| Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library | ||
| Alphabetical [« »] tälle 4 tällöin 12 tältä 2 tämä 72 tämäkin 1 tämän 70 tämänhetkisen 1 | Frequency [« »] 77 filosofian 74 hänen 74 ihminen 72 tämä 70 tämän 69 tai 68 totuus | Ioannes Paulus PP. II Fides et Ratio IntraText - Concordances tämä |
Chapter, Paragraph
1 Jod,1 | omaksumaan sen yhä syvemmin. Tämä tie on kehkeytynyt ihmispersoonan 2 Jod,2 | saavuttamiseksi; (2) toisaalta tämä tehtävä velvoittaa seurakunnan 3 Jod,2 | totuudet tuodaan julki. Tämä täytyy tosin tehdä tietoisena 4 Jod,5 | asenteet ovat samanarvoisia. Tämä on levinneimpiä havaittavissa 5 Jod,6 | olemassaolo voidaan rakentaa. Tämä tarve käy erityisen välttämättömäksi 6 I,8 | luonnollisista kyvyistä. Tämä oli velvoittanut kirkolliskokousta 7 I,8 | joka on ominaista uskolle. Tämä tieto on ilmausta totuudesta, 8 I,9 | kuin filosofinen tieto. Tämä näet tukeutuu aistihavaintoihin 9 I,10 | yhteyteen itsensä kanssa. Tämä ilmoituksen taloudenhoito 10 I,11 | valaisee kaikki ihmiset, jotta tämä asuisi ihmisten keskuudessa 11 I,13 | asettuu sen takaajaksi. Tämä ihmiselle lahjaksi annettu 12 I,14 | olemassaolonsa salaisuuden; toisaalta tämä tietämys viittaa jatkuvasti 13 I,15 | elämänsä "salaisuuden". Tämä totuus kunnioittaa mitä 14 I,15 | hyvin tähän tilanteeseen: "Tämä laki, jonka minä teille 15 I,15 | ilmauksena rakkaudesta. Tämä ilmoitettu totuus on historiaamme 16 II,18 | hullun" asemaan. Raamatussa tämä hulluus merkitsee elämän 17 II,21 | maailmaan ja Jumalaan. Tämä avautuminen ilmestyksen 18 II,22 | kaiken varsinainen alkuperä. Tämä helppous nousta Luoja-Jumalan 19 II,22 | pahasta" (1. Moos. 2:17). Tämä symboli on selvä. Ihminen 20 III,24 | lähetysmatkoillaan Ateenaan. Tämä filosofien kaupunki oli 21 III,24 | kaipauksen sävyttämän etsintänsä. Tämä ominaisuus on erityisesti 22 III,25 | olevista ulottuvuuksista. Tämä on ehdoton edellytys jokaiselle, 23 III,33 | etsii luonnostaan totuutta. Tämä etsintä ei tähtää ainoastaan 24 III,34 | 34. Tämä "totuus", jonka Jumala ilmoittaa 25 III,34 | Jeesuksen Kristuksen Isänä. Tämä luonnollisen ja ilmoitetun 26 III,35 | ja filosofian suhdetta. Tämä suhde pakottaa meidät miettimään 27 IV,36 | Ap. t. 14:14-16). Koska tämä luonnollinen tieto oli kuitenkin 28 IV,36 | tietoisuus siitä, mihin uskotaan. Tämä tie vaikutti positiivisesti 29 IV,38 | pikemminkin puolustaa uskoa: "Tämä opetus on Vapahtajan mielessä 30 IV,39 | Aristoteleen filosofiassa tämä nimitys tarkoitti filosofisen 31 IV,39 | oikean opetuksen Jumalasta. Tämä alituisesti etenevä uusi 32 IV,40 | kaikkea pyhä Augustinus. Tämä suuri länsimainen oppinut 33 IV,45 | autonomista filosofiaa. Tämä ero herätti muun muassa 34 IV,46 | selkeästi ilmoitusta vastaan. Tämä suuntaus saavutti huippunsa 35 V,49 | muiden kustannuksella. (54) Tämä