| Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library | ||
| Alphabetical [« »] iv 8 ix 1 j 1 ja 1012 jaakob 1 jacques 1 jää 3 | Frequency [« »] ----- ----- ----- 1012 ja 667 on 286 että 277 se | Ioannes Paulus PP. II Fides et Ratio IntraText - Concordances ja |
Chapter, Paragraph
501 V,51 | systeemit, metodit, käsitteet ja perustelut ovat voimakkaasti 502 V,51 | jo järjen myötäsyntyisten ja erinomaisten kykyjen tunnistaminen 503 V,51 | näkökulmasta kelvollista ja hedelmällistä, ja se, mikä 504 V,51 | kelvollista ja hedelmällistä, ja se, mikä niissä on harhaanjohtavaa 505 V,51 | niissä on harhaanjohtavaa ja vaarallista. Kirkko tosin 506 V,51 | tietää, että "viisauden ja tiedon aarteet" ovat kätkettyinä 507 V,51 | siksi se puuttuu asiaan ja kannustaa filosofista refleksiota 508 V,52 | erilaista epäjumalanpalvelusta ja taikauskoista esoterismia 509 V,52 | toisaalta fideismiä(59) ja radikaalia traditionalismia (60) 510 V,52 | toisaalta rationalismia (61) ja ontologismia (62) vastaan, 511 V,52 | juhlallisesti kantaa järjen ja uskon keskinäiseen suhteeseen. 512 V,52 | tapahtuvan moitteettoman ja johdonmukaisen kristillisen 513 V,53 | kuitenkin järjen tiedon ja siis oikeastaan filosofisen 514 V,53 | kokosi juhlallisesti yhteen ja vahvisti uudelleen oikeaksi 515 V,53 | luonnollinen Jumalan tunteminen ja ilmoitus, järki ja usko 516 V,53 | tunteminen ja ilmoitus, järki ja usko liittyvät toisiinsa 517 V,53 | että Jumalan, kaiken alun ja lopun, olemassaolo voidaan 518 V,53 | luonnollisen tuntemisen kautta (63) ja päätti lauselmansa jo edellä 519 V,53(63) | Vert. Dei Filius, II; ja can. 2, 1.~ 520 V,53 | ero uskon salaisuuksien ja filosofisten löytöjen välillä 521 V,53 | filosofisten löytöjen välillä ja vahvistettava uskon salaisuuksien 522 V,53 | salaisuuksien transsendenssi ja etusija filosofian lausumiin 523 V,53 | kiusauksia vastaan uskon ykseyttä ja samalla painottaa sitä positiivista 524 V,53 | apua, jota järjen tieto voi ja jota sen tulee antaa uskon 525 V,53 | järjen yläpuolella, uskon ja järjen välillä ei voi kuitenkaan 526 V,53 | joka ilmoittaa salaisuudet ja antaa uskon, on pannut ihmishenkeen 527 V,54 | myös omalla vuosisadallamme ja varottanut rationalismin 528 V,54 | fenomenalistisia, agnostisia ja immanentistisia filosofisia 529 V,54 | torjui marxilaisen filosofian ja ateistisen kommunismin. (67) ~ 530 V,54 | evolutionismiin, eksistentialismiin ja historisismiin liittyvistä 531 V,54 | kriittisesti: "Katoliset teologit ja filosofit eivät saa ohittaa 532 V,54 | on suojella jumalallista ja inhimillistä totuutta ja 533 V,54 | ja inhimillistä totuutta ja istuttaa se ihmisten sydämeen. 534 V,54 | ensin diagnostisoida oikein, ja lisäksi vääriin näkemyksiin 535 V,54 | paneutumaan tiettyihin totuuksiin ja tutkimaan niitä huolellisemmin." (69) ~ 536 V,54 | kongregaation puuttua asioihin ja täyttää oma tehtävänsä paavin 537 V,54 | marxilaisuudesta periytyviä käsityksiä ja menetelmiä. (71) ~Opetusvirka 538 V,54 | harjoittanut toistuvasti ja erilaisissa tilanteissa 539 V,55 | jokapäiväiseen kielenkäyttöön ja kulttuuriin mutta joilta 540 V,55 | merkitystä järjen tiedolle ja filosofiselle keskustelulle. 541 V,55 | Jumalan sanana pidetään yksin ja ainoastaan pyhää Raamattua 542 V,55 | ainoastaan pyhää Raamattua ja samalla kaivetaan maata 543 V,55(72) | harhaopin hyvin selkein ja arvovaltaisin sanoin lausuessaan 544 V,55(72) | me Jumalan armon tukiessa ja auttaessa uskomme, että 545 V,55(72) | luonnollinen valo on läpitunkenut ja nähnyt asioiden sisäisen 546 V,55(72) | pettää": Dei Filius III ja can. 3, 2. Toisaalta kirkolliskokous 547 V,55 | pyhän tradition, Raamatun ja kirkon opetusviran ykseydestä. 548 V,55 | ainoaa menetelmää käyttämällä ja jättämällä tällöin huomiotta 549 V,55 | annetaan arvoa vain vähän ja että klassista filosofiaa 550 V,55 | tradition laiminlyömisestä ja perityn terminologian hylkäämisestä. (77) ~ 551 V,56 | epäluuloa perusteellisia ja absoluutteja lauselmia kohtaan. 