 | kysymyksiin: mikä on ihminen, kuka on Jumala ja kuinka nämä
1286 5,4 | usein kitkeriä kiistoja, kukaan heistä ei vastustanut avioeroa
1287 7,7 | Georges Florovskyn mukaan, kulkemassa kohti lopullista päämäärää. (
1288 7,4 | tavoin Vaeltajan kertomuksien kulkija puhuu, miten hän sisäisen
1289 3 | ortodoksisuuteen muissa maissa ja kulttuureissa. ~~Näyttää myös siltä, että
1290 3 | täällä vallitsevan läntisen kulttuuri-ilmaston perusteella. Tämä tulee
1291 3 | osaltaan julkisuutta ja kulttuurielämää. ~~Aito kohtaaminen on mahdolista,
1292 7,2 | kirkkojen suhdetta oman aikamme kulttuuriin, tämän päivän uskonnolliseen
1293 3 | meidän yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme ortodoksisuuteen muissa
1294 7,5 | ensimmäisten kolmen vuosisadan kuluessa katolisuus viittasi melkeinpä
1295 7,7 | olemisen muoto. Aika ja sen kuluminen eivät ole illuusiota vaan
1296 7,1 | tarkastella aihetta myös ajan kulumisen ja täyttymisen perspektiivistä.
1297 7,6 | murtautuu, tulee läsnäolevaksi kuluvaan aikaan, vaikka niiden välille
1298 5,3 | 3) katuvien eli maahan kumartajien ryhmä ja 4) jumalanpalveluksessa
1299 5,5 | perheelle. Kirkko ei kehota kumoamaan isän ja äidin rooleja. Näin
1300 5,6 | Sinä itse ihmisiä rakastava Kuningas ole nytkin läsnä Pyhän henkesi
1301 5,5 | ajasta alkaen siihen saakka, kunnes Kristus tulee kunniassa
1302 4 | ylösnousemuksen kuolleista, kunniaksi ja ylistykseksi. -12 Hautaansiunaamisella
1303 7,7 | ristiä, hautaa toista ja kunniallista tulemista” (Johannes Krysostomoksen
1304 5,5 | saakka, kunnes Kristus tulee kunniassa takaisin maailmaan. ~~Kirkon
1305 4 | siunaaminen tulee suorittaa kunnioittavasti uskomme ”iloisimman” artiklan,
1306 7,8 | kirkastumiseksi. Toisen kunnioitus, lähimmäisenrakkaus, omasta
1307 7,7 | te siis julistatte Herran kuolemaa, siihen asti kun Hän tulee” (
1308 4 | jatkuu kuolemaan saakka. Kuolemassa on kysymys kasteessa alkaneen
1309 4 | kuolemaan. Kastehetkestä alkaa kuolemisen ja ylösnousemisen prosessi,
1310 6,3 | ihmisen itsekkään rakkauden kuolettaminen ja kaikkien yhteistä hyvää
1311 6,3 | häntä. Itsekkään rakkauden kuolettamista on juuri se, että kristitty
1312 6,6 | arvoiselta eli ristillä kuolevaan Jumalaan sekä syntiseen,
1313 7,6 | vastamyrkky sille, ettemme kuolisi vaan eläisimme Jeesuksessa
1314 6,3 | itsekkään minän pitää joka päivä kuolla ja uuden ihmisen nousta
1315 5,1 | rinnalla olevaa ikonia. Kuolleenakin ruumis on rakkautemme kohteena,
1316 7,3 | läsnäolevia ne ihmiset, jotka ovat kuolleet. Samoin kaikki taivaalliset
1317 6,3 | kenenkään synti, hätä ja kuorma ei ole hänen omilla harteillaan,
1318 6,3 | heikkous ja kantaa hänen kuormaansa. Kristus yhdistää ihmiset
1319 6,3 | Kristuksen tahtomaa toisten kuormien kantamista on vääryyttä
1320 5,6 | ihmistä liittymään enkelten kuoroon (esim. eukaristian rukoukset)
1321 6,4 | lähteneet pysyvään köyhyyteen ja kurjuuteen. Viime vuosina se on tuottanut
1322 6,3 | kristikunnan ja luomakunnan kurjuutta ja kärsimään kaikkea syyttömiä
