| Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library |
| Ioannes Paulus PP. II Fides et Ratio IntraText - Concordances (Hapax - words occurring once) |
bold = Main text
Chapter, Paragraph grey = Comment text
503 III,25 | aikuisuuden, kun hän pystyy omin avuin erottamaan toisistaan hyvän
504 I,10 | vaeltaa heidän keskuudessaan (Baar. 3:38) kutsuakseen ja liittääkseen
505 III,34(29) | kirjoitti kirjeessään isä Benedetto Castellille 21. joulukuuta
506 V,55 | fideistisen tendenssin ilmaus on "biblisismi", joka haluaa tehdä Raamatun
507 Lop,105 | spiritualiteetin suuren mestarin, pyhän Bonaventuran, opetus. Johdattaessaan
508 V,52(60) | traditionalismum Augustini Bonnetty (11.6.1855).~
509 V,54(70) | apostolinen konstituutio Pastor bonus (28.6.1988), 48-49; Uskonopin
510 V,52(57) | Toledon 1. kirkolliskokous; Bragan I. kirkolliskokous; Sixtus
511 I,13(17) | Pensées, 789 (ed. L. Brunschvicg).~
512 Jod,1 | Tirthankaran julistuksessa ja Buddhalla, Homeroksen runoudessa sekä
513 V,52(57) | kirkolliskokous; Sixtus V: bulla C_li et terræ Creator (5.1.
514 VI,69(93) | Aquinon Tuomas: De cælo, 1, 22.~
515 IV,42 | Siihen antaa virikkeen Anselm Canterburylaisen tulkinta käsitteestä intellectus
516 VI,79(96) | Augustinus: De fide, spe et caritate, 7.~
517 III,34(29) | kirjeessään isä Benedetto Castellille 21. joulukuuta 1613.~Vatikaanin
518 VII,99(117) | aikamme uskonnonopetuksesta (Catechesi tradendæ) (16.10.1979),
519 V,52(58) | kirkolliskokouksen dekreetti Fidei catholicæ; 5. lateraanikirkolliskokouksen
520 IV,38(31) | Origenes: Contra Celsum, 3, 55.~
521 IV,38 | Samoin Aleksandrian Clemens nimitti evankeliumia "tosi
522 IV,38 | tuntemaan Jumalan Pojan". (36) Clemensin mielestä kreikkalaisen filosofian
523 VII,82(99) | theologiæ I, 16, 1; Bonaventura, Coll. in Hex., 3, 8, 1.~
524 IV,42 | käsittämätön (rationabiliter comprehendit incomprensibile esse), kuka
525 V,52(59) | Eugenio Bautain ex mandato S. Congr. Episcoporum et Religiosorum
526 IV,44(48) | septem dona Spiritus Sancti connumeratur."~
527 IV,44(50) | kuuluisan lauseen, In prima Cor 12:3: "Kaikki totuus, lausuupa
528 V,52(57) | Sixtus V: bulla C_li et terræ Creator (5.1.1586); Urbanus VIII:
529 III | III Intellego ut credam ~
530 II | II Credo ut intellegam ~
531 VII,92(109) | aiheuttamaa loukkausta, scandalum crucis, vaan kaikkea sitäkin, mitä
532 IV,43(45) | theologiæ, I, 1, 8 ad 2: "cum enim gratia non tollat naturam
533 V,60(84) | apostolinen kirje Pastores dabo vobis (25.3.1992), 52. Vert.
534 VII,80(97) | kirkolliskokous: Symbolum, Definitio.~
535 Jod,1 | muuttuu elämämme osaksi. Delfoin temppelin päätyyn oli hakattu
536 IV,46 | logiikan lisäksi kiusaukselle demiurgiseen, luontoa ja itse ihmistä
537 VII,89 | seuraamuksia. Monissa maissa on demokratiasta päässyt vallalle käsitys,
538 Jod,4 | tekemään niistä loogisesti ja deontologisesti merkittävät johtopäätökset,
539 III,24(22) | Ut te semper desiderando quaererent et inveniendo
540 Lop,105 | teokseensa Itinerarium mentis in Deum hän pyysi tätä pitämään
541 V,54 | tavalla, ellei niitä ensin diagnostisoida oikein, ja lisäksi vääriin
542 IV,46 | rationaalisesti käsitetyiksi dialektisiksi struktuureiksi. Monimuotoinen
543 IV,38(32) | Dialogi Tryfonin kanssa, 8, 1.~
544 V,62 | teologit kieltäytymään kaikesta dialogista tai omaksumaan erotuksetta
545 IV,44 | omne verum a quocumque dicatur a Spiritu Sancto est". (50)
546 Lop,102(124)| julistus Uskonnonvapaudesta (Dignitatis humanæ), 1-3.~
547 Lop,103 | toden, hyvän ja kauniin dimensioita, joihin Jumalan sana ohjaa.
548 Lop,105 | jälleen totuuden metafyysisen dimension ja esittämään sen entistä
549 VII,83 | todellisen metafyysiseen dimensioon: totuudessa, kauneudessa,
550 IV,40 | erityisesti kappadokialaiset isät, Dionysios Areopagita ja ennen kaikkea
551 V,49 | eli täyttää filosofisen diskurssin puutteita. Sen velvollisuus
552 V,62 | Francisco Su rezin teoksen Disputationes metaphysicæ vaikutus: se
553 V,54(67) | Vert. Pius XI: kiertokirje Divini Redemptoris (19.3.1937).~
554 IV,44(48) | I, 1, 6: "Præterea, hæc doctrina per studium acquiritur.
555 I,8 | Vatikaanin 1. kirkolliskokouksen dogmaattiseen konstituutioon Dei Filius
556 V,52 | positiivinen sisältö muotoiltiin dogmaattisessa konstituutiossa Dei Filius,
557 VII,97 | Filosofia auttaa ennen kaikkea dogmaattista teologiaa harjoittamaan
558 VII,96(112) | ymmärtämään ja käsittämään dogman, ei lepää näin tilapäisellä
559 VI,66 | osallisuuden tähän salaisuuteen. ~Dogmatiikan on omalta puoleltaan pystyttävä
560 VI,66 | muodossa. Spekulatiivinen dogmatiikka edellyttää siis implisiittisesti
561 V,57 | ainoa paavin julkaisema dokumentti, joka on keskittynyt yksinomaan
562 III,26(26) | apostolinen kirje Salvifici doloris (11.2.1984), 9.~
563 V,54(66) | Vert. kiertokirje Pascendi Dominici gregis (8.9.1907).~
564 VII,92(109) | Kirjoitin kiertokirjeessä Dominum et vivificantem kommentoidessani
565 IV,44(48) | habetur, unde inter septem dona Spiritus Sancti connumeratur."~
566 IV,47 | päivän ihmisen eksistenssin draaman tärkein luku laajimmassa
567 VII,81 | vaikeaa ja usein turhaa. Vielä dramaattisempaa on, että monet kysyvät tässä
