| Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library | ||
| Alphabetical [« »] jumalallisten 1 jumalallistumisesta 1 jumalalta 2 jumalan 126 jumalanpelkoon 1 jumalanpelon 1 jumalassa 4 | Frequency [« »] 204 joka 202 sen 156 hän 126 jumalan 120 ihmisen 109 totuuden 109 uskon | Ioannes Paulus PP. II Fides et Ratio IntraText - Concordances jumalan |
Chapter, Paragraph
1 Intro | totuuden ja lopulta itse Jumalan, jotta ihminen oppiessaan 2 Intro | ihminen oppiessaan tuntemaan Jumalan ja häntä rakastaessaan oppisi 3 Jod,2 | totuuteen, joka paljastetaan Jumalan viimeisessä ilmoituksessa: " 4 I | I Jumalan viisaus ilmoitetaan 5 I,7 | korkealla kulkevaa tahansa, vaan Jumalan sanan uskossa tapahtuvasta 6 I,8 | isät olivat korostaneet Jumalan ilmoituksen yliluonnollista 7 I,9 | Usko, joka perustuu Jumalan antamaan todistukseen ja 8 I,10 | esittäneet hänestä lähtien Jumalan ilmoituksen pelastusluonteen 9 I,10 | teoin ja sanoin siten, että Jumalan pelastushistoriassa suorittamat 10 I,11 | 11. Näin Jumalan ilmoitus on ikään kuin upotettu 11 I,11 | kaikkea on nähtävissä, että Jumalan Pojan ihmiseksi tulemisessa 12 I,11 | keskuudessa ja kertoisi heille Jumalan sisimmästä olemuksesta ( 13 I,11 | ihmisten luokse', 'puhuu Jumalan sanoja' (Joh. 3:34) ja täyttää 14 I,11 | Historia asettaa siis Jumalan kansan eteen tien, joka 15 I,11 | totuuden täyteyteen, kunnes Jumalan sanat käyvät siinä toteen." (11) ~ 16 I,12 | alue, jolla voimme havaita Jumalan toiminnan ihmiskuntaa kohtaan. 17 I,12 | käsittämään näitä asioita. ~Jumalan tultua ihmiseksi on nähtävissä 18 I,13 | on tullut "tuomaan tiedon Jumalan sisimmästä", (13) mutta 19 I,13 | nimittäin osallisuuden Jumalan kolmiyhteisen elämän salaisuuteen. (19) ~ 20 I,14 | tietämys viittaa jatkuvasti Jumalan salaisuuteen, jota ymmärrys 21 I,14 | muu kuin sen rajallisuus Jumalan rajattoman salaisuuden edessä. ~ 22 I,15 | ajatustavan välissä. Se on Jumalan antama äärimmäisin mahdollisuus 23 I,15 | viimeisestä ja lopullisesta Jumalan katselemisesta, joka on 24 I,15 | ikuiseen iloon kolmiyhteisen Jumalan katselemisessa. ~ 25 II,16 | tapahtumat, samoin historia ja Jumalan kansan monenlaiset vaiheet 26 II,17 | suunnan huudahtaessaan: "Jumalan on kunnia siitäkin, mitä 27 II,18 | tien sisälle salaisuuteen. Jumalan ilmoituksessa Israel pääsi 28 II,18 | järjen on tunnustettava Jumalan suvereeni transsendenssi 29 II,21 | koki yrittäessään käsittää Jumalan salaperäiset suunnitelmat ( 30 II,23 | Kristuksessa ilmoitettu Jumalan viisaus. Ilmoitetun viisauden 31 II,23 | toistamaan adekvaatisti Jumalan viisautta. ~Ensimmäisen 32 II,23 | ongelman radikaalilla tavalla. Jumalan ristille naulittu Poika 33 III,24 | on aina pitänyt esillä: Jumalan luokse pyrkiminen ja kaipaus 34 III,33 | lahjoitetaan kolmiyhteisen Jumalan tosi ja täsmällinen tunteminen. 