Chapter, Paragraph

 1 Jod,5     |              kiinnittää katseen tähän järjen erityiseen toimintaan. Minut
 2   I,8     |               joka ei ollut lähtöisin järjen luonnollisista kyvyistä.
 3   I,8     |              siitä, että inhimillisen järjen saavuttaman tiedon rinnalla,
 4   I,9     |              siinä, että luonnollisen järjen saavuttaman totuuden ohella
 5   I,9     |              kiertelevät luonnollisen järjen alueella, kun sitä vastoin
 6   I,13    |             horisonttiin. Se pakottaa järjen avautumaan totuudelle ja
 7   I,15    |       tuntemaan ilmoituksesta, ei ole järjen rikastaman ajattelun kypsä
 8  II,16    |           analysoidaan ja ratkaistaan järjen välinein, mutta sillä tavalla,
 9  II,16    |         prosessissa. Usko ei heikennä järjen autonomiaa eikä rajoita
10  II,16    |           kykenee tunnistamaan tiensä järjen valossa, mutta hän pystyy
11  II,17    |            olemassa mitään perustetta järjen ja uskon jatkuvalle taistelulle
12  II,18    |             kansa on ymmärtänyt, että järjen on otettava huomioon tietyt
13  II,18    |            perustuu "jumalanpelkoon": järjen on tunnustettava Jumalan
14  II,20    |            mukaan usko vapauttaa siis järjen antaessaan sille mahdollisuuden
15  II,21    |           myös rasitusta, joka johtui järjen rajojen asettamista ehdoista.
16  II,22    |           kautta, sillä Jumala sallii järjen aavistaa hänen "valtansa"
17  II,22    |          luomissuunnitelmaan sisältyi järjen kyky nousta helposti aistimaailman
18  II,22    |      pelastustapahtuma, joka vapautti järjen heikkoudestaan ja päästi
19  II,23    |               tapahtuma, johon kaikki järjen ponnistelut kariutuvat sen
20  II,23    |           äärettömälle merelle. Tässä järjen ja uskon välinen raja on
21 III,24    |       halutessaan kulkemaan: se alkaa järjen kyvystä kohota tilapäisen
22 III,28    |         etsijät ovat itse myöntäneet. Järjen myötäsyntyinen rajoittuneisuus
23 III,35    |        totuutta, joka tulisi käsittää järjen valossa. Vasta tässä kahdenlaisessa
24  IV       |                           IV Uskon ja järjen suhde ~
25  IV,36    |          Merkittäviä askelia uskon ja järjen kohtaamiseen [36-42] ~36.
26  IV,36    |          tehtäväkseen tuoda näkyville järjen ja uskonnon suhteen toisiinsa.
27  IV,36    |     perimätiedoista ja jatkui yleisen järjen vaatimuksia vastaavana kehityksenä.
28  IV,42    |              Filosofisesti koulutetun järjen asema tulee skolastisessa
29  IV,42    |         etusija, jossa se ei kilpaile järjen kanssa tämän toimiessa omassa
30  IV,42    |        toimiessa omassa etsinnässään. Järjen tehtävä ei ole näet muodostaa
31  IV,42    |             ei kuulu sen luonteeseen. Järjen tehtävä on löytää merkitys,
32  IV,43    |            aarteet, hän toi etualalle järjen ja uskon välillä vallitsevan
33  IV,43    |        välillä vallitsevan harmonian. Järjen valo ja uskon valo tulevat
34  IV,43    |               niin uskokin edellyttää järjen ja täydellistää sen. Uskon
35  IV,43    |       profeetallisella terävyydellään järjen ja uskon uuteen vastakkainasettelun
36  IV,45    |               ja sille vaihtoehtoista järjen tietoa. ~
37  IV,46    |           mukaansa usko vieraannuttaa järjen täydestä käyttämisestä ja
38  IV,47    |               korostetummin sivuasia. Järjen käytöllä ei tähdätä totuuteen
39  IV,47    |            seurannut johdonmukaisesti järjen todellisen arvoaseman hämärtyminen.
40  IV,48    |             että uskon ja filosofisen järjen välillä vallitsee yhä syvenevä
41  IV,48    |   toiminnallaan kasvattaneet uskon ja järjen välistä eroa, on toisinaan