552 V,56 | sitä elämän täydellistä ja lopullista mieltä, johon 553 V,56 | luottamaan ihmisjärjen kykyihin ja asettamaan itselleen filosofoinnissaan 554 V,56 | päämäärät. Historia opettaa ja todistaa tällä nyt päätöstään 555 V,56 | kaikenlaisesta eristäytymisestä ja ottamaan riskin kaikkeen 556 V,56 | kaikkeen kauniiseen, hyvään ja toteen. Näin uskosta tulee 557 V,56 | tulee asiastaan vakuuttunut ja siitä vakuuttava järjen 558 V,57 | filosofisten oppien erehdyksiä ja poikkeamia. Se on korostanut 559 V,57 | ajattelun aitoon uudistumiseen, ja osoittanut konkreettisia 560 V,57 | kirkolliskokouksen opetuksen uskon ja järjen suhteesta ja kehitti 561 V,57 | uskon ja järjen suhteesta ja kehitti sitä edelleen osoittamalla, 562 V,57 | on merkittävä apu uskolle ja teologiselle tieteelle. (78) 563 V,57 | kummallekin niiden oikeudet ja suojelee niiden arvoasemaa." (79) ~ 564 V,58 | seurauksia. Pyhän Tuomaan ja muiden skolastikkojen tutkiminen 565 V,58 | jotka koskivat filosofisia ja teologisia ongelmia. Tämän 566 V,58 | teologit, joiden ajattelulle ja tutkimustyölle Vatikaanin 567 V,59 | 59. Tomistinen ja uustomistinen uudistus ei 568 V,59 | paavi Leon kiertokirjettä ja rinnan sen kanssa oli astunut 569 V,59 | ajatteluvirtauksiin liittyneinä ja omia menetelmiään käyttäen 570 V,59 | halusivat säilyttää elossa uskon ja järjen ykseydessä tapahtuvan 571 V,60 | puolestaan hyvin monipuolisen ja tuloksellisen opetuksen 572 V,60 | Raamatun antropologiasta ja on siten samalla inspiraationa 573 V,60 | arvoa, ihmisen arvoasema ja ylevämmyys muuhun luomakuntaan 574 V,60 | verrattuna perustellaan ja osoitetaan hänen järkensä 575 V,60 | ihmisen äärettömän arvon ja hänen vapautensa asioissa. (81) 576 V,60 | Juuri ilmoittamalla Isän ja hänen rakkautensa salaisuutta 577 V,60 | kokonaan ihmiselle itselleen ja osoittaa hänelle hänen korkeimman 578 V,60 | pappiskokelaat saavat perusteellisen ja yhtenäisen käsityksen ihmisestä, 579 V,60 | käsityksen ihmisestä, maailmasta ja Jumalasta. Heidän tulee 580 V,60 | opillisissa asiakirjoissa ja selitetty tarkoin ennen 581 V,61 | angelicuksen käsitysten arvo ja hänen ajattelustaan pidetään 582 V,61 | johtuneen skolastisen filosofian ja yleensäkin filosofian opiskelun 583 V,61 | on todettava ihmetellen ja pahoitellen, että monet 584 V,61 | metafyysisestä tutkimisesta ja kiinnittävät huomionsa osaongelmiin 585 V,61 | tutkimuksella on positiivinen arvo, ja sen kautta päästään tuntemaan 586 V,61 | paneutua näihin tieteisiin ja käyttää niitä tarpeen vaatiessa 587 V,61 | pastoraalisen kasvatuksen piirissä ja valmistuksessa uskoon (præparatio 588 V,61 | kyseisistä kulttuureista ja traditioista. Näitä perinnäistapoja 589 V,62 | opintosuunnitelmia laadittaessa ja pappiskandidaatteja koulutettaessa 590 V,62 | koulutettaessa perustava ja korvaamaton aine. Teologian 591 V,62 | aikaa tutustua filosofiaan ja opiskella sitä. Tämä 5. 592 V,62 | kokemukseen, että filosofisen ja teologisen tietämisen rakentavalla 593 V,62 | modernin filosofian kehitykseen ja helpottanut ja edistänyt 594 V,62 | kehitykseen ja helpottanut ja edistänyt sitä. Huomion 595 V,62 | välinpitämättömyyttä modernia ajattelua ja modernia kulttuuria kohtaan, 596 V,62 | mielekkäällä filosofisella ja teologisella koulutuksella. 597 V,63 | kiinnostusta filosofiaa kohtaan ja sitä läheistä sidettä, joka 598 V,63 | opetusviran velvollisuus arvioida ja edistää sellaista filosofista 599 V,63 | on ilmaista periaatteita ja kriteerejä, jotka arvioni 600 V,63 | ovat tarpeen sopusointuisen ja luovan suhteen palauttamiseksi 601 V,63 | palauttamiseksi teologian ja filosofian välille. Näiden 602 V,63 | välille. Näiden periaatteiden ja kriteerien valossa on mahdollista 603 VI | VI Teologian ja filosofian vuorovaikutus ~ 604 VI,64 | Uskontiede ja filosofisen järjen vaatimukset [ 605 VI,64 | ihmiseen, jokaiseen aikaan ja paikkaan maan päällä, ja 606 VI,64 | ja paikkaan maan päällä, ja jokainen ihminen on luonnostaan 607 VI,65 | valossa: ne ovat auditus fidei ja intellectus fidei. Ensimmäisellä 608 VI,65 | traditiossa, Raamatussa ja kirkon elävässä opetusvirassa. (88) 609 VI,65 | fideihin, tarkastellessaan ja pohtiessaan tietämisen ja 610 VI,65 | ja pohtiessaan tietämisen ja sen henkilökohtaisen välittämisen 611 VI,65 | välittämisen rakennetta ja varsinkin kielen moninaisia 612 VI,65 | kielen moninaisia muotoja ja funktioita. Yhtä olennaista 613 VI,65 | opetusviran julkilausumien ja teologian suurten opettajien 614 VI,65 | traditiosta lainatuin käsittein ja ajattelun muodoin. Tässä 615 VI,65 | ainoastaan niiden käsitteiden ja muotoilujen selvittämistä, 616 VI,65 | kirkko miettii opetustaan ja työstää sitä; teologin täytyy 617 VI,65 | saattaneet vaikuttaa käsitteisiin ja terminologiaan. Näin päästään 618 VI,65 | Näin päästään korrekteihin ja yhtenäisiin tulkintoihin. ~ 619 VI,66 | ainoastaan lausumien loogisia ja käsitteellisiä rakenteita, 620 VI,66 | artikuloituu, vaan se tuo ilmi myös ja ennen kaikkea sen pelastusmerkityksen, 621 VI,66 | lausumiin sisältyy yksilöä ja ihmiskuntaa varten. Uskova 622 VI,66 | Jeesuksen Kristuksen persoonassa ja hänen pääsiäissalaisuudessaan. 