Chapter, Paragraph

 1 Jod,3  |                    rakkautta viisauteen". Filosofian synty ja kehitys osuukin
 2 Jod,4  |                kasvotusten implisiittisen filosofian kanssa, jonka perusteella
 3 Jod,5  |                    Kirkko näkee nimittäin filosofian tienä, jolla tunnistetaan
 4 Jod,6  |                 ansaitsee tulla eletyksi. Filosofian vastuuseen kuuluu muokata
 5   I,15 |                etsivät häntä. Siispä sekä filosofian että teologian tutkimuskohde
 6  II,23 |           systeeminsä vangeiksi. Uskon ja filosofian suhde törmää julistuksessa
 7 III,30 |                  tietyssä määrin kuuluvat filosofian piiriin. Nämä on talletettu
 8 III,30 |                  on vielä mietittävä yhtä filosofian puolta. ~
 9 III,35 |      välittömämmin ilmoitetun totuuden ja filosofian suhdetta. Tämä suhde pakottaa
10 III,35 |        Tarkastelemme siksi ensin uskon ja filosofian suhdetta historian kulussa.
11  IV,36 |                 tästä ihmisen etsinnästä. Filosofian isät näkivät tehtäväkseen
12  IV,38 |                varman ja hyötyä tuottavan filosofian". (32) Samoin Aleksandrian
13  IV,38 |          filosofiaksi" (33); hän rinnasti filosofian Mooseksen lakiin ja tulkitsi
14  IV,38 |          Clemensin mielestä kreikkalaisen filosofian päätarkoitus ei ole täydentää
15  IV,39 |                   ottaa käyttöön Platonin filosofian vastatakseen filosofi Celsoksen
16  IV,41 |                   alusta lähtien uskon ja filosofian keskinäiseen suhteeseen.
17  IV,41 |               uskon sisällön muuntamiseen filosofian kategorioiksi. He ovat suorittaneet
18  IV,43 |             tarkemmin sanoen Aristoteleen filosofian aarteet, hän toi etualalle
19  IV,43 |              perustaksi sen, että luonto, filosofian kohde, voi auttaa ymmärtämään
20  IV,45 |            pitivätkin kiinni teologian ja filosofian orgaanisesta yhteenkuuluvuudesta:
21  IV,47 |          Toisaalta emme saa unohtaa, että filosofian rooli modernissa kulttuurissa
22  IV,48 |                                  48. Tätä filosofian historian viimeisintä jaksoa
23   V,49 |      saavuttamiseen tarvittavat välineet. Filosofian, joka on tietoinen tästä "
24   V,50 |                samalla vaatimukset, jotka filosofian on otettava uskoon nähden
25   V,50 |                 uskon kanssa, sillä monet filosofian aiheet, kuten Jumala, ihminen,
26   V,53 |                 transsendenssi ja etusija filosofian lausumiin nähden; toisaalta
27   V,54 |                 kirkko torjui marxilaisen filosofian ja ateistisen kommunismin. (67) ~
28   V,54 |          tilanteissa kriittistä erottelua filosofian alueella. Kaikki se, mitä
29   V,57 |               ennen kaikkea pyhän Tuomaan filosofian merkityksen verratonta arvoa.
30   V,58 |               ovat uudistuneen tomistisen filosofian oppilaita. Näin kirkolla
31   V,59 |              valossa; vielä jotkut loivat filosofian, joka lähtiessään maailmansisäisestä
32   V,60 |                   on käsitellyt myös sitä filosofian opiskelua, jota pappiskokelaiden
33   V,61 |             näyttää johtuneen skolastisen filosofian ja yleensäkin filosofian
34   V,61 |                  filosofian ja yleensäkin filosofian opiskelun väheksymisestä.
35   V,61 |          samanlaista välinpitämättömyyttä filosofian opiskelua kohtaan. ~Tällä
36   V,62 |              joskin epäsuorasti, modernin filosofian kehitykseen ja helpottanut
37   V,62 |              omaksumaan erotuksetta minkä filosofian tahansa. ~Luotan lujasti
38   V,63 |              palauttamiseksi teologian ja filosofian välille. Näiden periaatteiden
39  VI    |                           VI Teologian ja filosofian vuorovaikutus ~
