Evanston 1954

Kirkkojen maailmanneuvoston toisessa yleiskokouksessa Evanstonissa Yhdysvalloissa 1954 pääteemana oli ”Kristus - maailman toivo”. Edellisessä kokouksessa Amsterdamissa 1948 kirkot yhdessä ilmaisivat halunsa ”pysyä yhdessä”. Evanstonissa taas tavoitteeksi asetettiin Jumalan avulla ”kasvaa yhdessä” vaeltavana Jumalan kansana. (Krüger, 39)

Yleiskokouksen teemaan liittyvää kysymystä kristillisestä toivosta pohdittiin siellä paljon. Näkökannat vaihtelivat jyrkästi kirkosta toiseen. Lähinnä eurooppalaiset protestanttiset kirkot katsoivat toivon olevan eskatologista, kerran tulevaisuudessa täyttyvää. Amerikkalaiset kirkot puolestaan korostivat erityisesti kristillisen toivon merkitystä tässä maailmassa, sen ajan historiallisessa tilanteessa. (Ibid. 39-40) Ehkäpä kylmän sodan vuosina oli vaikeaa nähdä selvästi Pyhän Hengen työn merkitystä kirkoissa ja maailmassa, vaikka juuri silloin erityisesti olisi tarvittu toivon merkkejä, samoin pohdiskelua Kristuksen työn universaalista merkityksestä ja kirkon missiosta sen olemukseen kuuluvana tehtävänä.

Ortodoksisten kirkkojen edustajat erillisessä kannanotossaan pyrkivät pitämään esillä molempia näkökulmia, muistuttaen ettei ikuinen elämä ole pelkästään kerran tulevaisuudessa toteutuvaa vaan voimme osallistua Jumalan valtakuntaan jo myös tässä ajassa. Tämä tapahtuu nimenomaan kirkon sakramentaalisessa elämässä. (Patelos, 92)

Evanstonista on ajallisesti pitkä matka tähän päivään. En ole aivan vakuuttunut, että KMN:ssa vielä nytkään oltaisiin valmiita puhumaan ”kirkoista” maailman toivona. Siihen suuntaan yhdessä kuitenkin oltaneen menossa. (Ks. esim. BEM, CUV)

Oman maamme ekumeenisesta ilmastosta kertoo hyvää se, että varsin erilaisista kristillisistä perinteistä käsin olemme valmiit yhdessä kirkkoina pohtimaan kirkon asemaa ja tehtävää Jumalan pelastussuunnitelmassa ja sitä kautta - jos mahdollista - kristillisten kirkkojen suhdetta oman aikamme kulttuuriin, tämän päivän uskonnolliseen etsintään ja maailman tulevaisuuteen. ”Edessä on yhteinen riemuvuosi - toivon vuosi”, sanoi piispa Voitto Huotari tämän dialogin avajaisistunnossa.