623 VI,66 | kolmiyhteisen Jumalan salaisuuden ja pelastussuunnitelman universaali 624 VI,66 | siitä kertoen että myös ja ennen kaikkea opetuksensa 625 VI,66 | joutuu käyttämään ilmaisuja ja käsitteitä, jotka voidaan 626 VI,66 | jotka voidaan muotoilla ja välittää toisille päättelyn 627 VI,66 | toiminnasta maailmassa, Jumalan ja ihmisen suhteesta, Kristuksen 628 VI,66 | sillä hän on tosi Jumala ja tosi ihminen. Sama koskee 629 VI,66 | olla luonnollinen, tosi ja kokonainen tieto luoduista 630 VI,66 | luoduista esineistä, maailmasta ja ihmisestä, ovathan ne myös 631 VI,66 | tietonsa käsitteellisesti ja argumentaation muodossa. 632 VI,66 | filosofiaa ihmisestä, maailmasta, ja vielä radikaalimmin, olemisesta. ~ 633 VI,67 | huolta siitä, että uskon ja filosofisen ajattelun keskinäinen 634 VI,67 | suhde saa oikeutuksensa ja selvitetään. Jo Vatikaanin 635 VI,67 | opetuksen (vert. Room. 1:19-20) ja kiinnitti huomion siihen, 636 VI,67 | on osoitettava ilmoitusta ja sen uskottavuutta tutkiessaan, 637 VI,67 | puhua ilmaisuvoimaisesti ja totuudellisesti sellaisestakin, 638 VI,67 | osoitettava, että uskon ja tämän vaatimuksen välillä 639 VI,67(90) | jonka hän itselleen asettaa, ja siitä, mikä häntä odottaa 640 VI,68 | johtaa uskovat vapauteen ja vastuullisuuteen, jotka 641 VI,68 | yläpuolelle. Evankeliumi ja apostolien kirjoitukset 642 VI,68 | omaatuntoa koskevasta opetuksesta ja käskyistä. Kristityn täytyy 643 VI,68 | soveltamaan niitä kunkin yksilön ja yhteisön elämän kulloisiinkin 644 VI,68 | täytyy siis panna omatuntonsa ja ajatuksensa voima äärimmilleen 645 VI,68 | näkemystä ihmisen luonnosta ja yhteiskunnasta sekä moraalisen 646 VI,69 | tietoa, kuten historiaa ja ennen kaikkea luonnontieteitä, 647 VI,69 | Toiset taas edustavat uskon ja kulttuurin suhdetta koskevan 648 VI,69 | pitäytyä kreikkalaisperäisen ja Eurooppa-keskeisen filosofian 649 VI,69 | filosofista, kriittistä ja yleispätevyyteen pyrkivää 650 VI,69 | konkreettiseen yksittäistapaukseen ja lyödä siten laimin ensisijaista 651 VI,69 | erilaisissa elämänkatsomuksissa ja kulttuureissa "ihmisten 652 VI,70 | kohdannut erilaisia kulttuureita ja selvittänyt suhdettaan niihin. 653 VI,70 | julistuksen yleispätevyyden ja kulttuurien erilaisuudesta 654 VI,70 | ihmisryhmää (juutalaiset ja pakanat) yhdeksi ja kuolemallaan 655 VI,70 | juutalaiset ja pakanat) yhdeksi ja kuolemallaan hajottanut 656 VI,70 | ominaislaatuun, sen kieleen ja tapoihin, vaan siitä tulee 657 VI,70 | kutsutaan eri seuduilta ja erilaisten traditioiden 658 VI,70 | erottavat muurit maahan ja toteuttaa ainutlaatuisella 659 VI,70 | toteuttaa ainutlaatuisella ja jalolla tavalla yhdistymisen 660 VI,70 | ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte 661 VI,70 | avoimuudesta universaalille ja transsendenssille sinänsä. 662 VI,70 | viisauskirjallisuudesta ja pyhän Paavalin opetuksesta. ~ 663 VI,71 | läheinen suhde ihmiseen ja hänen historiaansa, niihin 664 VI,71 | luetella niitä muutoksia ja edistysaskeleita, jotka 665 VI,71 | toistensa kohtaamisesta ja keskinäisestä toistensa 666 VI,71 | elävät arvojen vaihtamisesta, ja niiden elinvoima ja pysyvyys 667 VI,71 | vaihtamisesta, ja niiden elinvoima ja pysyvyys juontuu kyvystä 668 VI,71 | kulttuuriin, on siitä riippuvainen ja vaikuttaa siihen. Hän on 669 VI,71 | yhtaikaa sen kulttuurin lapsi ja isä, johon hän on sidoksissa. 670 VI,71 | avoimuutensa salaisuudelle ja äärettömän kaipauksensa 671 VI,71 | kulttuuriin Jumalan historiassa ja kunkin kansan kulttuurissa 672 VI,71 | partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, 673 VI,71 | Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta 674 VI,71 | Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, 675 VI,71 | Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, 676 VI,71 | kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia - - ja me kaikki 677 VI,71 | kreetalaisia ja arabialaisia - - ja me kaikki kuulemme heidän 678 VI,71 | jokainen kulttuuri voi omaksua, ja sillä tavoin tuetaan kulttuuriin 679 VI,71 | ilmoituksen arviointiperuste ja vielä vähemmän lopullisen 680 VI,71 | kieltää siihen liittyvät arvot ja pakottaa kohtaamansa kulttuurin 681 VI,71 | jonka uskova vie maailmaan ja kulttuureihin, on todellista 682 VI,71 | tuomasta epäjärjestyksestä ja samalla kutsu täyteen totuuteen. 683 VI,72 | hyvin vanhoja uskonnollisia ja filosofisia traditioita. 684 VI,72 | se vapauttaa hengen ajan ja paikan rajoitteista. Tämän 685 VI,72 | johtaa näet kirkkoaan ajan ja historian piirissä. Tämä 686 VI,72 | vaatimusta olla oma erityinen ja originaali ajattelutapansa 687 VI,73 | haluamme saada aikaan teologian ja filosofian välille, kiertää 688 VI,73 | oltava teologian lähtökohta ja lähde, kun taas lopullinen 689 VI,73 | mukaisesti toimivaa filosofointia ja kunnioittaa sitä. Tällöin 690 VI,73 | argumentoinnissa filosofiasta lainataan ja käytetään niitä tai näitä 691 VI,73 | liikkeelle Jumalan sanasta ja pyrkii käsittämään sen paremmin. 