35 III,33(28) | vapaalle ja henkilökohtaiselle Jumalan etsinnälleen." Yleisaudienssi 36 III,34 | on identtinen sen Jumalan kanssa, joka on ilmoittanut 37 III,34(29) | luonto ovat peräisin samasta Jumalan sanasta. Edellisen on sanellut 38 III,34(29) | jälkimmäinen toteuttaa uskollisesti Jumalan asettamaa järjestystä', 39 IV,36 | pakko nojautua luonnolliseen Jumalan tuntemiseen ja jokaisen 40 IV,36 | osoittivat suurempaa kunnioitusta Jumalan transsendenssia kohtaan. ~ 41 IV,36 | tietä Jeesuksen Kristuksen Jumalan julistamiselle ja ymmärtämiselle. ~ 42 IV,38 | ihmistä samanarvoisuutta Jumalan edessä. Vanhan ajan ihmisillä 43 IV,38 | antaa mahdollisuuden päästä Jumalan luokse. Totuuteen johtavat 44 IV,38 | eli he pyrkivät tuntemaan Jumalan Pojan". (36) Clemensin mielestä 45 IV,43 | tietämään kolmiyhteisen Jumalan salaisuuden. Doctor angelicus 46 IV,43 | yhteydessä, mitä edeltäjäni, Jumalan palvelija paavi Paavali 47 IV,44 | kiinteässä suhteessa uskoon ja Jumalan tuntemiseen. Viisaus tietää 48 IV,44 | jolloin se törmää itse Jumalan salaisuuteen. ~Pyhä Tuomas 49 V,49 | teoriat valtaavat alaa, jotka Jumalan kansan uskon selkeyttä ja 50 V,50 | sopusoinnussa tai ristiriidassa Jumalan sanan ja teologisen refleksion 51 V,53 | erottamattomasti luonnollinen Jumalan tunteminen ja ilmoitus, 52 V,53 | perusvaatimuksesta, että Jumalan, kaiken alun ja lopun, olemassaolo 53 V,55 | uskottavan kiinnekohdan. Tällöin Jumalan sanana pidetään yksin ja 54 V,55 | ilmoituksesta siihen, että Jumalan sana on meillä sekä pyhissä 55 V,55(72) | yliluonnollinen hyve, jonka kautta me Jumalan armon tukiessa ja auttaessa 56 V,55(72) | totuuden, vaan ilmoittavan Jumalan oman auktoriteetin vuoksi, 57 V,60 | Noilla sivuilla käsitellään Jumalan kuvaksi luodun ihmisen arvoa, 58 VI,64 | vaatimukset [64-74] ~64. Jumalan sana kohdistuu jokaiseen 59 VI,64 | luonnostaan filosofi. Teologia on Jumalan sanan ymmärtämisen jäsentynyttä, 60 VI,66 | esittämään kolmiyhteisen Jumalan salaisuuden ja pelastussuunnitelman 61 VI,66 | sisäisistä persoonasuhteista, Jumalan luovasta toiminnasta maailmassa, 62 VI,66 | toiminnasta maailmassa, Jumalan ja ihmisen suhteesta, Kristuksen 63 VI,67 | on välttämätön edellytys Jumalan ilmoituksen omaksumiselle. 64 VI,67 | Ajatelkaamme vain luonnollista Jumalan tuntemista, mahdollisuutta 65 VI,67 | järjelle. Näin ajatellen usko Jumalan lahjana ei voi mitenkään 66 VI,70 | kulttuureja erottavat muurit. Jumalan lupaus muuttuu nyt Kristuksessa 67 VI,70 | traditioiden piiristä Kristuksessa Jumalan lasten perheen ykseyteen. 68 VI,70 | muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan 69 VI,70 | reaalisesti - liittymäkohta Jumalan itsensä ilmoittamiseen luonnossa, 70 VI,71 | tuovat jokaiseen kulttuuriin Jumalan historiassa ja kunkin kansan 71 VI,71 | julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja" (Ap. t. 2: 72 VI,71 | hajaannusta, koska kastetun Jumalan kansan tuntomerkkinä on 73 VI,71 | kulttuuri voi olla milloinkaan Jumalan ilmoituksen arviointiperuste 74 VI,72 | hylkääminen olisi vastoin Jumalan kaitselmuksen suunnitelmaa, 75 VI,73 | välille, kiertää kehää. Jumalan historiassa ilmoittaman 76 VI,73 | saatossa vähitellen syvenevä Jumalan sanan käsittäminen. Kun 77 VI,73 | käsittäminen. Kun toisaalta Jumalan sana on totuus (vert. Joh. 78 VI,73 | joka lähtee liikkeelle Jumalan sanasta ja pyrkii käsittämään 79 VI,73 | liikkuessaan näiden kahden navan - Jumalan sanan ja sen paremman käsittämisen - 80 VI,73 | kehässä liikkuvasta suhteesta Jumalan sanaan filosofia jatkaa 81 VI,74 | Aquinon Tuomas. Filosofian ja Jumalan sanan keskinäisen suhteen 82 VI,76 | kärsimyksen, persoonallisen Jumalan identiteetin ongelmia ja 83 VI,76 | ja luovan, persoonallisen Jumalan