| Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library | ||
| Alphabetical [« »] ehkä 4 ehkäisemme 1 ehtojen 1 ei 234 ei-kristillisiä 1 ei-kristillisiin 2 ei-kristittyjä 1 | Frequency [« »] 667 on 286 että 277 se 234 ei 204 joka 202 sen 156 hän | Ioannes Paulus PP. II Fides et Ratio IntraText - Concordances ei |
Chapter, Paragraph
1 Jod,3 | Tämän todetessamme meiltä ei saa jäädä huomaamatta se, 2 Jod,4 | horisontteja. Jos ihminen ei osaa ihmetellä, hän vaipuu 3 Jod,5 | pyrkimyksensä tietoon ihmisestä. Se ei ole käyttänyt hyväkseen 4 Jod,5 | viimeisestä perustasta. Meillä ei siis ole toivoa saada filosofialta 5 I,7 | kirkko tarjoaa ihmiselle, ei johdu sen omasta ajattelusta, 6 I,8 | kieltämään kaiken tiedon, joka ei ollut lähtöisin järjen luonnollisista 7 I,8 | totuudesta, koskapa Jumala ei petä eikä halua pettää. (6) ~ 8 I,9 | kätkettyjä salaisuuksia, joita ei voitaisi tietää, ellei Jumala 9 I,12 | synteesi, jota ihmishenki ei olisi pystynyt edes kuvittelemaan: 10 I,12 | ilmoituksessa ilmi tullutta totuutta ei ole siis enää suljettu ahtaasti 11 I,12 | historia päätyy: "Itse asiassa ei ihmisen salaisuus tule todella 12 I,13 | annettu totuus, jota hän ei voi velkoa Jumalalta, luontuu 13 I,13 | merkityksessä. (15) Uskossa vapaus ei siis ainoastaan ole pelkästään 14 I,13 | tavalla. Toisin sanoen vapaus ei toteudu Jumalaa vastaan 15 I,13 | ymmärrystä ohjataan ja jota se ei voi olla ottamatta huomioon 16 I,13 | samoin hänen totuutensakaan ei eroa ulkonaisesti tavallisista 17 I,13 | Uskossa saatu tieto ei siis pura salaisuutta. Usko 18 I,14 | kiinnekohdan, jota ihminen ei voi jättää huomiotta halutessaan 19 I,14 | salaisuuteen, jota ymmärrys ei pysty ammentamaan tyhjiin, 20 I,15 | jonka minä teille nyt annan, ei ole liian vaikea, ei etäinen 21 I,15 | annan, ei ole liian vaikea, ei etäinen eikä salattu. Se 22 I,15 | etäinen eikä salattu. Se ei ole taivaassa, niin että 23 I,15 | voisimme sitä noudattaa?' Se ei myöskään ole meren takana, 24 I,15 | tuntemaan ilmoituksesta, ei ole järjen rikastaman ajattelun 25 II,16 | syviä mielen oivalluksia. ~Ei ole sattumaa, että pyhä 26 II,16 | ilmiöitä koskeva tietämys ei johtunut vanhassa Israelissa 27 II,16 | tässä prosessissa. Usko ei heikennä järjen autonomiaa 28 II,16 | horisonttiin. Järkeä ja uskoa ei voida siis erottaa toisistaan, 29 II,17 | 17. Ei siis ole olemassa mitään 30 II,18 | tietäminen on tie, jolla ei ole pysähdyspaikkoja; toinen 31 II,18 | tietoisuudesta, että tälle tielle ei saa lähteä sellaisella ylpeydellä, 32 II,18 | rakkautensa. ~Jos ihminen ei välitä näistä säännöistä, 33 II,18 | mutta todellisuudessa hän ei pysty kiinnittämään katsettaan 34 II,18 | olennaisiin asioihin. Hän ei pysty silloin saattamaan 35 II,18 | lopulta väittää: "Jumalaa ei ole olemassa" (Ps. 14:1), 36 II,19 | tuntemaan Luojan. Jos ihminen ei pysty tuntemaan Jumalaa, 37 