692 VI,73 | kahden navan - Jumalan sanan ja sen paremman käsittämisen - 693 VI,73 | pois ilmoitetusta sanasta ja loppujen lopuksi pois puhtaasta, 694 VI,73 | järki on löytänyt uusia ja odottamattomia horisontteja. ~ 695 VI,74 | henkilöhistoria todistaa teologian ja filosofian keskinäisen suhteen 696 VI,74 | Gregorios Nazianzolainen ja pyhä Augustinus, että keskiajan 697 VI,74 | Anselm, pyhä Bonaventura ja pyhä Aquinon Tuomas. Filosofian 698 VI,74 | Aquinon Tuomas. Filosofian ja Jumalan sanan keskinäisen 699 VI,74 | Maritain, Etienne Gilson ja Edith Stein. Idän kirkon 700 VI,74 | Florenskij, Petr J. Tshaadaev ja Vladimir N. Lossky. Viitatessani 701 VI,74 | edistää totuuden etsimistä ja saavutettujen tulosten hyväksi 702 VI,74 | filosofis-teologinen traditio saisi tänään ja tulevaisuudessa jatkajia 703 VI,74 | tulevaisuudessa jatkajia ja kunnioittajia kirkon ja 704 VI,74 | ja kunnioittajia kirkon ja ihmiskunnan parhaaksi. ~ 705 VI,75 | lyhyesti hahmotellusta uskon ja järjen suhteiden historiasta 706 VI,75 | ennen Vapahtajan syntymää ja sen jälkeen hahmottunut 707 VI,75 | omien lakiensa mukaisesti ja yksinomaan järjen voimin. 708 VI,75 | Tätä pyrkimystä on tuettava ja voimistettava, vaikka tunnemmekin 709 VI,75 | käyttää filosofisia käsitteitä ja argumentteja. Ankarien järjen 710 VI,75 | täydellistää sen: ymmärrystä ja tahtoa velvoittava uskon 711 VI,76 | apostoli Paavali, kirkkoisät ja meitä ajallisesti lähempänä 712 VI,76 | olevat filosofit Pascal ja Kierkegaard ovat varottaneet 713 VI,76 | Ajatelkaamme esimerkiksi pahan ja kärsimyksen, persoonallisen 714 VI,76 | Jumalan identiteetin ongelmia ja kysymystä elämän mielestä 715 VI,76 | Ilmoitus esittää kirkkaasti ja selkeästi joitakin totuuksia, 716 VI,76 | esimerkiksi kysymys vapaan ja luovan, persoonallisen Jumalan 717 VI,76 | ajattelun kehittymiselle ja varsinkin olemisen filosofialle. 718 VI,76 | arvoasemasta, tasa-arvosta ja vapaudesta on varmasti vaikuttanut 719 VI,76 | sulkeutuu, on olemassa totta ja järjenmukaista. Nämä teemat 720 VI,76 | ole yrittäneet käsittää ja selvittää uskon totuuksia 721 VI,76 | työnsä omalla alueellaan ja omien rationaalisten metodiensa 722 VI,77 | käyttänyt filosofiaa apunaan, ja sitä tarvitaan edelleen. 723 VI,77 | kriittistä työtä, se edellyttää ja vaatii kaikessa tutkimuksessaan 724 VI,77 | tutkimuksessaan käsitteellisesti ja argumentatiivisesti kasvanutta 725 VI,77 | argumentatiivisesti kasvanutta ja kouliutunutta järkeä. Sen 726 VI,77 | lausumat ovat ymmärrettäviä ja yleispätevää totuutta. Kirkkoisät 727 VI,77 | yleispätevää totuutta. Kirkkoisät ja keskiajan teologit eivät 728 VI,77 | samalla ne välttämättömät ja syvälle ulottuvat muutokset, 729 VI,77 | filosofia antoi välttämätöntä ja mainiota apuaan, sitä on 730 VI,77 | keskinäisissä suhteissa ja kuinka mahdotonta on erottaa 731 VI,77 | kuitenkin harjoittaa filosofiaa ja ahtautua sellaisiin ajattelun 732 VI,77 | opetusviran alaisuuteen ja sen tutkittavaksi niiden 733 VI,78 | Tuomaan ansioita ajattelussa ja esittänyt hänet teologian 734 VI,78 | johtavana oppimestarina ja esikuvana. Opetusvirka ei 735 VI,78 | Opetusviran tarkoitus oli ja on edelleen osoittaa, että 736 VI,78 | ajattelussaan järjen vaatimus ja uskon voima ovat saavuttaneet 737 VI,79 | tähänastisen opetusviran sisällöt ja viitata siten joihinkin 738 VI,79 | vaatimuksiin, jotka teologia - ja jo sitä ennen Jumalan sana - 739 VI,79 | filosofiselle ajattelulle ja modernille filosofialle. 740 VI,79 | noudattaa omia sääntöjään ja tukeutua omiin prinsiippeihinsä; 741 VI,79 | saavuttamaan absoluuttia ja muun tiedon poissulkevaa 742 VI,79 | milloinkaan kadottaa kykyään kysyä ja sallia kysymykset. Kun ilmoitettu 743 VI,79 | tulee siten filosofisen ja teologisen ajattelun varsinainen 744 VI,79 | ajattelun varsinainen yhtymä- ja vertailukohta, ovathan ne 745 VI,79 | auktoriteettia oppaanaan ja työstävät sellaisen filosofian, 746 VI,79 | muodostaisi pohjan kulttuurien ja kristillisen uskon kohtaamiselle, 747 VI,79 | olisi alue, jolla uskovat ja ei-uskovat voisivat ymmärtää 748 VI,79 | siitä, että usko syvenee ja pysyy väärentämättömänä, 749 VI,79 | hän uskoo, hän ajattelee, ja kun hän ajattelee, hän uskoo [- -]. 750 VI,79 | ellei sitä ajatella." (95) Ja toisaalla sanotaan: "Kun 751 VII | Ajankohtaisia vaatimuksia ja tehtäviä ~ 752 VII,80 | paljastavat meille ihmiskuvan ja maailmankuvan, joilla on 753 VII,80 | ehdottomasti olemisessaan vapaa, ja hänellä on kuolematon sielu. 