Chapter, Paragraph

 1   I,13 |            merkit auttavat osaltaan järkeä sen pyrkiessä ymmärtämään
 2   I,13 |        toisaalta merkit kannustavat järkeä menemään niiden merkkiluonteisen
 3   I,14 |            ja käsittämään sen, eikä järkeä rajoita omalla paikallaan
 4  II,16 |         sydämin uskon horisonttiin. Järkeä ja uskoa ei voida siis erottaa
 5  IV,42 |             totuuteen pakottaa siis järkeä yhä vain eteenpäin; sen
 6  IV,42 |           edeltävä tutkistelu onkin järkeä käyttäen käsittänyt, että
 7  IV,43 |   ilmoitusta. Niinpä usko ei pelkää järkeä vaan lähestyy sitä ja luottaa
 8  IV,45 |           muassa kasvavaa epäilystä järkeä kohtaan. Jotkut ajattelijat
 9   V,55 | mainittakoon radikaali epäluottamus järkeä kohtaan, jota esiintyy monissa
10   V,61 |           todettavissa epäluottamus järkeä kohtaan. Se näkyy suuressa
11  VI,67 |             ei voi mitenkään hylätä järkeä, vaikka se ei nojautuisikaan
12  VI,73 |        yksinkertaisesta totuudesta. Järkeä jopa kannustetaan tutkimaan
13  VI,77 |         kasvanutta ja kouliutunutta järkeä. Sen lisäksi teologia tarvitsee
14  VI,79 |           voi milloinkaan painostaa järkeä sen tehdessä omia löytöjään
15 VII,84 |          eivät ainoastaan tukahduta järkeä vaan ajautuvat itse paitsioon.
16 VII,86 |         teologista eikä filosofista järkeä vakavasti otettavaan, tieteelliseen
17 Lop,106|       erilaisia alueita käyttämällä järkeä, joka uskoon nojautuessaan