II,19 | Luojaa, ymmärryksellään, se ei johdu niinkään soveltuvien 38 II,20 | kuuluva arvo, mutta sitä ei arvosteta yli määrän. Sillä 39 II,21 | 21-23] ~21. Tietäminen ei johdu Vanhan testamentin 40 II,21 | vert. San. 30: 1-6). Uskova ei kuitenkaan masennu, vaikka 41 II,22 | symboli on selvä. Ihminen ei ollut siinä tilassa, että 42 II,23 | viisaan ihmisen viisaus ei riitä siihen, minkä Jumala 43 II,23 | vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala 44 II,23 | 2. Kor. 12:10). Ihminen ei pysty käsittämään, kuinka 45 II,23 | vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala 46 II,23 | 1. Kor. 1:28). Apostoli ei kaihda käyttämästä radikaaleintakaan 47 II,23 | Kristuksen ristissä. Järki ei voi riistää ristin salaisuudesta 48 II,23 | vastauksen. Pyhä Paavali ei aseta totuuden ja samalla 49 III,24 | löytäisivät hänet. Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään 50 III,25 | näkyvässä luomakunnassa, jolla ei ole ainoastaan kyky tietää 51 III,25 | näkee ympärillään. Kukaan ei saa olla rehellisesti ajatellen 52 III,25 | vakaumusta: "Ilman vapautta ei ole moraaliakaan - -. Totuutta 53 III,25 | toteuttaessaan luontoaan. Ihminen ei löydä näitä tosia arvoja 54 III,26 | tarkoituksettomalta. Meidän ei tarvitse vetää esiin elämän 55 III,26 | toivoa elämän jatkuvan vai ei. Filosofinen ajattelu ei 56 III,26 | ei. Filosofinen ajattelu ei suinkaan sattumalta saanut 57 III,26 | yli kaksituhatta vuotta. Ei ole siis sattuma, että filosofit 58 III,27 | 27. Ei kukaan, ei filosofi eikä 59 III,27 | 27. Ei kukaan, ei filosofi eikä tavallinen 60 III,27 | korkeinta arvoa, jonka jälkeen ei ole eikä voikaan olla enää 61 III,28 | 28. Totuuden etsiminen ei tapahdu aina näin transparenttina 62 III,28 | välttämään sitä, sillä ihminen ei pysty koskaan perustamaan 63 III,29 | ensimmäisen vastauksen. Ihminen ei ryhtyisi lainkaan etsimään 64 III,29 | etsimään sellaista, josta hän ei tietäisi ylipäänsä yhtään 65 III,29 | epäonnistumisten tähden. Hän ei pidä alkuperäistä oivallustaan 66 III,29 | jokainen saavutettu totuus ei ole yhtä arvokas. Tulokset 67 III,31 | 31. Ihmistä ei ole luotu elämään yksinään. 68 III,31 | traditioihin, joista hän ei saa ainoastaan kieltä ja 69 III,31 | koetella traditioita. Se ei estä kuitenkaan omaksumasta 70 III,32 | sisimmästään. Ihmisen täydellisyys ei muodostu nimittäin yksistään 71 III,32 | Kristuksen; tätä varmuutta ei mikään eikä kukaan voi häneltä 72 III,32 | ilmiselvän rakkauden, joka ei tarvitse pitkiä todisteluja 73 III,33 | luonnostaan totuutta. Tämä etsintä ei tähtää ainoastaan osittaisten, 74 III,33 | totuuksien omaksumiseen; ihminen ei etsi tosi hyvää pelkästään 75 III,33 | eksistenssille olennaista totuutta ei saavuteta vain rationaalista 76 III,33 | spekulatiivista tutkimusta, ei ole antiikin filosofien 77 III,34 | Jeesuksessa Kristuksessa, ei ole ristiriidassa