754 VII,80 | ihmisen olemassaolon harmonian ja mielen etsimisen. ~Raamattu 755 VII,80 | kysymyksen olemassaolon mielestä ja vastaa siihen ohjaamalla 756 VII,80 | relativismi, materialismi ja panteismi hylätään. ~Tämän 757 VII,80 | se, että ihmisen elämällä ja maailmalla on mieli ja että 758 VII,80 | elämällä ja maailmalla on mieli ja että ne suuntautuvat mielen, 759 VII,80 | olemassaolon, luodun maailman ja itse Jumalan arvoituksen. 760 VII,80 | kohokohtansa, sillä siinä Jumalan ja ihmisen sisin olemus tulee 761 VII,80 | säilyttävät kumpikin autonomiansa, ja samalla nähdään se yksi 762 VII,81 | merkityt käsitykset elämästä ja maailmasta leviävät jatkuvasti 763 VII,81 | mielen etsiminen on vaikeaa ja usein turhaa. Vielä dramaattisempaa 764 VII,81 | tässä sekavassa tietojen ja faktojen virrassa, joka 765 VII,81 | tarkoitusta. Suurin osa teorioista ja erilaisista näkemys- ja 766 VII,81 | ja erilaisista näkemys- ja selitystavoista, jotka kilpailevat 767 VII,81 | vastaamaan kysymykseen maailmasta ja ihmisen elämästä, vain terävöittävät 768 VII,81 | päätyy helposti skeptisismiin ja välinpitämättömyyteen tai 769 VII,81 | merkitsee elämän lopullisen ja laajasti käsitetyn tarkoituksen 770 VII,81 | puolia pysymään luotettavina ja omien rajojensa sisällä. 771 VII,81 | yhdistämällä inhimillisen tiedon ja toiminnan, kun se saisi 772 VII,81 | pyrkimään lopullista päämäärää ja tarkoitusta kohti. Tämä 773 VII,81 | kasvu vaatii uudistunutta ja terävöitynyttä tietoisuutta 774 VII,81 | ihmisen lopullisen päämäärän ja antaa hänen toiminnalleen 775 VII,81 | mahdollisuuden viimeiseen ja laaja-alaiseen tarkoitukseen, 776 VII,82 | joka ei itse ole aitoa ja tosi tietämistä, ei voi 777 VII,82 | suuntautuu täydelliseen ja lopulliseen totuuteen, siis 778 VII,82 | johdosta osittain hämärtynyt ja heikentynyt." (100) Radikaalisti 779 VII,82 | ihminen kykenee tuntemaan ja käsittämään puhtaan ja yksinkertaisen 780 VII,82 | tuntemaan ja käsittämään puhtaan ja yksinkertaisen totuuden, 781 VII,82 | syyllistyykin petokseen ja valheeseen. Raamatussa, 782 VII,82 | testamentissa, on kohtia ja lausumia, joilla on todellista 783 VII,82 | ymmärtäessään jotkin Johanneksen ja Paavalin sanat lausumina 784 VII,82 | pyrkiessään ymmärtämään ja selittämään näitä lausumia 785 VII,83 | absoluuttiin, viimeiseen ja perustavaan. Tämä on itsestään 786 VII,83 | vahvistaa, että todellisuus ja totuus nousevat käsin kosketeltavan 787 VII,83 | nousevat käsin kosketeltavan ja empiirisen yläpuolelle. 788 VII,83 | tietää tämä transsendenttinen ja metafyysinen ulottuvuus, 789 VII,83 | joskin epätäydellisesti ja analogisesti. Näin käsitettyä 790 VII,83 | persoona merkitsee olemisen ja siis metafyysisen ajattelun 791 VII,83 | viittauksen absoluuttiin ja transsendenttiin, hänelle 792 VII,83 | tulisi päästä välttämättä ja ehdottomasti ilmiöstä sen 793 VII,83 | Vaikka kokemus ilmaiseekin ja selventää ihmisen sisäisyyden 794 VII,83 | selventää ihmisen sisäisyyden ja spiritualiteetin, spekulatiivisen 795 VII,83 | saavuttaa hengellinen ydin ja sitä kannattava perusta. 796 VII,83 | ylittää ihmisen kokemuksen ja jopa ajattelun. Tätä "salaisuutta" 797 VII,83 | ilmoitetun totuuden universaali ja transsendetti arvo yhtenäisenä 798 VII,83 | filosofiaa vallitseva kriisi ja siten oikaista monia yhteiskuntaamme 799 VII,84 | hermeneuttisten tieteiden ja erilaisten kielianalyysien 800 VII,84 | selventävät ajattelumme ja puheemme rakennetta ja kieleen 801 VII,84 | ajattelumme ja puheemme rakennetta ja kieleen sisältyvää merkitystä. 802 VII,84 | todellisuus on käsitettävä ja nimitettävä, mutta jotka 803 VII,84 | ilmaisemaan jumalallisen ja transsendenssin todellisuuden 804 VII,84 | käyttämiä muotoiluja Jumalasta ja siitä, mitä hän todennäköisesti 805 VII,85 | ajan alituisesti opettaneet ja minkä myös Vatikaanin 2. 806 VII,85 | Haluaisin hyvin selkeästi ja vakaumuksesta ilmaista sen, 807 VII,85 | kykenee pääsemään yhtenäiseen ja orgaaniseen tietämisnäkemykseen. 808 VII,85 | tapa lähestyä totuutta, ja siitä puolestaan seuraa 809 VII,85 | postulaattien perustalla ja jatkaa sitä suurta traditiota, 810 VII,85 | alkaa antiikin filosofeista ja kulkee kirkkoisien ja skolastiikan 811 VII,85 | filosofeista ja kulkee kirkkoisien ja skolastiikan mestareiden 812 VII,85 | päätyäkseen lopulta uuden ja oman aikamme ajattelun saavutuksiin. 