1323 6,4 | välittämättä tai jopa muiden kustannuksella. Kansat ja valtiot voivat
1324 7,4 | ja kaikki ulkopuolinenkin kutsuivat häntä rakastamaan ja kiittämään
1325 5,5 | epikleesi, Pyhän hengen kutsuminen. ~~Epikleesi ilmaisee sakramentin
1326 4,0(1) | Ja tämä on se, mitä kutsun sakramentaaliseksi tavaksi,
1327 3 | ortodoksista kirkkoa, että se on kutsunut kirkkojemme välisen dialogin
1328 5,1 | kirjoittaa eukaristiasta: ”Sitä kutsutaan salaisuudeksi, koska se,
1329 5,6 | luonnon lait. Näin ihminen kutsuttiin toteuttamaan tehtäväänsä
1330 6,5 | maksukykyyn, tarvitaan niin kutsuttuja sosiaalisia oikeuksia, joiden
1331 5,6 | veisaa aurinko, Sinua ylistää kuu, Sinua rukoilevat tähdet,
1332 2 | teologinen neuvottelukierros oli kuudes suomalaisten kansankirkkojen
1333 7,3 | Inkarnaatio ~~Kuukausi sitten Nasaretissa, Israelissa,
1334 7,8 | kristillisissä yhteisöissä lasketaan kuukausia ja päiviä. Myös eräät sekulaarit
1335 5,1 | uskomme toiseen.... Kun kuulen mainittavan sanan “Kristuksen
1336 4,0(1) | seurakunnan jäsenet ovat kuulijoita, joita pappi opettaa kirjoitetun
1337 7,4 | ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mitä ihminen ei ole voinut
1338 2,5 | ihmisarvo. Tästä aiheesta kuultiin pastori Heikki Huttusen
1339 7,3 | ihmissukua kohtaan. Tämä kuului hänen iankaikkiseen tarkoitukseensa.
1340 5,1 | merkityksessä, ja uskovaisiin kuulumaton ymmärtää sillä muun merkityksen” (
1341 5,5 | ainutlaatuisen ja vain Hänelle kuuluvan tehtävän pappina. Hän uhraa
1342 7,2 | missiosta sen olemukseen kuuluvana tehtävänä. ~~Ortodoksisten
1343 6,6 | pitää ne aina Jumalalle kuuluvina. Näin Jumalaa saa pysyä
1344 3 | todennut myös muualla tarkkaan kuunneltavan. ~~Ortodoksien ja luterilaisten
1345 5,3 | prosessi: 1) itkevien ryhmä, 2) kuuntelijoiden ryhmä, 3) katuvien eli maahan
1346 4,0(1) | selittäessään nimenomaan kuvaa Mariasta Jeesus-lapsi sylissään.
1347 5 | tarvitaan kirkon täyteyden kuvaamiseen. Kirkko itse on se pelastuksen
1348 7,3 | Useat ortodoksiteologit kuvaavat kirkkoa kolmella attribuutilla:
1349 5,6 | sekä Jumalaan että Jumalan kuvaksi luotuun ihmiseen nähden.
1350 4,0(1) | sanallista ja evankeliumin sana kuvallista. Jumalan sana on itsessään
1351 4,0(1) | Lutherin käsitys Jumalan sanan kuvallisuudesta ja sakramentaalisuudesta
1352 5 | pukeutuisi uuteen, Luojansa kuvan mukaan uudistettuun ihmisyyteen" (
1353 4 | joka... annat avioliiton kuvata rakkaan Poikasi Jeesuksen
1354 7,5 | jolla kirkon olemusta on kuvattu. Yllättävää on siksi se,
1355 7,4 | läheistä sukua, kaikessa näin kuvattuna Jeesuksen Kristuksen nimen” (
1356 6,6 | omatunto on hämmennyksissä ja kuvittelee, että synti on voitettavissa
1357 7,2 | tilanteessa. (Ibid. 39-40) Ehkäpä kylmän sodan vuosina oli vaikeaa
1358 5,1 | 1400 -luvulla kirjoittaa kymmenestä sakramentista. ~~On mielenkiintoista
1359 7,7 | sadonkorjuuseen asti. Niinpä historia kypsyy ei vain tuomiolle, vaan
1360 7,4 | lämpö olivat läsnäolevia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut jokin
1361 7,1 | piispa Hesykiukselta. Hän kysyi, oliko maailmanloppu lähellä.