niiden 78 III,34(29) | opettaessaan: 'Sen vuoksi ei järjestelmällinen tutkimus 79 IV,36 | periytyviin käsityksiin. Se ei ollut varmaankaan pelkkää 80 IV,38 | 38. Kristinusko ei siis kohdannut filosofiaa 81 IV,38 | filosofian päätarkoitus ei ole täydentää tai lujittaa 82 IV,38 | viisaus lisätään siihen, se ei tosin tee totuutta tehokkaammaksi, 83 IV,40 | käskettiin uskomaan se, mikä ei ole todistettavissa, siinäkin 84 IV,40 | joillekuille, tai vaikka sitä ei olisi voitu todistaa lainkaan. 85 IV,40 | harhaanjohtavia juttuja, joita ei voida koskaan todistaa." (38) 86 IV,41 | filosofisiin koulukuntiin. Se ei merkitse sitä, että he olisivat 87 IV,41 | saadun rikkauden. Kohtaaminen ei tapahtunut ainoastaan kulttuurien 88 IV,42 | uskolla on etusija, jossa se ei kilpaile järjen kanssa tämän 89 IV,42 | etsinnässään. Järjen tehtävä ei ole näet muodostaa käsitystä 90 IV,42 | käsitystä uskon sisällöistä; se ei pystyisikään siihen, koska 91 IV,42 | koska tällainen tehtävä ei kuulu sen luonteeseen. Järjen 92 IV,42 | varmuudella, vaikka hän ei pystykään tunkeutumaan ymmärryksellään 93 IV,42 | varmaksi, vaikka siihen ei olekaan päästy tunkeutumaan 94 IV,42 | tämän varmuuden perusta ei kuitenkaan horju vähäisimmässäkään 95 IV,42 | viisaus, josta ihminen ei tiedä mitään tai tietää 96 IV,43 | kuuluu pyhälle Tuomaalle, ei ainoastaan hänen opetuksensa 97 IV,43 | ilmoitusta. Niinpä usko ei pelkää järkeä vaan lähestyy 98 IV,43 | salaisuuden. Doctor angelicus ei ole unohtanut uskon järjenmukaisuuden 99 IV,43 | uskon sisältöihin järki ei kiellä eikä väheksy itseään. 100 IV,43 | vilpittömyyttä siltä, joka ei päästänyt kristinuskoa sulautumaan 101 IV,43 | filosofiaan, mutta joka ei myöskään halunnut ilman 102 IV,44 | Pyhän Hengen lahjoihin, ei ole tietoviisautta, joka 103 IV,44 | viisaudelle etusijan, mutta ei jätä kuitenkaan huomiotta 104 IV,44 | huipun, jolle ihmisen äly ei ole milloinkaan kyennyt 105 IV,46 | positivistinen ajattelu, joka ei ainoastaan ollut kaikin 106 IV,46 | asenne, jonka mukaan ihmisen ei tarvitse omaksua mitään 107 IV,47 | sivuasia. Järjen käytöllä ei tähdätä totuuteen eikä etsitä 108 IV,47 | arvoaseman hämärtyminen. Järki ei enää voi tuntea sitä, mikä 109 IV,48 | olemisensa aitoa mieltä. Se ei kuitenkaan saa estää paneutumasta 110 IV,48 | Samalla tavoin järki, joka ei pidä kypsää uskoa silmiensä 111 IV,48 | uskoa silmiensä edessä, ei kykene milloinkaan kiinnittämään 112 V,49 | palveluksessa [49-56] ~49. Kirkolla ei ole esitettävään omaa filosofiaa, 113 V,49 | muussa tapauksessa meillä ei olisi mitään takeita siitä, 114 V,49 | Sellaisesta filosofiasta, joka ei toimisi järjen valossa omien 115 V,49 | ominaisten metodien mukaan, ei olisi paljonkaan hyötyä. 116 V,49 | tehtäviin ja pätevyyteen ei kuulu puuttua näihin asioihin 117 V,51 | 51. Tätä erottelua ei saa kuitenkaan käsittää 118 V,51 | voimakkaasti leviämässä. Erottelu ei ole yksinkertainen tehtävä. 