Chapter, Paragraph

 1 Jod,5      |      viimeisestä perustasta. Meillä ei siis ole toivoa saada filosofialta
 2 Jod,6      |             Totuudesta todistaminen on siis piispoille uskottu tehtävä.
 3   I,9      |                kirkolliskokous opettaa siis, että filosofisella mietiskelyllä
 4   I,11     |         itsestään ja ihmiselämästä, on siis upotettuna aikaan ja historiaan.
 5   I,11     |               1: 1-18). Jeesus Kristus siis, lihaksi tullut Sana, joka
 6   I,11     |                       Historia asettaa siis Jumalan kansan eteen tien,
 7   I,12     |                        12. Historia on siis alue, jolla voimme havaita
 8   I,12     |               tullutta totuutta ei ole siis enää suljettu ahtaasti tiettyyn
 9   I,13     |                      Uskossa vapaus ei siis ainoastaan ole pelkästään
10   I,13     |   tuonpuoleisen merkityksen. Niissä on siis jo läsnä se salattu totuus,
11   I,13     |                 Uskossa saatu tieto ei siis pura salaisuutta. Usko tekee
12   I,14     |      salaisuuden edessä. ~Ilmoitus tuo siis historiaan universaalin
13  II,16     |          historiallisia olosuhteita on siis mahdotonta tuntea perusteellisesti
14  II,16     |               Järkeä ja uskoa ei voida siis erottaa toisistaan, sillä
15  II,17     |                                 17. Ei siis ole olemassa mitään perustetta
16  II,18     |                             18. Voimme siis sanoa, että Israel on kyennyt
17  II,19     |              13:5). Tässä tunnustetaan siis jumalallisen ilmoituksen
18  II,20     |      testamentin mukaan usko vapauttaa siis järjen antaessaan sille
19  II,22     |            Ihmisen järjellä myönnetään siis olevan kyky, jota käyttäen
20  II,23     |               suhteessa filosofiaan on siis tehtävä syvälle ulottuva
21  II,23     |                  Ristin viisaus rikkoo siis kaikki sille pystytetyt
22 III,24     |               löytävät sinut." (22) On siis olemassa tie, jota ihminen
23 III,25     |        havaitsee totuudeksi." (25) ~On siis välttämätöntä, että omaan
24 III,26     |            kaksituhatta vuotta. Ei ole siis sattuma, että filosofit
25 III,28     |               sellaista elämää. Voimme siis määritellä ihmisen olennoksi,
26 III,31     |              yhteiskuntaan. Hän huomaa siis kuuluvansa syntymästään
27 III,31     |             totuutta etsivä olento, on siis myös uskosta elävä olento. ~
28 III,33     |           elämän tarkoituksen; kyse on siis etsinnästä, joka saa vastauksen
29 III,34     |              ja hänen kauttaan ja joka siis löytää täyttymyksensä hänessä (
30  IV,38     |                     38. Kristinusko ei siis kohdannut filosofiaa spontaanisti,
31  IV,41     |              ja lännen kirkkoisät ovat siis solmineet monin tavoin suhteita
32  IV,41     |        spekulatiiviseen ajatteluun. On siis epäoikeudenmukaista ja pinnallista
33  IV,41     |               ja vilpitön järki kykeni siis kohoamaan refleksion korkeimmille
34  IV,42     |            Pyrkimys totuuteen pakottaa siis järkeä yhä vain eteenpäin;
35  IV,42     |                kaiken yläpuolella? Jos siis se, mitä tähän asti on keskusteltu
36  IV,44     |         nousemaan". (51) Häntä saadaan siis nimittää oikeutetusti "totuuden
37  IV,48     |            jaksoa katseltaessa voidaan siis todeta, että uskon ja filosofisen
38   V,50     |                 Kirkon opetusvirka voi siis ja sen tuleekin harjoittaa
39   V,53     |             kuitenkin järjen tiedon ja siis oikeastaan filosofisen tiedon
40   V,53     |              rationalismia vastaan oli siis tehtävä ero uskon salaisuuksien
41   V,54     |       menetelmiä. (71) ~Opetusvirka on siis aikojen kuluessa harjoittanut
42   V,55     |        painokkaasti: (74) "Raamattu ei siis ole kirkon ainoa osviitta,
43   V,55     |          pyhien tekstien tulkintaan on siis koeteltava perusteellisesti. ~
44   V,59     |           Filosofista spekulaatiota on siis harjoitettu jatkuvasti erilaisista
45  VI,64     |             uskon valossa. Teologia ei siis voi jäädä menettelytavoiltaan
46  VI,66     | Spekulatiivinen dogmatiikka edellyttää siis implisiittisesti objektiiviselle
47  VI,67     |             tietoa luonnollista tietä, siis myös filosofista tietä.
48  VI,68     |    kulloisiinkin oloihin. Hänen täytyy siis panna omatuntonsa ja ajatuksensa
49  VI,70     |              Paavalin kanssa: "Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia,
50  VI,71     |             kulttuurista läpi. Voidaan siis sanoa, että kulttuuriin
51  VI,76     |              spekulaatioon. Tällöin ei siis puhuta yksinkertaisesti
52 VII,82     |              ja lopulliseen totuuteen, siis itse tietämiskohteensa olemiseen.
53 VII,82     |              muotoilla tosia lausumia, siis sellaisia, joiden tarkoituksena
54 VII,82     |         olemisesta. Teologia tarvitsee siis pyrkiessään ymmärtämään
55 VII,83     |         persoona merkitsee olemisen ja siis metafyysisen ajattelun kohtaamisen
56 VII,83     |                 Metafysiikka merkitsee siis ensisijaista välittäjää
57 VII,84     |              oma aikamme nyt elää? Jos siis näillä käsityksillä aiotaan
58 VII,88     |                tilaa. Tiede hankkiutuu siis hallitsemaan ihmisen olemassaolon
59 VII,90     |            objektiiviseen totuuteen ja siis perustaan, jolle ihmisen
60 VII,92(109)|               koko totuuteen' toteutuu siis uskossa ja uskon avulla.
61 VII,94     |     myötäalentumisen" kautta - omaksuu siis ihmiskielen hahmon. (110)
62 VII,94     |        merkityksen muuttumattomana. On siis aivan välttämätöntä, että
63 VII,96     |        universaalin tietämisarvonsa ja siis lauseisiin sisältyvän totuuden,
64 VII,96     |                 Hermeneuttinen ongelma siis jää ennalleen, mutta se
65 VII,96(113)|             Kristukseen uskovien tulee siis kääntää selkänsä käsitykselle,
66 VII,98     |                totuuden. Sen on oltava siis etiikkaa, joka ei ole subjektivistista