42  IV,48    |      huolellisesti tutkimaan uskon ja järjen tämänhetkistä eroa, koska
43  IV,48    |           toisiinsa nähden heikoiksi. Järjen jäätyä vaille ilmoituksen
44  IV,48    |        näkyvistä. Usko, jolta puuttuu järjen apu, painottaa tunnetta
45  IV,48    |            uskolla olisi heikentyneen järjen rinnalla suurempi voima
46  IV,48    |              hartaasti saada uskon ja järjen jälleen syvälliseen yhteyteen
47   V,49    |           siihen prosessissa, joka on järjen koeteltavissa. Sellaisesta
48   V,49    |         filosofiasta, joka ei toimisi järjen valossa omien periaatteidensa
49   V,50    |            recta ration eli sellaisen järjen hyväksi, joka oikealla tavalla
50   V,51    |        yksinkertainen tehtävä. Jos jo järjen myötäsyntyisten ja erinomaisten
51   V,52    |             koska ne eivät luottaneet järjen luonnollisiin kykyihin;
52   V,52    |             otti juhlallisesti kantaa järjen ja uskon keskinäiseen suhteeseen.
53   V,53    |              mutta useammin kuitenkin järjen tiedon ja siis oikeastaan
54   V,53    |               positiivista apua, jota järjen tieto voi ja jota sen tulee
55   V,53    |          tiedolle: "Vaikka usko onkin järjen yläpuolella, uskon ja järjen
56   V,53    |          järjen yläpuolella, uskon ja järjen välillä ei voi kuitenkaan
57   V,53    |                on pannut ihmishenkeen järjen valon. Jumala ei kuitenkaan
58   V,55    |               ollen mitään merkitystä järjen tiedolle ja filosofiselle
59   V,55(72)|               on tosi, ei siksi, että järjen luonnollinen valo on läpitunkenut
60   V,56    |               konsensuksen tulos eikä järjen sopeutumista objektiiviseen
61   V,56    |             uusia teitä. Usko haastaa järjen lähtemään liikkeelle kaikenlaisesta
62   V,56    |       vakuuttunut ja siitä vakuuttava järjen puolustaja. ~
63   V,57    | kirkolliskokouksen opetuksen uskon ja järjen suhteesta ja kehitti sitä
64   V,59    |             säilyttää elossa uskon ja järjen ykseydessä tapahtuvan kristillisen
65  VI,64    |             Uskontiede ja filosofisen järjen vaatimukset [64-74] ~64.
66  VI,66    |          asioita. Sen lisäksi uskovan järjen täytyy kuitenkin pystyä
67  VI,67    |             esittää itsensä sellaisen järjen kautta, joka täysin vapaasti
68  VI,75    |       lyhyesti hahmotellusta uskon ja järjen suhteiden historiasta näkyy,
69  VI,75    |              mukaisesti ja yksinomaan järjen voimin. Tätä pyrkimystä
70  VI,75    |             ja argumentteja. Ankarien järjen kriteerien mukaisesti tapahtuva
71  VI,76    |           aspekti. Sillä tarkoitetaan järjen puhdistumista uskon kautta.
72  VI,76    |    Jumalallisena hyveenä se vapauttaa järjen julkeasta ylpeyden kiusauksesta,
73  VI,77    |              uskon valossa tapahtuvaa järjen kriittistä työtä, se edellyttää
74  VI,78    |             sillä hänen ajattelussaan järjen vaatimus ja uskon voima
75  VI,78    |             halveksimatta milloinkaan järjen tapaa toimia. ~
76 VII,81    |              vakavaan vaaraan alentaa järjen pelkiksi välineellisiksi
77 VII,84    |               nähtävä vahvistus sille järjen kykyä koskevalle luottamuskriisille,
78 VII,91    |          asennoituminen on korostanut järjen itseensä perustumisen ehdotonta
79 VII,91    |             historian eri aikakausina järjen onnen ja vapauden lähteenä,
80 Lop,100   |             systemaattisesti uskon ja järjen suhdetta. Onhan päivänselvää,
81 Lop,101   |        laajempiin merkityksiin, joita järjen tehtävä on syventää. ~Näin
82 Lop,104   |             filosofi, joka argumentoi järjen valossa ja sen omia sääntöjä
83 Lop,108   |          kutsun harjoittaa kriittistä järjen työskentelyä, jotta teologia