119 V,52 | 52. Kirkon opetusvirka ei ole puuttunut asioihin vasta 120 V,53 | uskon ja järjen välillä ei voi kuitenkaan milloinkaan 121 V,53 | ihmishenkeen järjen valon. Jumala ei kuitenkaan voi kieltää itseään, 122 V,54 | filosofisia katsomuksia. (66) Ei ole syytä unohtaa sitäkään, 123 V,54 | käsityksiin, sillä sairauksia ei voi parantaa asiaankuuluvalla 124 V,54 | merkitsee arvokasta apua, joka ei saa joutua unohduksiin. ~ 125 V,55 | joskin uusissa muodoissa. Nyt ei ole kyse pelkästään yksityisiä 126 V,55 | taantumista fideismiin, joka ei tunnusta uskon tiedon kyseessä 127 V,55 | Fideismin mukaan järki ei auta millään tavalla uskomaan 128 V,55(72) | hänen ilmoituksensa on tosi, ei siksi, että järjen luonnollinen 129 V,55(72) | auktoriteetin vuoksi, sillä häntä ei voi pettää eikä hän voi 130 V,55(72) | kirkolliskokous julisti, että järki ei kykene milloinkaan "tutkimaan 131 V,55 | painokkaasti: (74) "Raamattu ei siis ole kirkon ainoa osviitta, 132 V,57 | 57. Kirkon opetusvirka ei ole pysähtynyt vain paljastamaan 133 V,59 | ja uustomistinen uudistus ei tosin ollut ainoa merkki 134 V,60 | kiinnekohtiin: "Itse asiassa ei ihmisen salaisuus tule todella 135 V,61 | tutkimuksissaan. Tätä kehotusta ei saa kuitenkaan tulkita ääneti 136 V,62 | Teologian opetusohjelmaan ei ole suinkaan sattumalta 137 V,62 | teologisella koulutuksella. Kirkko ei saa milloinkaan päästää 138 V,63 | filosofista ajattelua, joka ei ole ristiriidassa uskon 139 VI,64 | uskon valossa. Teologia ei siis voi jäädä menettelytavoiltaan 140 VI,65 | Tässä tapauksessa teologilta ei vaadita ainoastaan niiden 141 VI,66 | selittää tätä totuutta. Se ei ota silloin huomioon ainoastaan 142 VI,66 | avulla. Ilman filosofian apua ei näet voitaisi havainnollistaa 143 VI,67 | ajatellen usko Jumalan lahjana ei voi mitenkään hylätä järkeä, 144 VI,67 | hylätä järkeä, vaikka se ei nojautuisikaan siihen; samaan 145 VI,67 | havaitakseen horisontit, joita se ei voisi yksin ollen saavuttaa." (91) ~ 146 VI,69 | kohden vastaan: teologi ei saa nykyisessä tilanteessa 147 VI,69 | tutkimuskohteesta. Niihin tutustuminen ei saa kuitenkaan syrjäyttää 148 VI,70 | koskevaksi tarjoukseksi: se ei rajoitu enää yhden kansan 149 VI,71 | kiinni uskosta, mutta se ei pystytä vastaanottajalle 150 VI,71 | identiteettinsä. Evankeliumi ei synnytä hajaannusta, koska 151 VI,71 | totuuden kriteeri. Evankeliumi ei vastusta yhtäkään kulttuuria, 152 VI,71 | totuuteen. Tässä kohtaamisessa ei kiistetä mitään kulttuurin 153 VI,72 | kreikkalaisen filosofian, ei missään tapauksessa sulje 154 VI,72 | kulttuurien kanssa, joihin sillä ei ole ollut aikaisemmin kosketusta, 155 VI,72 | aikaisemmin kosketusta, se ei saa hylätä sitä, minkä se 156 VI,73 | kunnioittaa sitä. Tällöin ei ole kysymys siitä, että 157 VI,73 | tutkimaan teitä, joita se ei