40  VI,66 |                   päättelyn avulla. Ilman filosofian apua ei näet voitaisi havainnollistaa
41  VI,68 |                  vielä suuremmassa määrin filosofian antamaa apua, sillä uudessa
42  VI,69 | kreikkalaisperäisen ja Eurooppa-keskeisen filosofian sijasta perinteiseen viisauteen.
43  VI,72 |          matkallaan lähinnä kreikkalaisen filosofian, ei missään tapauksessa
44  VI,73 |                 saada aikaan teologian ja filosofian välille, kiertää kehää.
45  VI,74 |     henkilöhistoria todistaa teologian ja filosofian keskinäisen suhteen hedelmällisyydestä.
46  VI,74 |            oikeutetusti asetettu antiikin filosofian mestareiden rinnalle. Tämä
47  VI,74 |                   ja pyhä Aquinon Tuomas. Filosofian ja Jumalan sanan keskinäisen
48  VI,75 |                                           Filosofian erilaisia asemia [75-79] ~
49  VI,75 |                kutsutun "erillään olevan" filosofian teoria, jota jotkut modernit
50  VI,75 |              antaa totuuden löytämiseksi, filosofian tielle päästä syvempään
51  VI,76 |                                       76. Filosofian toinen asemapaikka on se,
52  VI,76 |                  totuuteen. ~Kristillisen filosofian objektiivisiin elementteihin
53  VI,77 |                     77. Toinen merkittävä filosofian asemapaikka syntyy siitä,
54  VI,77 |                siitä, että teologia ottaa filosofian mukaan työhönsä. Teologia
55  VI,77 |                lisäksi teologia tarvitsee filosofian keskustelukumppanikseen
56  VI,77 |               ulottuvat muutokset, joihin filosofian on suostuttava. ~Juuri siksi,
57  VI,77 |             kokemustieteistä "ensimmäisen filosofian palvelijattarina". Tämä
58  VI,77 |               tiettyjä vaatimuksia, joita filosofian on kunnioitettava siitä
59  VI,79 |          oppaanaan ja työstävät sellaisen filosofian, joka on sopusoinnussa Jumalan
60 VII,80 |              Tämän Raamattuun sisältyvän "filosofian" perusvakaumus on se, että
61 VII,81 |         sopusointuun Jumalan sanan kanssa filosofian on löydettävä jälleen ulottuvuutensa
62 VII,81 |                   tarkoitusta kohti. Tämä filosofian ulottuvuus viisautena on
63 VII,82 |                   näitä lausumia avukseen filosofian, joka tunnustaa mahdollisuuden
64 VII,83 |                 vielä kolmas: tarvitsemme filosofian, jolla on todellista metafyysistä
65 VII,85 |                hän osoittautuu hyvin pian filosofian autonomiavaatimuksen uskolliseksi
66 VII,87 |                 sen sijaan kuuluu: jonkin filosofian totuus on todettava sillä
67 VII,88 |                  tämä virtaus käy käsiksi filosofian muihin suuriin perusongelmiin.
68 VII,91 |                 tarjota täydellistä kuvaa filosofian nykytilasta. Sitä ei voisikaan
69 VII,97 |                 olen jo sanonut, olemisen filosofian apua. Filosofia auttaa ennen
70 VII,97 |                filosofiaa. Tämän olemisen filosofian täytyy kyetä käsittelemään
71 VII,98 |                   myös moraaliteologiaan. Filosofian ottaminen avuksi on erittäin
72 Lop,100|               välttämätöntä korostaa sekä filosofian arvoa uskonymmärrykselle
73 Lop,101|                  helposti, mitä rikkautta filosofian ja teologian kohtaaminen
74 Lop,101|                   on koitunut epäilemättä filosofian eduksi. Se on saanut kokea,
75 Lop,105|     valmistamisesta, joka saa vastuulleen filosofian opettamisen pappisseminaareissa
76 Lop,106|           Erityisesti haluaisin rohkaista filosofian piirissä vaikuttavia uskovia.
77 Lop,108|               Marian kutsumuksen ja aidon filosofian kutsumuksen välillä on näet