568 I,12 | voisi etsiä vastausta näin dramaattisiin tuskan, viattoman kärsimyksen
569 III,26 | ettemme pysty kiertämään näin dramaattista kysymystä, vaan alamme kysyä
570 VII,91 | kestää tällaisten kokemusten dramatiikkaa. Niinpä tämän vuosituhannen
571 VI,72 | paikan rajoitteista. Tämän dynaamisen vapauden etsinnän piiriin
572 VII,97 | tradition kannalta katsottuna dynaamista filosofiaa, joka näkee todellisuuden
573 II,17 | siihen liittyy sellainen dynaamisuus, että ihmisen sydän pyrkii
574 VII,92 | uskossa itsessään asuvaa dynamiikkaa" ja että hänen tutkimuksensa
575 I,13(17) | Pensées, 789 (ed. L. Brunschvicg).~
576 IV,44 | saavutetaan näet opiskelemalla, edellinen sen sijaan 'tulee ylhäältä',
577 VII,91 | prinsiippiin on laukaissut edellisestä vuosisadasta lähtien reaktioita,
578 V,53 | liikkeelle ilmoituksen itsensä edellyttämästä perusvaatimuksesta, että
579 VII,92 | ihmisten kesken. Vain tämän edellytyksen täyttyessä on mahdollista
580 VII,90(106) | että autenttisen vapauden edellytyksenä on vilpitön suhde totuuteen,
581 V,50 | julki, mitkä filosofiset edellytykset ja johtopäätökset ovat yhteensopimattomia
582 Jod,5 | liittyä samoin ajatelleisiin edeltäjiini ja kiinnittää katseen tähän
583 IV,42 | vähäisimmässäkään määrin. Sillä vaikka edeltävä tutkistelu onkin järkeä
584 V,62 | suinkaan sattumalta liitetty edeltävää jaksoa, jossa on erityisesti
585 II,22 | että Jumala asetti hänet Edenin puutarhaan, jonka keskellä
586 Lop,105 | koulutus. Koulutuksen on edettävä järjestelmällisesti esittäessään
587 V,51 | innostaakseen filosofista ajattelua, edistääkseen ja rohkaistakseen sitä.
588 V,62 | kehitykseen ja helpottanut ja edistänyt sitä. Huomion arvoinen esimerkki
589 IV,46 | tiedostaessaan tekniseen edistykseen sisältyvät mahdollisuudet
590 Lop,101 | on merkinnyt ihmiskunnan edistykselle. Teologia saa kiittää avoimuutta
591 VII,88 | kaikkia puolia teknologisen edistyksen kautta. Luonnontieteellisen
592 Lop,101 | korostaa ajattelun hyväksi ja edistymiseksi, että filosofiankin on välttämättä
593 VI,71 | luetella niitä muutoksia ja edistysaskeleita, jotka johtuvat ihmisten
594 III,25 | tuloksia ja siten tuonut edistystä koko ihmiskunnalle. ~Käytännön
595 VI,74 | Maritain, Etienne Gilson ja Edith Stein. Idän kirkon piiristä
596 Lop,101 | koitunut epäilemättä filosofian eduksi. Se on saanut kokea, että
597 IV,46 | vuosisadalla. Jotkut idealismin edustajat ovat mitä moninaisimmin
598 VII,84 | merkitystä. Näiden tieteiden edustajien joukossa on kuitenkin sellaisia,
599 VII,85 | oikeaa tiedostamistapaa edustavalle traditiolle. Viittaus traditioon
600 III,26 | esiin elämän mielettömyyttä edustavia filosofeja eikä Jobin kirjan
601 VII,88 | teologisen tiedon kuin myös eettisen ja esteettisen tietämisen.
602 I,14 | olenkaan, minä kurja, yksi Eevan lapsista, kaukana Jumalasta,
603 VI,70 | johtuvat esteet. Yksi Paavalin Efesoksen kristityille lähettämän
604 VI,71 | Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta,
605 II,21 | järjen rajojen asettamista ehdoista. Sen voimme todeta esimerkiksi
606 IV,44 | Koska hän pyrki totuuteen ehdoitta, hän voi realismissaan tunnustaa
607 I,15 | immanenssiin pitäytyvän ajatustavan ehdollisuuksien ja teknokraattisen logiikan
608 VII,91 | järjen itseensä perustumisen ehdotonta vaatimusta. ~Jotkut ajattelijat
609 VII,85 | ihmistä saavuttamasta sisäistä eheyttä. Eikö kirkon tulisi olla
610 Lop,103 | kansojen kulttuuri kuvastuu ehjänä. Filosofia, joka kehittyy
611 VII,86 | filosofiseen ajatteluun, ehkäisemme vaaran, joka piilee monissa,
612 VI,67(90) | Niiden ehtojen tutkiminen, jotka täyttämällä
613 VI,77 | eivät ottaneet sattumalta ei-kristillisiä filosofioita avukseen tähän
614 V,56 | rohkaisematta sekä kristittyjä että ei-kristittyjä filosofeja luottamaan ihmisjärjen
615 VI,79 | olisi alue, jolla uskovat ja ei-uskovat voisivat ymmärtää toisiaan.
616 II,16 | kaikilla, sekä uskovilla että ei-uskovilla, on mahdollisuus ammentaa
617 VI,76 | virallisesta filosofiasta, sillä eihän usko ole lainkaan filosofiaa.
618 VI,71 | apostoleja, he kysyivät: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole
619 VII,97 | nykyisin on tapana sanoa, tai ekklesiologia, joka rakentuisi yksinomaan
620 VII,86 | kuulumatonta. Äärimmäistä eklektismiä on myös filosofisten käsitteiden
621 VII,86 | tieteelliseen argumentointiin. Eklektismin vaara voitetaan tutkimalla
622 V,55 | tällöin huomiotta välttämätön eksegeesi laajemmassa merkityksessä.
623 V,55 | laajemmassa merkityksessä. Laajan eksegeesin avulla opittaisiin näet
624 IV,36 | Areopagilla pitämän puheen eksegeettinen analyysi on korostanut puheen
625 III,26 | elämän tarkoitusta. (26) Eksistenssiämme koskeva ensimmäinen ehdottoman
626 III,33 | sen. Tätä elintärkeää ja eksistenssille olennaista totuutta ei saavuteta
627 III,27 | tai kieltää, ankkuroida eksistenssinsä johonkin lopullisesti tunnustettuun
628 VII,91 | tietämistapojen syvällinen analyysi, eksistentiaalinen lähestyminen vapauden analysoimiseen.
629 VII,89 | ja kuolemaa käsitteleviin eksistentiaalisiin analyyseihin. ~