1362 5,5 | systeemi romahtaa. Jos me kysymme, miksi ei naispappeutta,
1363 5,5 | mukaan lukien. ~~Olennaiset kysymykset ovat kokonaisvaltaisia,
1364 7,1 | kenties kaivannut ainakin kysymysmerkin peräänsä. ~~Toisaalta milleniumin
1365 7,8 | edellyttää. Abba Agathonilta kysyttiin kerran, mitä on täydellinen
1366 5,2 | tarkoituksensa. Teodoret Kyyroslainen (k. 466) sanoo: "Jos kasteen
1367 5,1 | pelastuksen salaisuutta laajassa merkityksessä. ~~Sakramenttien
1368 3 | säilyttää monipuoliset ja laajat kosketuskohdat kansaan perustasolla
1369 3 | yhteisen tradition, entistä laajemmin, syvemmin ja monipuolisemmin.
1370 4 | on sakramentin käsitettä laajennettu itse kristillisen uskon
1371 7,1 | mieleen kysymys, ovatko sen laatijat triumfalisteja katsoessaan,
1372 5,1 | tekstin olivat tietenkin laatineet Rooman teologit. Seitsenluku
1373 5,1 | sielujen ja ruumiitten lääkäri* paranna myös palvelijasi (
1374 7,6 | mukaan ”kuolemattomuuden lääke ja vastamyrkky sille, ettemme
1375 6,5 | instituutioineen ei siis ole hyvän lähde, vaan sen välittäjä, tasaaja
1376 5 | hyvin herkästi täsmentämättä lähdettä ilmaisee asiansa sanoilla:
1377 4 | vuoksi jossakin mielessä ”lähempänä” varsinaisia sakramentteja
1378 3 | alkava työskentely voisi lähentää meitä ja kirkkojamme edelleen
1379 4 | kvaliteettia vai ei. Asiaa voi lähestyä tässä mielessä parhaiten
1380 5,1 | Niiden kautta Jumalan armo lähestyy jokaista kristittyä henkilökohtaisesti.
1381 7,5 | Hengen avuksihuutaminen. ”Lähetä Sinun Pyhä Henkesi alas
1382 5 | laskettuna se jatkaa apostolista lähetystehtävää ja virkaansa maailmassa
1383 6,6 | vaikeaan ja vastenmieliseen lähimmäiseen. Kaikessa tässä usko, toivo
1384 6,3 | Kristukselta ja ottaa vastaan lähimmäisen heikkous ja kantaa hänen
1385 7,8 | kirkastumiseksi. Toisen kunnioitus, lähimmäisenrakkaus, omasta jakaminen ovat rakkauden
1386 6,3 | valmiit auttamaan ja kantamaan lähimmäistään kaikin tavoin. ~~Kristuksen
1387 7,2 | jyrkästi kirkosta toiseen. Lähinnä eurooppalaiset protestanttiset
1388 6,4 | yhdessä alettu ymmärtää hyvän lähteiksi sen sijaan, että ne olisivat
1389 7,8 | jälkeen kun on kehotettu ”lähtemään pois rauhassa”, yhäkin rukoilemme: ”
1390 4 | pappisvihkimykseen sisältyy tietty ”lähtemätön luonne”, koska pappisvirasta
1391 4 | huolimatta Jumalan kädestä lähteneenä hyvää ja Jumalan lahja.
1392 6,4 | parempaa tulevaisuutta etsimään lähteneet pysyvään köyhyyteen ja kurjuuteen.