olisi itsestään käsin edes 158 VI,75 | alueilla, joita evankeliumi ei ole vielä saavuttanut. Siinä 159 VI,75 | se prinsiippi, että armo ei turmele luontoa, vaan täydellistää 160 VI,75 | velvoittava uskon myöntymys ei turmele yhdenkään, ilmoituksen 161 VI,76 | sinänsä luvallinen, mutta sitä ei saa käsittää väärin. Sillä 162 VI,76 | saa käsittää väärin. Sillä ei haluta antaa kuvaa kirkon 163 VI,76 | filosofiseen spekulaatioon. Tällöin ei siis puhuta yksinkertaisesti 164 VI,76 | filosofit, joiden tutkimuksissa ei ole ristiriitaa uskon kanssa. 165 VI,76 | tapahtunut kehitys, joka ei olisi voineet toteutua ilman 166 VI,76 | joitakin totuuksia, joita järki ei olisi ehkä milloinkaan havainnut, 167 VI,76 | ilmoituksen keskipiste. Siitä ei ole tullut sattumalta sellaisen 168 VI,76 | osaa aikamme filosofiasta ei olisi lainkaan olemassa. 169 VI,77 | theologiæ. Tämä nimitys ei johtunut siitä, että filosofialla 170 VI,77 | palvelijattarina". Tämä ilmaus, joka ei enää nykyisin ole käyttökelpoinen 171 VI,78 | ja esikuvana. Opetusvirka ei ole pitänyt tärkeänä ottaa 172 VI,79 | yksi. Ilmoitus sisältöineen ei voi milloinkaan painostaa 173 VI,79 | poissulkevaa pätevyyttä, ei saa milloinkaan kadottaa 174 VI,79 | vakaumukseen: "Tämän uskominen ei ole mitään muuta kuin ajatella 175 VI,79 | ajattelee, hän uskoo [- -]. Usko ei ole yhtään mitään, ellei 176 VI,79 | sillä ilman myöntymystä ei kukaan ylimalkaan usko." (96) 177 VII,80 | että kokemamme todellisuus ei ole absoluutti: se ei ole 178 VII,80 | todellisuus ei ole absoluutti: se ei ole luomaton eikä se ole 179 VII,80 | sielu. Koska luotu maailma ei ole itselleen kyllin, jokainen 180 VII,80 | kuvitelma autonomiasta, joka ei ota huomioon sitä riippuvuutta, 181 VII,80 | traagisimpaan muotoon. Sitä ei voida Raamatun mukaan johtaa 182 VII,81 | transsendenssiin. Filosofia, joka ei enää kysy olemassaolon tarkoitusta, 183 VII,81 | Sillä näin tehdessään se ei ole ainoastaan sellainen 184 VII,81 | laaja-alaiseen tarkoitukseen, ei olisi ainoastaan epäasiallista 185 VII,82 | Sellainen filosofia, joka ei itse ole aitoa ja tosi tietämistä, 186 VII,82 | aitoa ja tosi tietämistä, ei voi kuitenkaan toteuttaa 187 VII,82 | sellaista filosofiaa, joka ei kohdistu ainoastaan todellisuuden 188 VII,82 | vaatimuksen: "Ymmärryskyky ei näet rajoitu pelkkiin ilmiöihin, 189 VII,82 | relativistinen filosofia ei olisi omiaan antamaan tähän 190 VII,82 | antamaan tähän apua, jos se ei syvennä Jumalan sanaan sisältyvää 191 VII,82 | objektiiviista todellisuutta. Ei voida väittää, että katolinen 192 VII,83 | käsitettyä metafysiikkaa ei saa pitää antropologian 193 VII,83 | ajattelun. Tätä "salaisuutta" ei kuitenkaan kyettäisi paljastamaan, 194 VII,83 | metafyysinen horisontti, ei pystyisi ottamaan käsiteltäväkseen 195 VII,84 | inhimillisellä kielellä puhuttuna, ei kykenisi lausumaan Jumalasta 196 