630 V,54 | varottamalla evolutionismiin, eksistentialismiin ja historisismiin liittyvistä
631 Jod,5 | toisaalta kehittelemään eksistenttejä, hermeneuttisia ja lingvistisiä
632 Jod,5 | nimittäin totuudelta sen ekskluusivinen luonne. Tällöin lähdetään
633 V,52 | konstituutiossa Dei Filius, jolla ekumeeninen kirkolliskokous, nimittäin
634 VII,96(112) | syytä ihmetellä sitä, että ekumeeniset kirkolliskokoukset eivät
635 II,19 | kierron ja tähtien asennot, eläinten ominaisuudet ja petojen
636 III,25 | välttämätöntä, että omaan elämäämme omaksumamme arvot, joita
637 I,13 | Jeesus paljastaa kyllä omalla elämällään Isän kasvot, sillä hänhän
638 Jod,1 | tietämisemme kohdistuu, muuttuu elämämme osaksi. Delfoin temppelin
639 VI,71 | sidoksissa. Hän tuo jokaisessa elämänilmauksessaan esiin jotakin, mikä nostaa
640 Jod,5 | idästä lähtöisin olevat elämänkatsomuksetkaan eivät ole välttyneet tältä
641 VI,69 | mahdollista tunnistaa erilaisissa elämänkatsomuksissa ja kulttuureissa "ihmisten
642 IV,37 | käytännön elämän viisautena ja elämänkouluna saatettiin helposti sekoittaa
643 IV,40 | muoto. Henkilökohtaisen elämänkulkunsa lujittamana ja ihmeteltävän
644 VI,71 | keskinäisestä toistensa elämänmuotojen omaksumisesta. Kulttuurit
645 III,33(28) | tärkeille ja ratkaiseville elämänvaiheille kuin tavalliseen arkipäivään.
646 III,27 | kuuluvia traditioita tai elämisen ohjelmia, joissa elämä luovutetaan
647 VII,93 | jotka ilmentävät kirkon elävää traditiota. Tässä yhteydessä
648 VII,92 | vastattava niiden ihmisten elävään odotukseen, jotka todella
649 III,32 | omaksumisesta vaan myös elävästä antautumisen ja uskollisuuden
650 III,27 | kokemuksia, perheiden keskuudessa eläviä ja kulttuuriin kuuluvia
651 VI,71 | partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta,
652 VI,76 | filosofian objektiivisiin elementteihin kuuluu myös välttämättömyys
653 I,13 | jossa persoonallinen vapaus eletään sen täydessä merkityksessä. (15)
654 Jod,6 | sitä, mikä ansaitsee tulla eletyksi. Filosofian vastuuseen kuuluu
655 Jod,5 | huomiotta totuuden persoonana eletystä elämästä, olemisesta ja
656 IV,38 | totuuden etsintään kuulunut eliittinen luonne voitettiin päättäväisesti.
657 VII,97 | tradition koko rikkauden elimelliseksi kokonaisuudeksi, sen täytyy
658 III,33 | ja tunnistamaan sen. Tätä elintärkeää ja eksistenssille olennaista
659 VII,89 | tosiasiallisesti institutionaalisten elinten kerrasta toiseen tekemille
660 VI,71 | vaihtamisesta, ja niiden elinvoima ja pysyvyys juontuu kyvystä
661 IV,41 | ajattelijoita. Juuri siksi, että he elivät uskonsa sisällön intensiivisesti,
662 VII,81 | tietoisuutta viimeisistä arvoista. Elleivät tekniset välineet järjestäydy
663 VII,93 | asialliseen ratkaisuun, ellemme hyväksy filosofialta saatavaa
664 I,14 | quam cogitari possit) [- -] Ellet olisi tällainen, voisimme
665 Lop,106 | sen uskomattoman runsaasta elollisten ja elottomien osien moninaisuudesta
666 V,59 | kaikki halusivat säilyttää elossa uskon ja järjen ykseydessä
667 Lop,106 | runsaasta elollisten ja elottomien osien moninaisuudesta sekä
668 VII,83 | täytyy kyetä transsendoimaan empiirisesti annettua päästäkseen totuutta
669 VII,89 | riippuu parlamentaarisen enemmistön äänestystuloksesta. (105)
670 IV,43(45) | theologiæ, I, 1, 8 ad 2: "cum enim gratia non tollat naturam
671 VII,87 | ajattelussa historismi esiintyy enimmäkseen "modernismina". Sillä on
672 III,30 | nämä erimuotoiset totuudet. Eniten kohtaamme totuuksia, jotka
673 VII,83 | minään tiettynä koulukuntana enkä erityisenä historiallisena
674 II,16 | luemme näitä Raamatun sivuja ennakkoluulottomasti, koemme voimakkaasti sen
675 I,11 | tulemisessa me jo nyt koemme ja ennakoimme ajan tulevaa täyttymystä (
676 I,15 | totuus on historiaamme pantu ennakointi siitä viimeisestä ja lopullisesta
677 VII,96 | Hermeneuttinen ongelma siis jää ennalleen, mutta se on ratkaistavissa.
678 II,19 | välineiden puutteesta, vaan ennemmin ihmisen vapaan tahdon ja
679 VI,65 | fidei ja intellectus fidei. Ensimmäisellä menetelmällään se pääsee
680 IV,44 | Jo Summa theologiæn (48) ensimmäisillä sivuilla Aquinon Tuomas
681 IV,38 | koulujensa opetukseen merkitsi ensimmäisille kristityille pikemmin häiriötä
682 IV,39 | filosofisen ajattelutavan. Ensimmäisten esimerkkien joukossa kohtaamme
683 VII,93 | horisontin edessä teologian ensisijainen tehtävä on ymmärtää Jumalan
684 Jod,4 | monotoniaan, tapahtumat toistuvat entisen kaltaisina, ja hän menettää
685 VII,97 | tämän ajatustavan, ajaudumme epäasialliseen ja supistettuun skeemaan,
686 VI,77 | uskon ymmärryksen kannalta epäasiallisia. Filosofi puolestaan, hylätessään
687 VII,81 | tarkoitukseen, ei olisi ainoastaan epäasiallista vaan harhaanjohtavaa. ~
688 IV,45 | yleistä, skeptistä, agnostista epäilyä. Toiset halusivat suoda
689 III,28 | koskaan perustamaan elämäänsä epäilykselle, epävarmuudelle ja valheelle.
690 III,33 | vilpittömään ystävyyteen. Epäilyksen ja epäluottamuksen ilmapiiri,
691 III,26 | asettaa elämän tarkoituksen epäilyksenalaiseksi. Jokapäiväinen oman ja muiden
692 IV,45 | uskon kaikki suhteet järkeen epäilyttäviksi. Se, minkä patristisen ja