813 VII,85 | ammentaa tästä traditiosta ja innoittuu siitä, hän osoittautuu 814 VII,85 | jotakin omaperäistä, uutta ja tulevaisuuteen viittaavaa 815 VII,85 | viisautensa kautta voittamaan ajan ja paikan rajat. ~ 816 VII,86 | on pysyttävä kiinteässä ja jatkuvassa yhteydessä kristillisen 817 VII,86 | minkälaisia erehdyksiä ja filosofista toimintaa uhkaavia 818 VII,86 | tutkimalla johdonmukaisesti ja perusteellisesti filosofisia 819 VII,86 | oppeja, niiden omaa kieltä ja niiden syntymämiljöötä. 820 VII,87 | se omaan historialliseen ja kulttuuriseen yhteyteensä. 821 VII,87 | soveltunut tiettyyn ajanjaksoon ja kuinka se on täyttänyt tietyn 822 VII,87 | suurimmaksi osaksi vanhentuneita ja vailla merkitystä nykyajalle. 823 VII,87 | sidoksissa omaan aikaansa ja kulttuuriinsa, mutta sen 824 VII,87 | tai harha ovat ajallisesta ja paikallisesta erosta huolimatta 825 VII,87 | tapauksessa tunnistettavissa ja totena tai harhana arvioitavissa. ~ 826 VII,87 | argumentointi olisi ajanmukaista ja nykyajan ihmisen omaksuttavissa, 827 VII,87 | pelkästään uusimman ajan lausumia ja puhuu kaikkien hyväksymää 828 VII,87 | keskenään aktuaalisuuden ja totuuden. Sen tähden se 829 VII,88 | tieteiden tietämistavat ja tuomitsee pelkäksi mielikuvitukseksi 830 VII,88 | mielikuvitukseksi niin uskonnollisen ja teologisen tiedon kuin myös 831 VII,88 | tiedon kuin myös eettisen ja esteettisen tietämisen. 832 VII,88 | Luonnontieteellisen tutkimuksen ja modernin teknologian kieltämättömät 833 VII,88 | erilaisiin kulttuureihin ja saanut niiden piirissä aikaan 834 VII,88 | skientismi pitää järjenvastaisena ja mielikuvituksen tuotteena 835 VII,89 | huomioon arvoihin suuntautuvia ja siksi muuttumattomia perusteita. 836 VII,89 | moraaliseen hätään eikä kärsimystä ja uhria, elämää ja kuolemaa 837 VII,89 | kärsimystä ja uhria, elämää ja kuolemaa käsitteleviin eksistentiaalisiin 838 VII,90 | kaikkiaan kaikelta perustan ja kieltää objektiivisen totuuden. 839 VII,90 | kieltää ihmisen humaanisuuden ja hänen identiteettinsä jo 840 VII,90 | Jumalan sanan vaatimusten ja sisällön kanssa. Emme saa 841 VII,90 | objektiiviseen totuuteen ja siis perustaan, jolle ihmisen 842 VII,90 | kaltaisuutta ilmaisevat piirteet, ja ihminen ajetaan askel askelelta 843 VII,90 | nyt hän on vapaa. Totuus ja vapaus kuuluvat joko yhteen 844 VII,90(106)| opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita" ( 845 VII,90(106)| vilpitön suhde totuuteen, ja toiseksi kehotus välttää 846 VII,90(106)| vapautta, kaikkea pinnallista ja yksipuolista vapautta, joka 847 VII,90(106)| koko totuuteen ihmisestä ja maailmasta. Myös tänään, 848 VII,90(106)| kaikesta, mikä rajoittaa ja kaventaa tätä vapautta ihmisen 849 VII,90(106)| ihmisen sielussa, sydämessä ja omassatunnossa ja mikä ikään 850 VII,90(106)| sydämessä ja omassatunnossa ja mikä ikään kuin erottaa 851 VII,91 | korostaa sitä, että tiedon ja viisauden perintö on itse 852 VII,91 | kuvitellaan levinneisyytensä ja tehokkuutensa perusteella 853 VII,91 | saamaan aikaan merkittäviä ja kestäviä muutoksia. Aluksi 854 VII,91 | esteettisistä, sosiaalisista ja teknisistä ilmiöistä. Myöhemmin 855 VII,91 | merkkejä ovat hetkellisyys ja katoavuus. Lukuisat kirjoittajat 856 VII,91 | välttämättömän erotuksen tekemisen ja myös uskon varmat tosiasiat. ~ 857 VII,91 | aikakausina järjen onnen ja vapauden lähteenä, ei voi 858 VII,91 | omien luonnontieteellisten ja teknisten saavutustensa 859 VII,92 | kristillistä, katolista ja apostolista uskoa, ja tehtävä 860 VII,92 | katolista ja apostolista uskoa, ja tehtävä tämä opetus laajemmin 861 VII,92 | tehtävä tämä opetus laajemmin ja syvemmin tunnetuksi; meidän 862 VII,92 | välttämättä koulutettava ja ohjattava elämässä paremmin 863 VII,92 | välttämättä syvennettävä ja selitettävä tämä varma ja 864 VII,92 | ja selitettävä tämä varma ja muuttumaton opetus ja säilytettävä 865 VII,92 | varma ja muuttumaton opetus ja säilytettävä se uskollisesti, 866 VII,92 | itsessään asuvaa dynamiikkaa" ja että hänen tutkimuksensa 867 VII,92 | nimittäin elävä Jumala ja hänen Jeesuksessa Kristuksessa 868 VII,92 | jälleen tunnustettaisiin ja voitaisiin myös ilmaista. 869 VII,92 | auktoriteettina, joka johtaa ja innostaa sekä teologiaa 870 VII,92 | teologiaa että filosofiaa ja antaa niille kasvun (vert. 871 VII,92 | välttämätön edellytys vilpittömään ja uskottavaan dialogiin ihmisten 872 VII,92 | erottavat erimielisyydet ja lähteä kulkemaan yhteistä 873 VII,92(109)| Henkenä, joka 'opettaa' ja 'muistuttaa', joka 'todistaa 874 VII,92(109)| joka tapahtui kärsimyksessä ja ristinkuolemassa, jotka 875 VII,92(109)| sitäkin, mitä Kristus 'teki ja opetti' (Ap. t. 1:1). Sillä 876 VII,92(109)| totuuteen' toteutuu siis uskossa ja uskon avulla. Se on totuuden 877 VII,92(109)| on totuuden Hengen työtä ja hänen toimintansa hedelmää 878 VII,93 | se selittää ilmoituksen ja uskon sisällön ymmärrettävällä 879 VII,93 | hänen ihmiseksi tulemistaan ja hänen johdonmukaista antautumistaan 880 VII,93 | antautumistaan kärsimykseen ja kuolemaan. Tämä mysteeri 881 VII,93 | kunniakkaaseen ylösnousemukseensa ja korottamiseensa Isän oikealle 882 VII,93 | perustaakseen kirkkonsa ja antaakseen sille elämän. 