VII,84 | mitään. Tämän sanan tulkinta ei saa viedä meitä vain tulkinnasta 197 VII,84 | Silloin Jumalan ilmoitusta ei olisi lainkaan olemassakaan 198 VII,85 | traditiolle. Viittaus traditioon ei näet ole pelkkää menneen 199 VII,85 | suuressa määrin teologiaan, ei ainoastaan sen tähden, että 200 VII,86 | tilanteeseen, jossa hän ei pysty enää erottamaan tiettyyn 201 VII,86 | Sellainen välineellistäminen ei palvele totuuden etsimistä 202 VII,87 | näin historisti väittää, ei tarvitse olla totta enää 203 VII,87 | totuuden. Sen tähden se ei kykene tyydyttämään niitä 204 VII,88 | leviämistä. Sen leviämisellä ei näytä olevan lainkaan rajoja. 205 VII,89 | päässyt vallalle käsitys, joka ei ota huomioon arvoihin suuntautuvia 206 VII,89 | ihmiskäsityksestä, jolla ei ole mitään kosketuskohtaa 207 VII,90(106) | yksipuolista vapautta, joka ei perustu koko totuuteen ihmisestä 208 VII,91 | ajatussuuntia, tarkoitukseni ei ollut tarjota täydellistä 209 VII,91 | filosofian nykytilasta. Sitä ei voisikaan ylimalkaan kovin 210 VII,91 | onnen ja vapauden lähteenä, ei voi kestää tällaisten kokemusten 211 VII,92 | ilmoituksen kautta. Teologia ei saa tyytyväisenä viipyillä 212 VII,92(109) | johtaminen koko totuuteen' ei koske ainoastaan ristin 213 VII,94 | evankeliumeihin tulee, niiden totuus ei varmaankaan rajoitu yksinkertaisesti 214 VII,95 | 95. Jumalan sana ei puhuttele vain yhtä ainoaa 215 VII,95 | puhetapahtuman. Totuutta ei näet voida milloinkaan rajata 216 VII,96 | Tämän aiheen miettiminen ei ole helppoa. Siinä on otettava 217 VII,96(112) | Selvää on, että kirkko ei voi sitoutua mihinkään mielivaltaiseen, 218 VII,96(112) | ymmärtämään ja käsittämään dogman, ei lepää näin tilapäisellä 219 VII,96(112) | valaiseva soihtu. Siksi ei ole syytä ihmetellä sitä, 220 VII,97 | myös kaikkein uusinta; se ei saa silloin toistaa vanhentuneita, 221 VII,98 | omastatunnosta. Omaatuntoa ei nähdä enää alkuperäisessä 222 VII,98 | oltava siis etiikkaa, joka ei ole subjektivistista eikä 223 VII,99 | mahdotonta. Sillä katekeesissa ei välitetä käsitteellisten 224 Lop,100 | alueisiin, vaikka sen vaikutus ei olisikaan aina eksplisiittisesti 225 Lop,101(123)| Ei kukaan saa tehdä teologiasta 226 Lop,104 | dialogiin niiden kanssa, joilla ei ole meidän uskoamme. Oman 227 Lop,104 | ja havaita todeksi, joka ei vielä tunne koko totuutta, 228 Lop,104 | uudistuminen, vaikka heillä ei olisikaan mitään uskonnollista 229 Lop,104 | asiaan kuuluvaa harkintaa, ei meidän puoleltamme sulje 230 Lop,104 | puoleltamme sulje pois ketään, ei niitä, jotka vaalivat korkeita 231 Lop,105 | viisautta on asenne, joka ei riitä mihinkään." (128) ~ 232 Lop,107 | voimiinsa. Ihmisen suuruus ei milloinkaan muodostu tällaisesta. 233 Lop,108 | tehokas. Samoin kuin Maria ei menettänyt mitään tosi ihmisyydestään 234 Lop,108 | filosofinen ajattelukaan ei kadota mitään autonomiastaan,