Chapter, Paragraph

 1  IV,39 |   kristillisen teologian. Nimitys teologia samoin kuin käsitys siitä
 2  IV,45 |          yliopistot perustettiin, teologia huomasi joutuneensa välittömästi
 3  VI,64 |          on luonnostaan filosofi. Teologia on Jumalan sanan ymmärtämisen
 4  VI,64 |        työstämistä uskon valossa. Teologia ei siis voi jäädä menettelytavoiltaan
 5  VI,65 |                               65. Teologia jäsentyy uskontieteeksi
 6  VI,65 |           Toisella menetelmällään teologia haluaa toimia spekulatiivisella
 7  VI,70 |    ajattelua. Sekä filosofia että teologia saavat vaikutteita erilaisista
 8  VI,77 |    asemapaikka syntyy siitä, että teologia ottaa filosofian mukaan
 9  VI,77 |       filosofian mukaan työhönsä. Teologia on itse asiassa aina käyttänyt
10  VI,77 | kouliutunutta järkeä. Sen lisäksi teologia tarvitsee filosofian keskustelukumppanikseen
11  VI,79 |     joihinkin vaatimuksiin, jotka teologia - ja jo sitä ennen Jumalan
12 VII,82 |       itse Kristuksen olemisesta. Teologia tarvitsee siis pyrkiessään
13 VII,83 |      kyettäisi paljastamaan, eikä teologia kykenisi mitenkään tekemään
14 VII,83 |       teologisessa tutkimuksessa. Teologia, jolta puuttuu metafyysinen
15 VII,85 |             vaan myös siksi, että teologia pystyy tämän vuoksi tavoittamaan
16 VII,92 |       uskottu ilmoituksen kautta. Teologia ei saa tyytyväisenä viipyillä
17 VII,93 |             93. Päätavoite, johon teologia pyrkii, on se, että se selittää
18 VII,97 |      täyttymyksen kaikelle. (115) Teologia, joka saa prinsiippinsä
19 Lop,101|         ihmiskunnan edistykselle. Teologia saa kiittää avoimuutta ja
20 Lop,101|      Filosofia saa havaita, ettei teologia ole yksityisen ihmisen mietteitä,
21 Lop,101|       Filosofia saa huomata, että teologia on runsassisältöistä yhteistä
22 Lop,101|       yhteistä mietiskelyä, sillä teologia olemuksensa mukaisesti tukeutuu
23 Lop,108|        järjen työskentelyä, jotta teologia olisi uskon ymmärtämisenä