883 VII,93 | mahdottomalta, että kärsimys ja kuolema voisivat tuoda ilmi 884 VII,94 | ongelmallinen kohta on merkityksen ja totuuden suhde. Teologin 885 VII,94 | merkityksen, joka täytyy tutkia ja selittää. Nytpä tämä merkitys 886 VII,94 | tulkitessaan, mikä on se syvällinen ja väärentämätön totuus, jonka 887 VII,94 | Mitä Raamatun teksteihin ja varsinkin evankeliumeihin 888 VII,94 | merkityksessä pelastushistoriassa ja pelastushistorialle. Kun 889 VII,94 | niitä jatkuvasti luettaessa ja tulkittaessa, niin kuin 890 VII,94 | teksteille vuosisatojen mittaan ja samalla kuitenkin säilyttänyt 891 VII,94 | välttämätöntä, että tosiasian ja sen merkityksen suhdetta 892 VII,95 | muodon vakaana pysyvälle ja lopulliselle totuudelle. 893 VII,95 | totuuden absoluuttisuus ja universaalisuus ja toisaalta 894 VII,95 | absoluuttisuus ja universaalisuus ja toisaalta sitä ilmaisevien 895 VII,95 | välttämätön riippuvuus historiasta ja kulttuurista voidaan sovittaa 896 VII,95 | historiallisista oloista ja sattumuksista, joissa tekstit 897 VII,96 | erilaisissa kulttuureissa ja erilaisina aikakausina. 898 VII,96 | universaalin tietämisarvonsa ja siis lauseisiin sisältyvän 899 VII,96 | vaikka kulttuurit kehittyvät ja ovat moninaisia. (113) Muussa 900 VII,96(112)| jossakin määrin ymmärtämään ja käsittämään dogman, ei lepää 901 VII,96(112)| Se lepää periaatteilla ja käsitteillä, jotka ovat 902 VII,96(112)| luotujen asioiden todesta ja oikeasta tuntemisesta: tämän 903 VII,96(112)| tämän tiedon hankkimisessa ja muotoilussa jumalallinen 904 VII,96 | Muussa tapauksessa filosofia ja luonnontieteet eivät voisi 905 VII,96 | piirissä käsitteet on mietitty ja työstetty. Hermeneuttinen 906 VII,96 | syventämään käsitteistön ja totuuden suhdetta ja tarjoamaan 907 VII,96 | käsitteistön ja totuuden suhdetta ja tarjoamaan sopivia tapoja 908 VII,96(113)| tulee, se on kirkossa aina ja itsessään pätevä, silloinkin 909 VII,96(113)| sitä voidaan valaista lisää ja se voidaan oppia tuntemaan 910 VII,97 | kuitenkin vielä vaikeampi ja vaativampi ponnistelu: sen 911 VII,97 | käyttäytymissääntöjä, on jo torjuttu ja hylätty. (114) Siitä huolimatta 912 VII,97 | ajaudumme epäasialliseen ja supistettuun skeemaan, josta 913 VII,97 | ontologisissa, kausaalisissa ja kommunikatiivisissa rakenteissaan. 914 VII,97 | rakenteissaan. Se saa voimansa ja pysyvyytensä siitä, että 915 VII,97 | mahdollisuuden avautua täydesti ja globaalisti koko todellisuudelle. 916 VII,97 | näkemyksen, koska uskolla ja metafyysisellä järjellä 917 VII,98 | taloudellisten, poliittisten ja tieteellisten haasteiden 918 VII,98 | hyvästä tiettyyn tilanteeseen ja sillä perusteella arvioimaan, 919 VII,98 | yksinoikeus päättää, mikä on hyvää ja mikä on pahaa, ja toimia 920 VII,98 | hyvää ja mikä on pahaa, ja toimia sen mukaisesti. Tällainen 921 VII,98 | Olen korostanut kirkkaasti ja selkeästi kautta koko kiertokirjeen 922 VII,98 | filosofinen antropologia ja hyvän metafysiikka, ja se 923 VII,98 | antropologia ja hyvän metafysiikka, ja se edellyttää niitä. Kun 924 VII,98 | kristilliseen pyhyyteen ja inhimillisten ja yliluonnollisten 925 VII,98 | pyhyyteen ja inhimillisten ja yliluonnollisten hyveiden 926 VII,98 | käsiksi mitä asiallisimmalla ja tehokkaimmalla tavalla niihin 927 VII,98 | oikeudenmukaisuudesta, perheestä ja elämän ja ympäristön puolustamisesta.~ 928 VII,98 | oikeudenmukaisuudesta, perheestä ja elämän ja ympäristön puolustamisesta.~ 929 VII,99 | elämään. (119) Näin opetus ja elämä liitetään ainutlaatuisella 930 VII,99 | antaa paljon apua totuuden ja elämän, tapahtuman ja opillisen 931 VII,99 | totuuden ja elämän, tapahtuman ja opillisen totuuden suhteen 932 VII,99 | transsendentin totuuden ja inhimillisesti ymmärrettävän 933 VII,99 | Teologisten aineiden ja erilaisten filosofisten 934 VII,99 | hedelmää, kun on kyse uskon ja sen syvällisemmän käsittämisen 935 Lop,100 | käsitellä systemaattisesti uskon ja järjen suhdetta. Onhan päivänselvää, 936 Lop,100 | kulttuurien kehittymiselle ja yksityisen ihmisen ja yhteiskunnan 937 Lop,100 | kehittymiselle ja yksityisen ihmisen ja yhteiskunnan orientoitumiselle. 