693 VII,81 | voivat osoittautua hyvin pian epäinhimillisiksi, jopa muodostua ihmiskunnan
694 VI,71 | kaikesta synnin tuomasta epäjärjestyksestä ja samalla kutsu täyteen
695 VII,80 | ihmisen ilmaistessa vapauttaan epäjärjestyneesti. Lopuksi Jumalan sana esittää
696 V,52 | kuin lauselmat erilaista epäjumalanpalvelusta ja taikauskoista esoterismia
697 VII,89 | käyttäytymistavan luotettavuus tai epäluotettavuus riippuu parlamentaarisen
698 III,33 | ystävyyteen. Epäilyksen ja epäluottamuksen ilmapiiri, joka toisinaan
699 Jod,5 | havaittavissa olevia oireita epäluottamuksesta totuutta kohtaan. Monet
700 VII,88 | Epistemologinen kritiikki herätti epäluottamusta tätä ajattelutapaa kohtaan,
701 Jod,5 | havaittavissa laajalle levinneitä epäluuloisia asenteita ihmisen suurenmoisia
702 IV,38 | osoittautuu varmasti epäoikeudenmukaiseksi piikittelyksi. Kristityissä
703 IV,41 | spekulatiiviseen ajatteluun. On siis epäoikeudenmukaista ja pinnallista rajoittaa
704 II,23 | jokainen yritys tuomittu epäonnistumaan, jos Isän pelastussuunnitelma
705 III,29 | vastauksen, eikä hän luovuta epäonnistumisten tähden. Hän ei pidä alkuperäistä
706 IV,45 | muuttui kuitenkin vähitellen epäonnistuneeksi eroksi. Liian pitkälle menevä
707 V,60 | asenteiden syntyä voidakseen epäröimättä vastata kysyville. (84) ~
708 Jod,4 | nämä periaatteet, vaikkakin epäselvässä, tarkentamista vaativassa
709 VI,76 | uskon antamaa välitöntä tai epäsuoraa apua. ~Kristillisellä filosofialla
710 III,32 | uskomalla saatu tieto näyttää epätäydelliseltä tavalta tietää, ja sen tulee
711 VII,83 | metafyysinen ulottuvuus, joskin epätäydellisesti ja analogisesti. Näin käsitettyä
712 Jod,4 | perspektiiveistä periytyvää, epätäydellistä näkökulmaa pidetään yleispätevänä
713 VII,96 | niiden merkitys onkin vielä epätarkka. Filosofinen ajattelu voisi
714 III,28 | elämäänsä epäilykselle, epävarmuudelle ja valheelle. Ahdistus ja
715 IV,36 | keskusteli Ateenassa "joidenkin epikurolaisten ja stoalaisten filosofien"
716 V,52(59) | Eugenio Bautain iussu sui Episcopi subscriptæ (8.9.1840); Theses
717 V,52(59) | Bautain ex mandato S. Congr. Episcoporum et Religiosorum subscriptæ (
718 VII,88 | metafyysisiä lausumia mielettöminä. Epistemologinen kritiikki herätti epäluottamusta
719 V,49 | harhateille ja millaisiin erehdyksiin ennen kaikkea moderni filosofinen
720 VII,87 | Eklektismi on metodinen erehdys, mutta siinä voi piillä
721 VII,86 | mikä siinä mahdollisesti on erehdystä tai asiaan kuulumatonta.
722 V,51 | itsekritiikin eli mahdollisten erehdysten korjaamisen tarpeellisuuden
723 IV,41(40) | hæreticorum, VII, 9: "Quid ergo Athenis et Hierosolymis?
724 VII,81 | välinpitämättömyyteen tai eriasteiseen nihilismiin. ~Tämän seurauksena
725 IV,45 | eriytynyttä ja sen rinnalla erikseen toimivaa, ehdottoman autonomista
726 Jod,5 | ovat tuottaneet hedelmää erilaisilla tiedon alueilla kulttuuria
727 V,52 | samoin kuin lauselmat erilaista epäjumalanpalvelusta ja
728 VI,70 | yleispätevyyden ja kulttuurien erilaisuudesta johtuvat esteet. Yksi Paavalin
729 II,19 | ihmisten ajatukset, kasvien erilaisuudet ja juurten voimat" (Viis.
730 VI,72 | kulttuuritradition tulisi sulkeutua omaan erilaisuuteensa pitämään puoliaan muita
731 VII,92 | voittaa meitä erottavat erimielisyydet ja lähteä kulkemaan yhteistä
732 III,30 | seuraavassa lyhyesti nämä erimuotoiset totuudet. Eniten kohtaamme
733 V,51 | järjen myötäsyntyisten ja erinomaisten kykyjen tunnistaminen perustavine
734 V,56 | liikkeelle kaikenlaisesta eristäytymisestä ja ottamaan riskin kaikkeen
735 Jod,5 | kiinnittää katseen tähän järjen erityiseen toimintaan. Minut pakottaa
736 Jod,6 | joka korottaa katoavan erityiseksi arvoksi teeskentelemällä,
737 Jod,2 | ihmiskunnalle, on yksi, joka erityisellä tavalla kuvastaa kirkon
738 VII,83 | tiettynä koulukuntana enkä erityisenä historiallisena virtauksena.
739 VI,64 | aio suositella teologeille erityisiä menettelytapoja, eikä sellainen
740 IV,45 | vaatia uskon sisällöistä eriytynyttä ja sen rinnalla erikseen
741 IV,44 | Jaakob sanoo. Niinpä se eroaa myös uskosta. Sillä usko
742 IV,41 | ilmoituksen yhtäläisyyksiä tai eroavuuksia. Sopusointuiset ainekset
743 IV,41 | hämärtäneet heidän käsitystään eroavuuksista. ~
744 IV,45 | vähitellen epäonnistuneeksi eroksi. Liian pitkälle menevä rationalistinen
745 III,27 | tavallinen ihminen, pääse eroon näistä kysymyksistä. Niihin
746 IV,39 | samalla selkeästi siitä erossa. Historia osoittaa, että
747 VII,87 | ajallisesta ja paikallisesta erosta huolimatta joka tapauksessa
748 IV,45 | Usko ja järki erotetaan toisistaan [45-48] ~45.
749 V,53 | Kirkolliskokous korosti, kuinka erottamattomasti luonnollinen Jumalan tunteminen
750 IV,45 | näiden tieteenalojen oikea erottaminen toisistaan muuttui kuitenkin
751 V,50 | auktoriteetissaan kriittistä erottamisvoimaansa sellaisia filosofioita ja
752 VI,70 | kuolemallaan hajottanut niitä erottaneen vihollisuuden muurin" (Ef.
753 V,50 | Meillä piispoilla on tätä erottelukykyä käyttäessämme tehtävä toimia "
754 VI,72 | ajattelun rikkaudeksi. Tässä erottelussaan, johon kirkolliskokouksen