1393 6,4 | vapautta. Tältä pohjalta lähtevä ajattelu suhtautuu yleensä
1394 4 | tullut tavaksi, että lapsen lähtiessä kouluun ensimmäiselle luokalle
1395 3 | näkemään kirkon yhteiset lähtökohdat, yhteisen tradition, entistä
1396 6,2 | sanelemana. Uudistuksen lähtökohta on kirkon oma olemus Kristuksen
1397 5 | täsmällisyyttä. ~~Pelastuksen lähtökohtana on Jumalan rakkaus ihmistä
1398 6,4 | voidaan yhdistää. Niiden lähtökohtina ovat kuitenkin selvästi
1399 7,1 | järkkymättömällä toivolla ja lämpimällä rakkaudella”. (Daley, 8-
1400 7,4 | rauha, sanomaton ilo ja lämpö olivat läsnäolevia. Kyseessä
1401 6,4 | murentumisena ja hajoamisena, lännessä hyvinvointivaltion kriisinä.
1402 6,6 | ominaista, että ne ovat ristin läpäisemiä. Ne pysyvät voimassa ja
1403 6,1 | julistaa, että maailmassa läsnäoleva Kristus, joka Pyhällä Hengellään
1404 6,6 | Mutta se on todellista ja läsnäolevaa toivossa, joka yhdistää
1405 6,6 | vaan ne ovat reaalisesti läsnäolevina totta. ~~Kristillinen toivo,
1406 6,6 | kaikki kolmiyhteisen Jumalan läsnäoloon. Niiden paikka on sisäinen
1407 5,2 | tai lapsi, se on Jumalan lahjaa ja uuden elämän alku. Siinä
1408 7,5 | ja näiden esilläolevien lahjain päälle” (Johannes Krysostomoksen
1409 5,6 | kuolemattomuuden lähteeksi, pyhityksen lahjaksi, anteeksiannon armovälineeksi...
1410 6,6 | lahjoittanut kaikki hyvät lahjansa. Toivo jaksaa luottaa siihen,
1411 5,1 | Pyhän Hengen seitsemästä lahjasta. Niistä mainitaan Jesajan
1412 6,5 | toivo kohdistuu Jumalan lahjoihin ja luomistekoihin. Se kohdistuu
1413 7,4 | muuttuminen pyhitetyiksi lahjoiksi antisipoi kerran tapahtuvaa
1414 7,8 | siunaa Sinun perintöäsi, lahjoita rauha maailmallesi, kaikelle
1415 6,3 | tarkoittaa, että hänelle lahjoitetaan Kristuksen ja hänen kirkkonsa
1416 6,6 | ylläpitäjä on kaiken hyvän lahjoittaja, itse ihmiseksi tullut toivon
1417 6,6 | uskolla tunne kaiken hyvän lahjoittajaa ja rakkaudessa yhdisty häneen
1418 6,6 | kaiken hyvän lähteenä ja lahjoittajana. Toivo luottaa kärsivällisesti
1419 6,6 | että hän on Kristuksessa lahjoittanut kaikki hyvät lahjansa. Toivo
1420 4 | omasta luopuva ja itsensä lahjoittava rakkaus. Avioliitto ja avioliittoon
1421 5 | valtakunnan näkyvänä merkkinä lahjoittavat Kristuksen armon sen jäsenille
1422 6,6 | aineellisia että hengellisiä lahjoja. Usko tuo lahjat läsnäoleviksi
1423 7,5 | alettiin puolustaa eräiden lahkojen edustamaa provinsialismia
1424 5,1 | kuinka pappi ainoastaan lainaa kielensä ja antaa käyttöön
1425 5,1 | seitsenlukua pidetään yleisesti lainana keskiajan katoliselta kirkolta.
