Chapter, Paragraph

 1 Jod,3  |                siihen vastauksen. Näin filosofia on ihmiskunnan jaloimpia
 2 Jod,3  |              jaloimpia tehtäviä. Sana "filosofia" merkitsee kreikankielisen
 3 Jod,3  |      kulttuurit täydentävät toisiaan. ~Filosofia on vaikuttanut voimakkaasti
 4 Jod,3  |           huomaamatta se, missä määrin filosofia on vaikuttanut myös itämaisiin
 5 Jod,5  |          totuuteen olemisesta. Moderni filosofia on lyönyt laimin kysymyksen
 6   I,9  |         yksistään ymmärryksen valossa. Filosofia ja tieteet kiertelevät luonnollisen
 7  II,23 |         jääneensä tappiolle! Sellainen filosofia, joka pystyy jo itsestään
 8  IV,37 |                esimerkiksi gnosikseen. Filosofia käytännön elämän viisautena
 9  IV,38 |    valmistukseksi evankeliumiin (35). "Filosofia kaipaa tätä viisautta ja
10   V,49 |             mitään takeita siitä, että filosofia tähtää totuutta kohti ja
11   V,51 |              ettei mikään muoto, minkä filosofia on saanut historian kuluessa,
12   V,55 |                Tutkijat toivovat, että filosofia tyytyisi vaatimattomampiin
13   V,56 |               lopullista mieltä, johon filosofia on perinteisesti pyrkinyt.
14   V,62 |          korostaa vakavasti sitä, että filosofia on teologian opintosuunnitelmia
15  VI,65 |               vaatimusten mukaisesti. ~Filosofia antaa erityistä apuaan teologialle,
16  VI,70 | puutteelliseksi jäävää ajattelua. Sekä filosofia että teologia saavat vaikutteita
17  VI,73 |               suhteesta Jumalan sanaan filosofia jatkaa matkaansa rikastuneena,
18  VI,75 |       ilmoituksesta täysin riippumaton filosofia. Sillä tarkoitetaan filosofiaa,
19  VI,77 |        suostuttava. ~Juuri siksi, että filosofia antoi välttämätöntä ja mainiota
20  VI,77 |      autonomialleen. ~Tässä asemassaan filosofia kuuluu teologian kanssa
21  VI,79 |                sanan kanssa. Sellainen filosofia muodostaisi pohjan kulttuurien
22 VII,81 |           kosketusta transsendenssiin. Filosofia, joka ei enää kysy olemassaolon
23 VII,81 |               omien rajojensa sisällä. Filosofia toimisi silloin myös lopullisena
24 VII,81 |       jokaiselle ihmiselle persoonana. Filosofia, joka haluaisi kieltää mahdollisuuden
25 VII,82 |                          82. Sellainen filosofia, joka ei itse ole aitoa
26 VII,82 |    fenomenalistinen tai relativistinen filosofia ei olisi omiaan antamaan
27 VII,91 |          mainittakoon logiikka, kielen filosofia, tieto-oppi, luonnon filosofia,
28 VII,91 |         filosofia, tieto-oppi, luonnon filosofia, antropologia, affektiivisten
29 VII,96 |                     Muussa tapauksessa filosofia ja luonnontieteet eivät
30 VII,97 |              olemisen filosofian apua. Filosofia auttaa ennen kaikkea dogmaattista
31 VII,97 |           verettömiä kaavoja. Olemisen filosofia on kristillisen metafyysisen
32 Lop,101|                tosi suhde filosofiaan. Filosofia saa havaita, ettei teologia
33 Lop,101|           perspektiivien rajoituksiin. Filosofia saa huomata, että teologia
34 Lop,103|                       103. Sitä paitsi filosofia on ikään kuin peili, jossa
35 Lop,103|             kulttuuri kuvastuu ehjänä. Filosofia, joka kehittyy teologian
36 Lop,104|                sitä eri tavoin." (126) Filosofia, josta leviää jotakin valoa