755 IV,45 | jotka edustivat uskosta erottuvaa ja sille vaihtoehtoista
756 V,62 | dialogista tai omaksumaan erotuksetta minkä filosofian tahansa. ~
757 II,23 | tehtävä syvälle ulottuva erotus. Uudessa testamentissa,
758 VII,84(103) | lateraanikirkolliskokous: De errore abbatis Ioachim, II.~
759 V,52(62) | kongregaation dekreetti Errores ontologistarum (18.9.1861).~
760 I,14 | ajatella voidaan (non solum es quo maius cogitari nequit),
761 IV,44 | kaikkialta, missä sitä vain esiintyi, ja toi sen universaaliuden
762 IV,38 | Kristityissä ensi alkuun esiintyneelle välinpitämättömyydelle on
763 VII,98 | tämän päivän maailmassa esiintyvät ongelmat ovat peräisin "
764 Lop,108 | Neitsyessä filosofialle sopivan esikuvan ja olivat varmat siitä,
765 III,24 | jota kirkko on aina pitänyt esillä: Jumalan luokse pyrkiminen
766 VII,82(99) | Vert. esim. Aquinon Tuomas: Summa theologiæ
767 Jod,4 | Ajatelkaamme, vain yhden esimerkin mainitaksemme, nonkontradiktion,
768 III,32 | paljon voisimmekaan esittää esimerkkejä tämän tosiasian selvittämiseksi!
769 IV,39 | ajattelutavan. Ensimmäisten esimerkkien joukossa kohtaamme Origeneen,
770 VI,66 | kokonainen tieto luoduista esineistä, maailmasta ja ihmisestä,
771 IV,38 | Mooseksen lakiin ja tulkitsi sen esiopetukseksi kristilliseen uskoon (34)
772 IV,41 | sanoin lausumattomana ja esiopetuksena antiikin suurten filosofien
773 Lop,108 | esteistä. Siihen pyydämme esirukousta häneltä, joka on jakanut
774 V,49 | 56] ~49. Kirkolla ei ole esitettävään omaa filosofiaa, eikä se
775 VI,77 | ole käyttökelpoinen yllä esitettyjen autonomian periaatteiden
776 VI,69 | filosofisen perinnön arvon. ~Tässä esitetyt näkemykset, jotka tapaamme
777 Lop,105 | edettävä järjestelmällisesti esittäessään kristillisen tradition suuren
778 V,52 | suhteeseen. Tämän asiakirjan esittämä opetus löi myönteisen leiman
779 VII,99 | kerygma kutsuu kääntymykseen esittämällä totuuden Kristuksesta. Se
780 IV,37 | Ireneus ja Tertullianus, esittävät omasta puolestaan varauksia
781 IV,37 | helposti sekoittaa korkeampaan, esoteeriseen tietoon, joka kuului vain
782 IV,37 | vertaamme niitä erilaisiin esoteerisen viisauden muotoihin, joita
783 IV,37 | epäilemättä mielessään tällaiset esoteeriset spekulaatiot, kun hän varottaa
784 V,52 | epäjumalanpalvelusta ja taikauskoista esoterismia vastaan, joita sisältyy
785 IV,42 | comprehendit incomprensibile esse), kuka saattaa silloin selittää,
786 IV,44 | dicatur a Spiritu Sancto est". (50) Hän etsi totuutta
787 III,31 | koetella traditioita. Se ei estä kuitenkaan omaksumasta nämä
788 I,14 | askarruttaisi henkeäni eivätkä estäisi minua käsittelemästä muita
789 VI,70 | erilaisuudesta johtuvat esteet. Yksi Paavalin Efesoksen
790 VII,88 | tiedon kuin myös eettisen ja esteettisen tietämisen. Tämä käsitystapa
791 VII,91 | tätä käsitettä käytettiin esteettisistä, sosiaalisista ja teknisistä
792 II,16 | päähän asti nopeasti ja esteettömästi sopeuttaessaan tutkimuksensa
793 VI,73 | oikeastaan sitä tietyllä tavalla estetään lähtemästä sellaisille teille,
794 I,15 | ei ole liian vaikea, ei etäinen eikä salattu. Se ei ole
795 III,27 | riippuu yksi ratkaiseva etappi etsimisen tiellä: onko mahdollista
796 IV,39 | Jumalasta. Tämä alituisesti etenevä uusi kristillinen ajattelu
797 VI,74 | Rosmini, Jacques Maritain, Etienne Gilson ja Edith Stein. Idän
798 Lop,104 | samalla maailmanlaajalle etiikalle, jota ihmiskunta tänään
799 VII,98 | utilitaristista. Tällaiseen etiikkaan sisältyy filosofinen antropologia
800 Jod,6 | tuloksia, kuin näkevät vaivaa etsiäkseen kärsivällisesti sitä, mikä
801 V,56 | emmekä olla toivottomia etsiessämme sitä! Liittäkäämme tähän
802 III,28 | johdonmukaisena, niin kuin etsijät ovat itse myöntäneet. Järjen
803 II,23 | vastoin voi antaa järjelle sen etsimän lopullisen vastauksen. Pyhä
804 III,24 | Totuutta etsimässä [24-27] ~24. Apostolien
805 VI,75 | Filosofinen toiminta totuuden etsimisenä luonnon alueella pysyy kuitenkin
806 Lop,107 | totuuden ja tarkoituksen etsimisestä. Erilaiset filosofiset järjestelmät
807 I,14 | välillä käsittäväni sen, mitä etsin; toisella kerralla sitä
808 VI,72 | Tämän dynaamisen vapauden etsinnän piiriin kuuluu suuria metafyysisiä
809 III,28 | hämmentävät usein henkilökohtaista etsintää ja johtavat sitä harhaan.
810 III,32 | todeksi ja jota hän on kauan etsinyt. Lopuksi marttyyri herättää
811 III,24 | asuma-alueiden rajat, jotta ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen
812 IV,47 | ei tähdätä totuuteen eikä etsitä elämän lopullista päämäärää
813 III,32 | piiriin. Noissa suhteissa etsitään pikemminkin persoonan omaa
814 IV,38 | välinpitämättömyydelle on etsittävä syitä toisaalta. Evankeliumin
815 III,31 | koottu? Ihminen, totuutta etsivä olento, on siis myös uskosta
816 III,25 | moraaliakaan - -. Totuutta etsivää ihmistä tulee kunnioittaa,
817 VI,67 | tien vilpittömästi totuutta etsivälle järjelle. Näin ajatellen
818 II,16 | totuutta rakastavana ja sitä etsivänä olentona: "Onnellinen se
819 I,15 | tai vilpittömin sydämin etsivät häntä. Siispä sekä filosofian
820 VI,78 | Tuomas on kaikkien totuutta etsivien autenttinen esikuva, sillä