1426 7,8 | liturgian päätösrukousta lainaten, sen jälkeen kun on kehotettu ”
1427 6,2 | mahdollisuuksia. Toivoa paremmasta ei lainkaan ole. Syrjäytyneiden katkeruudessa
1428 5,4 | sen tuli myös ratkaista lainkäyttöön liittyvät vaikeudet, joita
1429 5,4 | vastustanut avioeroa koskevaa lainsäädäntöä. Kirkon isät pitivät avioeroa
1430 6,3 | että viha, kateus, ahneus, laiskuus, ylpeys ja epäusko kaiken
1431 5,6 | vallasta, rikkoen luonnon lait. Näin ihminen kutsuttiin
1432 5,5 | hylkää. Yksi prosentti on laitettava ortodoksisen tiedenaisen
1433 5,4 | tekemään neljännen avioliiton laittomaksi, se joutui suostumaan kompromisseihin
1434 5,4 | säilyttämällä järjestys lakien voimalla) pysyivät selvästi
1435 5,4 | 89. Siinä virallisesti ja lakisääteisesti kirkko velvoitettiin vahvistamaan
1436 5,4 | avioliitot. Siviiliavioliitto lakkasi olemasta vapaiden kansalaisten
1437 6,2 | armoilla. Toisia tämä kokemus lamaannuttaa, toiset etsivät voiman tunnetta
1438 4,0(4) | jumalanpalveluksena. Tapio Lampinen (toim.). Rukous ja jumalanpalveluselämä.
1439 6,1 | ruokoa eikä sammuta savuavaa lampun sydäntä. Hän on saattava
1440 5,4 | väistämättömänä kohtalona langenneessa maailmassa. Siinä ihminen
1441 7,3 | kirjoittavat, vaikkei ihminen olisi langennut syntiin. Mutta koska niin
1442 5,3 | juridisesta rikoksesta, josta langetetaan tuomio, josta rangaistaan
1443 6,6 | luomakunnan vapautumiseen lankeemuksen alaisuudesta. Rakkaus yhdistää
1444 5,4 | solmimista. Niinpä kirkon osalle lankesi siitä lähtien vastuu kaikista
1445 5,2 | pyhällä mirhavoiteella. Näin lapsesta tulee kirkon täysivaltainen
1446 5,2 | kastaisimme vastasyntyneitä lapsia, jotka eivät ole syntiä
1447 5,2 | jokaisessa elämän vaiheessa, jopa lapsuudessa, ihminen tarvitsee uudelleensyntymistä,
1448 7,1 | historian loppua ei voida laskea numeroilla. Sen sijaan meidän
1449 5,1 | synninpäästöä matkan päästä vaan laskee kätensä katuvan päälle.
1450 7,8 | kristillisissä yhteisöissä lasketaan kuukausia ja päiviä. Myös
1451 5 | Apostolien opetuksen perustalle laskettuna se jatkaa apostolista lähetystehtävää
1452 5,6 | nytkin läsnä Pyhän henkesi laskeutumisen kautta ja pyhitä tämä vesi.
1453 5,1 | sakramenteille. Sana sakramentti (lat. sacramentum, vala, sotilasvala)
1454 4,0(3) | lännen perinteen mukaisesti latinalaisperäistä sanaa ”sakramentti”, mutta
1455 5,3 | jumalapalvelusperinteen yleisen latinalaistumisen yhteydessä tuli käytäntöön
1456 5,5 | paimenena, joka kaitsee laumaansa. Samoin hän toimii anteeksi
1457 5,6 | et Sinä, Valtias, armosi laupeuden tähden kärsinyt nähdä ihmissukua
1458 5,3 | toimitukseksi, jota seurasi papin lausuma synninpäästön rukous. Myöhemmin
1459 4 | sen mitä varten Jumala on lausunut sanansa. Tämä koskee sekä
1460 6,1 | väärinkäsityksiä. ~~Mutta kristityt lausuvat yhteisessä tunnustuksessaan
1461 5,3 | tervehtymistä ilman tuomion leimaa. ~~Pyhä sairaanvoitelu ortodoksisessa
1462 6,6 | inhimilliseen puheeseen, veteen, leipään ja viiniin sitoutuneena
1463 4,0(5) | Luther, Studienausgabe Bd 5. Leipzig 1992, s. 605-606.