938 Lop,100 | voimakkaasti myös teologiaan ja sen eri alueisiin, vaikka 939 Lop,100 | monestakin syystä oikein ja välttämätöntä korostaa sekä 940 Lop,100 | vakaumuksessaan, että usko ja järki "voivat olla avuksi 941 Lop,100 | toistensa tuloksia kriittisesti ja puhdistavasti. Samoin ne 942 Lop,100 | toisiaan jatkamaan etsintäänsä ja syvenemistään. ~ 943 Lop,101 | mitä rikkautta filosofian ja teologian kohtaaminen ja 944 Lop,101 | ja teologian kohtaaminen ja keskinäinen tulosten vaihtaminen 945 Lop,101 | Teologia saa kiittää avoimuutta ja originaalisuutta siitä, 946 Lop,101 | korostaa ajattelun hyväksi ja edistymiseksi, että filosofiankin 947 Lop,101 | tukeutuu kirkkoon (123) ja Jumalan kansan traditioon, 948 Lop,101 | uskon ykseydessä tiedoiltaan ja kulttuurisilta piirteiltään 949 Lop,102 | filosofisen ajattelun merkitykseen ja sen tosiin ulottuvuuksiin, 950 Lop,102 | se puolustaa ihmisarvoa ja julistaa evankeliumiin sisältyvää 951 Lop,102 | tehtävämme on kiireesti ja välttämättä valmistaa ihmisiä 952 Lop,102 | kykynsä tuntea totuus (124) ja kaipauksensa tavoittaa olemassaolon 953 Lop,102 | Jumalan sana on inhimillistä ja tekee inhimillisemmäksi. 954 Lop,103 | syventämään niitä toden, hyvän ja kauniin dimensioita, joihin 955 Lop,103 | erityisesti niitä alueita ja kulttuureja, joilla on vanhaa 956 Lop,103 | saamme pitää perustavana ja omaperäisenä apuna evankeliumin 957 Lop,104 | pääsemme yhteisymmärrykseen ja dialogiin niiden kanssa, 958 Lop,104 | uskovien filosofien valpasta ja asiantuntevaa panosta, jotka 959 Lop,104 | odotukset, avoimet tiet ja ongelmanasettelut. Kristitty 960 Lop,104 | argumentoi järjen valossa ja sen omia sääntöjä noudattaen, 961 Lop,104 | jonka sekin voi käsittää ja havaita todeksi, joka ei 962 Lop,104 | Tämä yhteisymmärryksen ja dialogin maaperä on tänään 963 Lop,104 | vain ympäristöä, rauhaa ja rotujen ja kulttuurien yhteiseloa 964 Lop,104 | ympäristöä, rauhaa ja rotujen ja kulttuurien yhteiseloa koskevia 965 Lop,104 | uskontojen uskovat ihmiset ja kaikki, joilla on sydämellään 966 Lop,104 | rakkaus totuutta kohtaan ja jossa noudatetaan asiaan 967 Lop,104 | jotka vastustavat kirkkoa ja vainoavat sitä eri tavoin." (126) 968 Lop,104 | tehokas tuki sille todelle ja samalla maailmanlaajalle 969 Lop,105 | filosofisiin implikaatioihin ja paneutuisivat asioihin niin, 970 Lop,105 | tieteen spekulatiivinen ja käytännöllinen olemus kävisi 971 Lop,105 | palvelusta. Teologisen viisauden ja filosofisen tietämisen välinen 972 Lop,105 | totuuden metafyysisen dimension ja esittämään sen entistä paremmin 973 Lop,105 | esittämään sen entistä paremmin ja lähtemään siten kriittiseen 974 Lop,105 | lähtemään siten kriittiseen ja vaativaan dialogiin sekä 975 Lop,105 | silmiensä edessä ajattelun ja spiritualiteetin suuren 976 Lop,105 | tämän päivän ihmiselle, ja vielä enemmän niiden, jotka 977 Lop,105 | teologiseen tutkimustyöhön ja opettamiseen. Teidän tulee 978 Lop,105 | kirkolliskokouksen (129) ja sen jälkeen julkaistujen 979 Lop,105 | näyttävät sen tinkimättömän ja kiireellisen tehtävän, johon 980 Lop,105 | eteenpäin väärentämättömänä ja perusteellisesti. Emme saa 981 Lop,105 | opettamisen pappisseminaareissa ja kirkollisissa tiedekunnissa. (130) 982 Lop,105 | tradition suuren perinnön, ja sen on otettava huomioon 983 Lop,105 | otettava huomioon kirkon ja maailman ajankohtaiset tarpeet 984 Lop,106 | vetoomukseni myös filosofeille ja kaikille, jotka opettavat 985 Lop,106 | omaksua jälleen aito viisaus ja samoin filosofisen ajattelun 986 Lop,106 | esiin nostamia kysymyksiä, ja heillä tulee olla voimaa 987 Lop,106 | kurottautua totuutta kohti ja kunnioittaa totuuteen sisältyvää 988 Lop,106 | tutkimuksia tarkkaavaisesti ja myötämielisesti. He saavat 989 Lop,106 | nojautuessaan tulee yhä varmemmaksi ja terävämmäksi. ~Lopuksi kohdistan 990 Lop,106 | tuntemusta koko universumista ja sen uskomattoman runsaasta 991 Lop,106 | uskomattoman runsaasta elollisten ja elottomien osien moninaisuudesta 992 Lop,106 | kompleksisista atomaarisista ja molekulaarisista rakenteista. 993 Lop,106 | ihmettelemään. Lausuessani ihailuni ja rohkaisun sanan näille tieteellisen 994 Lop,106 | jatkamaan ponnistelujaan ja pysymään silloin jatkuvasti 995 Lop,106 | horisontissa, jossa filosofiset ja moraaliset arvot suojelevat 996 Lop,106 | suojelevat luonnontieteellisten ja teknisten saavutusten sivustoja. 997 Lop,106 | arvot ovat luonteenomainen ja luovuttamaton ihmispersoonan 998 Lop,107 | rakkautensa salaisuudessa, ja ihmisen alituisesti jatkuvasta 999 Lop,107 | alituisesti jatkuvasta totuuden ja tarkoituksen etsimisestä. 1000 Lop,107 | ratkaisemaan kohtalonsa ja tulevaisuutensa, kunhan