821 Jod,6 | sekä kaikille totuutta etsiville ihmisille. Lähetän heille
822 VI,70 | apostoli Paavalin kanssa: "Te ette siis enää ole vieraita ja
823 IV,44 | rakasti totuutta syvästi omaa etuaan tavoittelematta vakuuttuneena
824 IV,43 | filosofian aarteet, hän toi etualalle järjen ja uskon välillä
825 IV,40 | samoja platonilaisia, joihin etupäässä liityttiin, siitä, että
826 V,49 | mitään erityistä filosofiaa etusijalle muiden kustannuksella. (54)
827 Jod,3 | merkitsee kreikankielisen etymologiansa mukaisesti "rakkautta viisauteen".
828 I,13 | mielipiteistä. Ja silloin eukaristiakin on vain tavallista leipää." (17) ~
829 I,13 | horisonttiin ja varsinkin eukaristian merkkiin, jossa tapahtuva
830 I,13 | salaisuuden syvyyden. Kristus on eukaristiassa todellisesti läsnä ja elävä,
831 Jod,1 | Homeroksen runoudessa sekä Euripideen ja Sofokleen tragedioissa
832 VI,69 | pitäytyä kreikkalaisperäisen ja Eurooppa-keskeisen filosofian sijasta perinteiseen
833 Lop,103(125)| Vert. apostolinen kehotus Evangelii nuntiandi (8.12.1975), 20.~
834 VII,89(105) | Paavali II: Elämän ilosanoma (Evangelium vitæ) (25.3.1998), 69.~
835 Lop,103 | kuuluu siihen "kulttuurin evankelioimiseen", jota Paavali VI piti yhtenä
836 VII,94 | teksteihin ja varsinkin evankeliumeihin tulee, niiden totuus ei
837 VII,94(111) | raamattukomission instruktio evankeliumien historiallisesta totuudesta (
838 VII,85 | tähtäävä tehtävä nousee suoraan evankeliumista. Piispat eivät voi kieltäytyä
839 V,54 | Humani generis varottamalla evolutionismiin, eksistentialismiin ja historisismiin
840 V,52(59) | Ludovico Eugenio Bautain ex mandato S. Congr. Episcoporum
841 V,52(61) | Vert. Pius IX: kirje Eximiam tuam (15.6.1862); kirje
842 VII,81 | tässä sekavassa tietojen ja faktojen virrassa, joka näyttää muodostavan
843 IV,42 | videndum factus sum; et nondum feci propter quod factus sum." (42)
844 VII,82 | heikentynyt." (100) Radikaalisti fenomenalistinen tai relativistinen filosofia
845 V,54 | modernismin perustana on fenomenalistisia, agnostisia ja immanentistisia
846 V,59 | käsitellä uskon vaatimuksia fenomenologisten menetelmien horisontissa.
847 VI,79(96) | Augustinus: De fide, spe et caritate, 7.~
848 V,55 | perusteellisesti. ~Piilevä fideismi ilmenee myös siinä, että
849 V,52 | seuraavat kannanotot: toisaalta fideismiä(59) ja radikaalia traditionalismia (60)
850 V,55 | vaarallista taantumista fideismiin, joka ei tunnusta uskon
851 V,55 | filosofiselle keskustelulle. Fideismin mukaan järki ei auta millään
852 V,55 | Jumalaan. Yksi nykyään levinnyt fideistisen tendenssin ilmaus on "biblisismi",
853 V,53 | oli välttämätöntä korostaa fideistisiä kiusauksia vastaan uskon
854 Intro | siunauksen! ~Usko ja järki (fides et ratio) ovat kuin kaksi
855 II,16 | niin kuin joonialaisilla filosofeilla tai Egyptin viisailla. Hyvä
856 VII,85 | niiden, jotka tänään haluavat filosofeina vastata näitä vaatimuksia,
857 Jod,5 | ihmisessä, eikä vain joissakin filosofeissa, on havaittavissa laajalle
858 Lop,108 | heidän oli harjoitettava filosofiaansa Mariassa (philosophari in
859 Lop,108 | ja yhdeksi meistä, samoin filosofiakin on saanut kutsun harjoittaa
860 III,27 | ihminen pyrkii antamaan "filosofialleen" hahmon: näillä tarkoitan
861 IV,46 | nihilismi. Olemattomuuden filosofiana se on onnistunut lumoamaan
862 V,52 | tällöin valvoa, etteivät nämä filosofiat omalta puoleltaan luisuneet
863 IV,41 | eivät yrittäneet peitellä filosofioiden ja ilmoituksen yhtäläisyyksiä
864 VII,90 | yhteisen horisontin monille filosofioille, jotka ovat hylänneet kysymyksen
865 VI,74 | Toivottavaa on, että tämä suuri filosofis-teologinen traditio saisi tänään ja
866 III,30 | täytyy asettaa myös kysymys filosofis-uskonnollisten totuuksien suhteesta Jeesuksessa
867 Jod,4 | virtausta kaiken kattavana filosofisena ajatteluna. Tällöin joudutaan
868 V,55 | todistettuina pidetyillä filosofisilla lausumilla. Näin käy erityisesti
869 III,30 | Toiselle tasolle asettuvat filosofisluonteiset totuudet, joihin ihminen
870 II,19 | ihminen pystyy toisin sanoen filosofoimaan. Sen jälkeen kirjoittaja
871 III,34 | kanssa, joihin päästään filosofoimalla. Vasta molemmat tietämisen
872 V,56 | ja asettamaan itselleen filosofoinnissaan rohkeat päämäärät. Historia
873 VI,73 | lainalaisuuksiensa mukaisesti toimivaa filosofointia ja kunnioittaa sitä. Tällöin
874 VI,76 | voidaan viitata kristilliseen filosofointiin, elävässä yhteydessä uskoon
875 Jod,4 | mainitaksemme, nonkontradiktion, finaliteetin ja kausaliteetin prinsiippejä
876 Lop,105(128)| Prologus, 4: Opera omnia, Firenze 1891, nide V, 296.~
877 VI,74 | Vladimir Solovjev, Pavel A. Florenskij, Petr J. Tshaadaev ja Vladimir
878 I,15 | ajatelmassaan näin: "Noli foras ire, in te ipsum redi. In
879 VII,82 | aspekteihin - funktionaalisiin, formaaleihin tai utilitaristisiiin -
880 VII,85 | sirpaleisuudesta johtuu fragmentaarinen tapa lähestyä totuutta,
881 V,62 | arvoinen esimerkki siitä on Francisco Su rezin teoksen Disputationes
882 VI,71 | Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä
883 VI,67(90) | kuoleman jälkeen, merkitsee fundamentaaliteologialle välttämätöntä veturia, jonka