1464 7,5 | kaikkia, jotka olemme yhdestä leivästä ja yhdestä maljasta osalliset,
1465 6,3 | ja kristityt tulevat yhä lempeämmiksi, kärsivällisemmiksi ja sovinnollisemmiksi
1466 5,4 | käytännössä, kun keisari Leo VI (k. 912) julkaisi keisarillisten
1467 5,6 | palvelevat vesilähteet. Sinä levitit taivaan niin kuin teltan,
1468 7,4 | oli kirkas kuin aurinko. Levollisuus, rauha, sanomaton ilo ja
1469 6,4 | toteuttamiseen perustuva liberalistinen malli. Nämä mallit eivät
1470 5 | kristilliset ryhmät ekumeenisessa liik- keessä ymmärtävät kirkon
1471 6,4 | että niihin on kiinnitetty liikaa toivoa, että niille on annettu
1472 6,4 | nähtiin kirkon toiminnassa, liike-elämässä, hallinnossa, oikeuslaitoksessa
1473 4,0(3) | mysteeri”. Ekumeenisessa liikkeessä on sakramentista käytetty
1474 5,2 | jakamaton toimitus: "Jollei liitettävä saa vastaanottaa mirhallavoitelua,
1475 7,5 | vuosisadalla termi katolisuus liitettiin kirkon maailmanlaajuiseen
1476 5 | ihmisen välisen liiton. Tuossa liitossa ihmisyys pyhittyy ja uudistuu
1477 5,5 | Eukaristiassa Jumalan ja ihmisen liitto edustaa samanlaista liittoa,
1478 5,5 | liitto edustaa samanlaista liittoa, jonka Jumala teki Israelin
1479 5,6 | siunaamista, kutsuu ihmistä liittymään enkelten kuoroon (esim.
1480 5,3 | katumuksen sakramentti on liittynyt lähes yksinomaan hengellisen
1481 4 | käsitteestä, jolloin niihin liittyvän pyhyyden ontologisen luonteen
1482 6,5 | hyvinvoinnin tasaamiseen liittyvien järjestelmien luomiseen
1483 1,1 | yhteisessä rukouksessa Heinolan linja-autoturman uhreja ja heidän omaisiaan.
1484 7,8 | valmistelussa, mutta yhteistä linjaa ei toistaiseksi ole löydetty.
1485 6,2 | Evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan linjauksia pohtinut työryhmä toteaa
1486 6,5 | ja työtä yhteisen hyvän lisäämiseksi. Mutta oman hyvän edistämisen
1487 6,3 | voittamiseen, hyvinvoinnin lisääntymiseen jne.? ~~
1488 3 | luterilaisten mielenkiinnon lisääntymisen kirkkomme jumalanpalveluselämään,
1489 4 | joiden käyttö on selvästikin lisääntynyt Suomen ev.-lut. kirkossa.
1490 7,8 | suhdetta, joka on pyhällä liturgialla ja kristittyjen palvelutehtävällä
1491 7,8 | linjaa ei toistaiseksi ole löydetty. Varsin yhteisesti kuitenkin
1492 7,4 | sisäisen Jeesuksen rukouksen löydettyään ymmärsi elämän onnen ja
1493 7,8 | rakkaus. Hän vastasi: ”Halusin löytää spitaalisen ja antaa hänelle
1494 6,2 | uusien mahdollisuuksien löytymisessä?~Miten kirkko voi olla toivon
1495 7,4 | hengellisestä perinteestä löytyy lukemattomia esimerkkejä
1496 6,3 | sakramentista vahvistusta ja lohdutusta vain itselleen, vaan myös
1497 7,1 | vastausta. Niinpä historian loppua ei voida laskea numeroilla.
1498 7,8 | Loppukommentteja ~~Toisen kristillisen vuosituhannen
1499 5,3 | yhteydessä. Olipa sairauden lopputulos mikä tahansa, sairaanvoitelu
1500 7,8 | oleva kaikki kaikessa. ~~Lopuksi haluan - jatkotyöskentelyä
1501 5,1 | apokatastasiksen ja aineen lopullisen pelastumisen viimeisinä
1502 6,3 | jolloin Kristus tekee kansansa lopullisesti itsensä kaltaiseksi. ~~Sakramentin
1503 7,7 | mukaan, kulkemassa kohti lopullista päämäärää. (Florovsky, 246-
1504 7,6 | Jumalan iankaikkisuutta, lopullisuutta. Historia olemassaolon muotona
|