käsitteestä, jolla on ollut 84 VI,76 | Voisimme sanoa, että ilman tätä Jumalan sanan innoittavaa vaikutusta 85 VI,79 | teologia - ja jo sitä ennen Jumalan sana - asettaa filosofiselle 86 VI,79 | filosofian, joka on sopusoinnussa Jumalan sanan kanssa. Sellainen 87 VII,80 | Jumalan sanan asettamat vaatimukset 88 VII,80 | jossa hän on imago Dei, Jumalan kuva. Tästä näkökulmasta 89 VII,80 | ihminen mukaan luettuna - on Jumalan edessä, johtaa ristiriitoihin, 90 VII,80 | epäjärjestyneesti. Lopuksi Jumalan sana esittää kysymyksen 91 VII,80 | luodun maailman ja itse Jumalan arvoituksen. Tähän salaisuuteen 92 VII,80 | kohokohtansa, sillä siinä Jumalan ja ihmisen sisin olemus 93 VII,81 | Päästäkseen sopusointuun Jumalan sanan kanssa filosofian 94 VII,81 | potentiaaliseksi tuhoajaksi. (98) ~Jumalan sana ilmoittaa ihmisen lopullisen 95 VII,81 | tarkoituksen. Sen tähden Jumalan sana kutsuu filosofiaa paneutumaan 96 VII,82 | apua, jos se ei syvennä Jumalan sanaan sisältyvää täyteyttä. 97 VII,82 | ontologista kantavuutta. Jumalan innoittamat kirjoittajat 98 VII,83 | ilmoituksen käsittämällä tavalla. ~Jumalan sana ottaa alituisesti kiinnekohdakseen 99 VII,84 | tämä pitäisi paikkaansa, Jumalan sana, joka on aina jumalallista 100 VII,84 | tosi lausumaa. Silloin Jumalan ilmoitusta ei olisi lainkaan 101 VII,85 | Tiedän kyllä, että nämä Jumalan sanan asettamat vaatimukset 102 VII,85 | näitä vaatimuksia, jotka Jumalan sana asettaa inhimilliselle 103 VII,90 | on joutunut ristiriitaan Jumalan sanan vaatimusten ja sisällön 104 VII,90 | ihmisen kasvoilta katoavat Jumalan kaltaisuutta ilmaisevat 105 VII,93 | on tällöin kolmiyhteisen Jumalan salaisuuden tarkastelu. 106 VII,93 | päästään, kun mietitään Jumalan Pojan inkarnaation mysteeriä: 107 VII,93 | ensisijainen tehtävä on ymmärtää Jumalan kenosis, joka on ihmisen 108 VII,94 | pyhien tekstien kautta. Jumalan kieli - hän välittää totuutensa 109 VII,95 | 95. Jumalan sana ei puhuttele vain yhtä 110 VII,98 | pohtimista, jonka juuret ovat Jumalan sanassa. Jotta moraaliteologia 111 VII,99 | totuuksien kokoelmaa, vaan elävän Jumalan salaisuus. (120) ~Filosofinen 112 Lop,101 | avoimena sille uudelle, jonka Jumalan ilmoitus välittää. Tämä 113 Lop,101 | tukeutuu kirkkoon (123) ja Jumalan kansan traditioon, joka 114 Lop,102 | Näiden syvällä piilevien, Jumalan ihmisluontoon kirjoittamien 115 Lop,102 | kirjoittamien tarpeiden valossa myös Jumalan sanan merkitys saa selkeämmät 116 Lop,102 | saa selkeämmät piirteet. Jumalan sana on inhimillistä ja 117 Lop,103 | kauniin dimensioita, joihin Jumalan sana ohjaa. Tehtävä on sitäkin 118 Lop,104 | on kuitenkin seurattava Jumalan sanan antamaa kasvavaa ymmärrystä. 119 Lop,105 | kiinnittäisivät huomionsa Jumalan sanan filosofisiin implikaatioihin 120 Lop,105 | sopusoinnussa tai ristiriidassa Jumalan sanan kanssa. Heidän on 121 Lop,105 | opiskelu ilman kiinnekohtaa Jumalan armoon, mietiskely ilman 122 Lop,105 | armoon, mietiskely ilman Jumalan innoittamaa viisautta on 123 Lop,106 | Heidän tulee ottaa esiin Jumalan sanan vaatimusten esiin 124 Lop,107 | ja että hänet on kutsuttu Jumalan rakkauteen ja tuntemaan 125 Lop,108 | ihmisenä ja naisena, jotta Jumalan Sana voisi tulla lihaksi 126 Lop,108(132)| Pseudo-Epiphanius: saarna Marian, Jumalan äidin, ylistykseksi.