884 V,60(84) | kasvatuksen kongregaatio: Ratio fundamentalis institutionis sacerdotalis (
885 VI,65 | kielen moninaisia muotoja ja funktioita. Yhtä olennaista apua filosofialla
886 VI,77 | alistussuhde tai pelkkä funktionaalinen rooli. Tätä nimitystä käytettiin
887 VII,97 | nämä totuudet pelkästään funktionaalisesti on edelleen olemassa. Jos
888 VII,82 | rajallisiin aspekteihin - funktionaalisiin, formaaleihin tai utilitaristisiiin -
889 Lop,108 | vapaudestaan suostuessaan Gabrielin ilmoittamaan sanomaan, niin
890 I,11 | tuleminen "ajan täyttyessä" (Gal. 4:4). Kaksituhatta vuotta
891 VI,71 | jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme
892 IV,47 | joihin sisältyy merkittävää geniaalisuutta ja luovaa voimaa." (53) ~
893 VI,69(92) | Kirkon lähetystoiminnasta (Ad gentes), 22.~
894 IV,43(44) | Aquinon Tuomas: Summa contra gentiles, I, 7.~
895 Jod,6(3) | konstituutio Kirkosta (Lumen gentium), 2.~
896 VI,74 | Jacques Maritain, Etienne Gilson ja Edith Stein. Idän kirkon
897 VII,97 | mahdollisuuden avautua täydesti ja globaalisti koko todellisuudelle. Se
898 IV,37 | kulttuurimaailman aineksiin, esimerkiksi gnosikseen. Filosofia käytännön elämän
899 IV,43(45) | I, 1, 8 ad 2: "cum enim gratia non tollat naturam sed perficiat."~
900 V,52(61) | tuam (15.6.1862); kirje Gravissimas inter (11.12.1862)~
901 V,54(66) | kiertokirje Pascendi Dominici gregis (8.9.1907).~
902 VI,74 | mainittava ainakin pyhä Gregorios Nazianzolainen ja pyhä Augustinus,
903 II,23 | kallioon, jolla se voi joutua haaksirikkoon. Tämän kallion toisella
904 VII,90 | kokevat yhdessä surkeasti haaksirikon. (106) ~
905 Lop,103 | kehittyy teologian vaatimusten haastamana sopusoinnussa uskon kanssa,
906 V,54 | totuuden jyvänen. Ne myös haastavat hengen paneutumaan tiettyihin
907 VII,80 | syyksi, vaan siinä on kysymys haavasta, joka on syntynyt ihmisen
908 IV,48 | tarjouksena. On pelkkää haavetta kuvitella, että uskolla
909 IV,44(48) | Sapientia autem per infusionem habetur, unde inter septem dona
910 I,15 | redi. In interiore homine habitat veritas." (Älä lähde itsesi
911 IV,41 | selkeästi nähtäville sen, mikä häämötti vielä sanoin lausumattomana
912 IV,44(48) | theologiæ, I, 1, 6: "Præterea, hæc doctrina per studium acquiritur.
913 III,28 | rajoittuneisuus ja sydämen häilyvyys hämmentävät usein henkilökohtaista
914 IV,38 | ensimmäisille kristityille pikemmin häiriötä kuin myönteistä tilaisuutta.
915 IV,41 | Sopusointuiset ainekset eivät hämärtäneet heidän käsitystään eroavuuksista. ~
916 IV,47 | järjen todellisen arvoaseman hämärtyminen. Järki ei enää voi tuntea
917 VII,82 | synnin johdosta osittain hämärtynyt ja heikentynyt." (100)
918 VI,69 | yllättäviä saavutuksia kaikki hämmästelevät. Toiset taas edustavat uskon
919 Jod,4 | tarkastelu herättää hänessä: hämmästys valtaa ihmisen heti, kun
920 II,16 | Jo pyhä Raamattu osoittaa hämmästyttävän selkeästi, kuinka syvä yhteys
921 V,49 | uskon selkeyttä ja puhtautta hämmentämällä synnyttävät vakavia seuraamuksia
922 III,28 | rajoittuneisuus ja sydämen häilyvyys hämmentävät usein henkilökohtaista etsintää
923 Jod,4 | kaltaisiaan ja joiden kohtalo on hänenkin kohtalonsa. Siitä alkaa
924 I,13 | elämällään Isän kasvot, sillä hänhän on tullut "tuomaan tiedon
925 IV,38 | mainittava pyhä Justinus. Tosin hänkin lähestyi toista osapuolta
926 II,23 | valitsi saattaakseen viisaat häpeään.[- -] Mikä maailmassa on
927 IV,41(40) | De præscriptione hæreticorum, VII, 9: "Quid ergo Athenis
928 VII,89 | kosketuskohtaa suureen moraaliseen hätään eikä kärsimystä ja uhria,
929 V,62 | yliopistoihin. Tämän metodin häviäminen aiheutti hyvin suuria puutteita
930 III,27 | Ihmisen totuudella on monta hahmoa [28-35] ~
931 Lop,106 | Tällä tavalla he voivat hahmotella sellaisen väärentämättömän
932 VI,76 | filosofiasta, jota ovat hahmotelleet kristityt filosofit, joiden
933 VI,75 | Niin kuin yllä lyhyesti hahmotellusta uskon ja järjen suhteiden
934 Jod,3 | elämän tarkoituksesta ja hahmottamaan siihen vastauksen. Näin
935 III,29 | taakkaa ja olemme samoin hahmottaneet mielessämme ainakin jonkinlaisen
936 VI,75 | syntymää ja sen jälkeen hahmottunut alueilla, joita evankeliumi
937 VII,92 | teologian tehtävänä tänään hahmottuu konkreettisesti. ~
938 II,22 | Ihmisen kykyä tuntea totuus haittaa nyt kapina Jumalaa vastaan,
939 VI,71 | Evankeliumi ei synnytä hajaannusta, koska kastetun Jumalan
940 II,16 | avulla, joita näemme tiedon hajaannuttamiseen pyrkivän modernin maailman
941 VI,70 | yhdeksi ja kuolemallaan hajottanut niitä erottaneen vihollisuuden
942 Jod,1 | Delfoin temppelin päätyyn oli hakattu vaativa kehotus: Tunne itsesi!
943 Jod,3 | kulttuurien todellisena rikkautena hakee ilmaisuaan myös puhtaasti
944 I,15 | joutuisitte sanomaan: 'Kuka käy hakemassa sen meren takaa ja ilmoittaa
945 Jod,5 | että tekniikan on saatava hallita kaikkea. Niinpä järki, jonka
946 III,33(28) | kuinka syvästi ihminen hallitsee olemassaolonsa. Ihmisen
947 VII,88 | tilaa. Tiede hankkiutuu siis hallitsemaan ihmisen olemassaolon kaikkia
948 IV,46 | luontoa ja itse ihmistä hallitsevaan vallankäyttöön. Rationalismin