pidättyvyys johtuu syvimmältään 36 V,55(72) | lausuessaan toisaalta: "Tämä usko - - on katolisen kirkon 37 V,56 | kulkevalla vuosituhannella, että tämä on se tie, jolle on lähdettävä: 38 V,57 | yksinomaan filosofiaan. Tämä suuri paavi otti käsiteltäväkseen 39 V,57 | opetuksellisesta näkökulmasta; tämä koskee ennen kaikkea pyhän 40 V,62 | filosofiaan ja opiskella sitä. Tämä 5. lateraanikirkolliskokouksen 41 V,62 | harmonialla on suuri merkitys. Tämä opintojärjestys on vaikuttanut, 42 VI,70 | osallisuuden salaisuuteensa. Tämä ykseys on niin syvä, että 43 VI,72 | ajan ja historian piirissä. Tämä kriteeri koskee kirkkoa 44 VI,74 | filosofian mestareiden rinnalle. Tämä koskee sekä kirkkoisiä, 45 VI,74 | parhaaksi. Toivottavaa on, että tämä suuri filosofis-teologinen 46 VI,77 | avukseen tähän selvitystyöhön. Tämä historiallinen tosiasia 47 VI,77 | nimellä ancilla theologiæ. Tämä nimitys ei johtunut siitä, 48 VI,77 | filosofian palvelijattarina". Tämä ilmaus, joka ei enää nykyisin 49 VII,81 | päämäärää ja tarkoitusta kohti. Tämä filosofian ulottuvuus viisautena 50 VII,81 | luonnolliseen perustaan. Tämä perusta koostuu uskonnollisuudesta, 51 VII,82 | todellisen taustan, vaikkakin tämä kyky on synnin johdosta 52 VII,83 | viimeiseen ja perustavaan. Tämä on itsestään selvä vaatimus, 53 VII,83 | tietä saavutettuun tietoon. Tämä vaatimus koskee ennen kaikkea 54 VII,83 | painottaa ihmisen kykyä tietää tämä transsendenttinen ja metafyysinen 55 VII,84 | analogisesti. (103) Ellei tämä pitäisi paikkaansa, Jumalan 56 VII,85 | orgaaniseen tietämisnäkemykseen. Tämä on niitä tehtäviä, joihin 57 VII,85 | tällaisesta huolissaan? Tämä piispoja koskeva viisauteen 58 VII,88 | varteenotettava vaara on skientismi. Tämä filosofinen käsitys hyväksyy 59 VII,88 | esteettisen tietämisen. Tämä käsitystapa ilmeni aikaisemmin 60 VII,88 | synnyttää myös se tapa, jolla tämä virtaus käy käsiksi filosofian 61 VII,91 | postmodernin" aikakaudeksi. Tämä käsite, jota käytetään hyvin 62 VII,92 | apostolista uskoa, ja tehtävä tämä opetus laajemmin ja syvemmin 63 VII,92 | syvennettävä ja selitettävä tämä varma ja muuttumaton opetus 64 VII,92 | pelastussuunnitelma". (108) Tämä tehtävä koskee ensi sijassa 65 VII,92 | suvaitsemattomuutta. Päin vastoin, tämä mahdollisuus on välttämätön 66 VII,92(109)| on kuitenkin selvää, että tämä 'johtaminen koko totuuteen' 67 VII,93 | kärsimykseen ja kuolemaan. Tämä mysteeri päätyy hänen kunniakkaaseen 68 VII,94 | tutkia ja selittää. Nytpä tämä merkitys ilmeneekin olevan 69 VII,94 | selitetään täydellisesti, tämä totuus löytyy niitä jatkuvasti 70 VII,98 | odottaviin eettisiin ongelmiin, tämä totuus vaatii moraaliteologialta 71 Lop,101 | Jumalan ilmoitus välittää. Tämä on koitunut epäilemättä 72 Lop,104 | antamaa kasvavaa ymmärrystä. Tämä yhteisymmärryksen ja dialogin