949 V,50 | nämä aiheet koskevat kirkon haltuun annettua ilmoitettua totuutta.
950 Lop,104 | sanonut tästä aiheesta: "Halu tällaiseen dialogiin, jota
951 VI,73 | siltä, että suhde, jonka haluamme saada aikaan teologian ja
952 III,25 | arkielämä osoittaa, kuinka halukas itse kukin on pääsemään
953 IV,40 | röyhkeästi tietoa ja nauroivat halukkuudelle uskoa, ja jäljestä päin
954 Intro | pannut ihmisen sydämeen syvän halun päästä tuntemaan totuuden
955 IV,40 | on pyrittävä, mutta eivät halunneet tietää mitään sinne johtavasta
956 IV,43 | mutta joka ei myöskään halunnut ilman muuta torjua filosofiaa.
957 II,22 | seurauksena, jonka kautta ihminen halusi hankkia itselleen täyden
958 Jod,4 | selvittää sitä. Ihminen pyrkii, halussaan löytää lopullisen totuuden
959 VI,76 | käsittää väärin. Sillä ei haluta antaa kuvaa kirkon virallisesta
960 VI,76 | puhuttaessa sen piiriin halutaan sulkea kaikki se merkittävä
961 VII,87 | tyypillisiä historismille. Halutessamme ymmärtää jonkin aikaisemmin
962 IV,48 | kutsuani pidetä asiattomana halutessani päättävästi ja hartaasti
963 VI,78 | tuomaa radikaalia uutta halveksimatta milloinkaan järjen tapaa
964 Jod,5 | sellaiset opit, jotka pyrkivät halventamaan nekin totuudet, joista ihminen
965 VI,67 | määrässä inhimillisen tiedon hankinnan omia periaatteita tai autonomiaa. (90) ~
966 III,32 | täydentyä henkilökohtaisesti hankitulla käsittämisellä; toisaalta
967 II,22 | jonka kautta ihminen halusi hankkia itselleen täyden ja ehdottoman
968 VI,69 | kuin pikemmin muuta ihmisen hankkimaa tietoa, kuten historiaa
969 Jod,4 | totuuden olemassaolosta, hankkimaan itselleen sellaisen kaiken
970 VII,96(112) | tuntemisesta: tämän tiedon hankkimisessa ja muotoilussa jumalallinen
971 VII,88 | raivatuksi tilaa. Tiede hankkiutuu siis hallitsemaan ihmisen
972 III,24 | etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. Jumala
973 VII,87 | sen sisältämä totuus tai harha ovat ajallisesta ja paikallisesta
974 IV,40 | vain keksittyjä, jopa aivan harhaanjohtavia juttuja, joita ei voida
975 VII,83 | yhteiskuntaamme levinneitä harhaisia käyttäytymistapoja. ~
976 Jod,5 | kriteerein. Perusteena on se harhakäsitys, että tekniikan on saatava
977 VII,87 | tunnistettavissa ja totena tai harhana arvioitavissa. ~Teologisessa
978 V,55(72) | velvollisuutensa on aina pitää niitä harhaopetuksena, jolla on otsallaan totuutta
979 V,55(72) | kirkolliskokous oli jo tuominnut tämän harhaopin hyvin selkein ja arvovaltaisin
980 V,49 | vakavia seuraamuksia saavia harhaoppeja. ~
981 V,54 | historisismiin liittyvistä harhaoppisista tulkinnoista. Hän toi selkeästi
982 V,49 | näyttää kuitenkin, millaisille harhateille ja millaisiin erehdyksiin
983 V,54 | vähemmän oikealta tieltä harhautuneita käsityksiä. Heidän vaikea
984 V,60 | filosofisen katsomuksen harhoista ennen kaikkea ihmisen äärettömän
985 V,54 | lisäsi tähän, ettei tällaisia harhoja saa suoralta kädeltä hylätä,
986 VI,75 | autonomista toimintaa, eli sitä harjoitetaan omien lakiensa mukaisesti
987 V,59 | Filosofista spekulaatiota on siis harjoitettu jatkuvasti erilaisista perspektiiveistä
988 VII,98 | yliluonnollisten hyveiden harjoittamiseen, se kykenee käymään käsiksi
989 IV,43 | opettajana ja teologian oikean harjoittamisen esikuvana. Haluan toistaa
990 V,54 | on siis aikojen kuluessa harjoittanut toistuvasti ja erilaisissa
991 VII,85 | tämän päivän tilanteessa harjoittavat filosofista tutkimusta.
992 Lop,104 | noudatetaan asiaan kuuluvaa harkintaa, ei meidän puoleltamme sulje
993 IV,45 | keskiajan ajattelu oli luonut harkiten syväksi ykseydeksi, joka
994 V,60 | esitetään huolellisesti harkitut perusteet tämän filosofisen
995 V,62 | tietämisen rakentavalla harmonialla on suuri merkitys. Tämä
996 IV,48 | halutessani päättävästi ja hartaasti saada uskon ja järjen jälleen
997 IV,37 | joka kuului vain joillekin harvoille täydellisiksi tulleille.
998 V,56 | kohtaan. Tätä epäluuloa hautovat ennen kaikkea ne, jotka
999 IV,41 | transsendenssin ja absoluutin havainnoimiselle. ~Juuri tässä on se uusi,
1000 III,29 | eksistenssin. Arkielämän havainnointi riittää yksin vahvistamaan,
1001 IV,48 | muassa perusteellisissa havainnointia ja kokemusta, imaginaatiota
1002 II,22 | Ensimmäinen Mooseksen kirja kuvaa havainnollisesti tätä ihmisen tilaa kertoessaan,
1003 VI,66 | filosofian apua ei näet voitaisi havainnollistaa teologisia sisältöjä, kuten
1004 Jod,5 | Minut pakottaa siihen se havainto, että lopullisen totuuden
1005 III,30 | jotka perustuvat välittömään havaintoon tai kokeiden tuottamaan
1006 V,55(72) | sellaisia käsityksiä, joiden havaitaan olevan ristiriidassa uskon
1007 VI,67 | välttämätöntä käyttää uskoa havaitakseen horisontit, joita se ei
1008 III,25 | hänellä oleva tieto totta. Havaitessaan tietonsa vääräksi hän hylkää
1009 II,22 | joka on kaiken aistein havaittavan todellisuuden alussa. Filosofisella
1010 Jod,2 | että jokainen varmaksi havaittu totuus on ainoastaan yksi
1011 V,62 | siihen keskiajalla hyväksi havaittuun kokemukseen, että filosofisen
1012 Jod,2 | huolehtimaan siitä, että varmaksi havaitut totuudet tuodaan julki.