| Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library |
| Ioannes Paulus PP. II Fides et Ratio IntraText - Concordances (Hapax - words occurring once) |
bold = Main text
Chapter, Paragraph grey = Comment text
1513 Lop,108 | filosofinen ajattelukaan ei kadota mitään autonomiastaan, kun
1514 IV,46 | kiinnekohtien puuttuessa, kadottamaisillaan mielenkiintonsa ihmiseen
1515 VII,98 | Ihmisen moraalinen omatunto on kadottanut suuntavaistonsa tämän päivän
1516 I,15 | itsesi ulkopuolelle, vaan käänny sisimpääsi. Totuus asuu
1517 Lop,105 | vielä yhdestä ajatuksesta. Käännyn ennen kaikkea teologien
1518 VII,96(113) | Kristukseen uskovien tulee siis kääntää selkänsä käsitykselle, jonka
1519 Jod,6 | soveltuvassa muodossa, ovat kääntäneet katseensa pois totuudesta
1520 IV,38 | filosofiaa edelleen suuresti kääntymyksensäkin jälkeen, hän vakuutti kuitenkin
1521 IV,40 | voima toteuttaa se radikaali kääntymys, johon hänen siihen mennessä
1522 VI,71 | juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja
1523 IV,46 | ajattelu on tuntuvassa määrin kääntynyt pois kristillisestä ilmoituksesta,
1524 Lop,108 | häntä, jonka puoleen kirkko kääntyy rukouksessaan, koska hän
1525 Jod,5 | tulee arvioiduksi viime kädessä pragmaattisin, olennaisilta
1526 VII,93 | johdonmukaista antautumistaan kärsimykseen ja kuolemaan. Tämä mysteeri
1527 VII,92(109) | alentumisen kanssa, joka tapahtui kärsimyksessä ja ristinkuolemassa, jotka
1528 III,32 | milloinkaan riistää. Eivät kärsimykset eikä väkivaltainen kuolema
1529 VII,93 | tuntuu mahdottomalta, että kärsimys ja kuolema voisivat tuoda
1530 VII,89 | moraaliseen hätään eikä kärsimystä ja uhria, elämää ja kuolemaa
1531 Jod,6 | näkevät vaivaa etsiäkseen kärsivällisesti sitä, mikä ansaitsee tulla
1532 I,13 | sanonut: "Et näe sitä, et käsitä sitä, mutta usko vahvistaa
1533 VII,91 | postmodernin" aikakaudeksi. Tämä käsite, jota käytetään hyvin usein
1534 V,60 | filosofialle. Noilla sivuilla käsitellään Jumalan kuvaksi luodun ihmisen
1535 III,26 | filosofit ovat yhä uudelleen käsitelleet tätä ongelmaa ja sen ohessa
1536 IV,37 | 37. Käsitellessämme tätä kristittyjen lähentymistä
1537 VI,66 | moninaisia aiheita. Niitä käsiteltäessä käytetään ilman muuta sellaisia
1538 V,55 | nousee pintaan jo aikaisemmin käsiteltyjä kiusauksia. Muutamat aikamme
1539 Jod,6 | teeskentelemällä, että siten käsitetään olemassaolon tosi tarkoitus.
1540 VII,84 | millä tavalla todellisuus on käsitettävä ja nimitettävä, mutta jotka
1541 VII,92 | keskellä uskon sisällön niille käsitettävällä tavalla. Teologialla on
1542 VI,78 | mietteiden valossa lienee käsitettävissä, miksi opetusvirka on toistuvasti
1543 VI,66 | logiikassaan niin johdonmukainen käsitettävyys, että se on aitoa tietämistä.
1544 VII,83 | epätäydellisesti ja analogisesti. Näin käsitettyä metafysiikkaa ei saa pitää
1545 VI,69 | viisauteen. Jotkut taas käsitettyään väärin kulttuurisen pluralismin
1546 IV,46 | salaisuuden, rationaalisesti käsitetyiksi dialektisiksi struktuureiksi.
1547 VII,81 | elämän lopullisen ja laajasti käsitetyn tarkoituksen etsimistä.
1548 V,55 | käsitteet on ammennettu niiden käsitevarastosta. Autuaassa muistossa oleva
1549 Jod,4 | tietämyksen, jonka kautta hän käsittäisi itsensä paremmin ja voisi
1550 VII,83 | välittäjänä ilmoituksen käsittämällä tavalla. ~Jumalan sana ottaa
1551 IV,42 | mitä se on luonut [- -], on käsittämätön (rationabiliter comprehendit
1552 VI,73 | vähitellen syvenevä Jumalan sanan käsittäminen. Kun toisaalta Jumalan sana
1553 VI,65 | suurten opettajien lausumien käsittämiseksi yhtenäisenä kokonaisuutena.
1554 III,32 | henkilökohtaisesti hankitulla käsittämisellä; toisaalta usko näyttää
1555 Jod,5 | apukeinona syventää uskon käsittämistä ja välittää evankeliumin
1556 V,51 | voi oikeutetusti vaatia käsittäneensä totuutta kokonaisuudessaan;
1557 IV,42 | tutkistelu onkin järkeä käyttäen käsittänyt, että tapa, jolla korkein
1558 I,14 | ongelmaan, luulin jo välillä käsittäväni sen, mitä etsin; toisella
1559 V,51 | Yleensä filosofit itse käsittävät ensimmäisinä itsekritiikin
1560 VI,66 | ainoastaan lausumien loogisia ja käsitteellisiä rakenteita, joissa kirkon
1561 VII,99 | katekeesissa ei välitetä käsitteellisten totuuksien kokoelmaa, vaan
1562 VII,96(112) | Se lepää periaatteilla ja käsitteillä, jotka ovat peräisin luotujen
1563 VI,65 | filosofisesta traditiosta lainatuin käsittein ja ajattelun muodoin. Tässä
1564 VI,65 | ovat saattaneet vaikuttaa käsitteisiin ja terminologiaan. Näin
1565 IV,39 | ulottuvia muutoksia, varsinkin käsitteissä sielun kuolemattomuudesta,
1566 VII,88 | suorastaan jätä niitä sikseen, se käsittelee niitä kuitenkin sellaisin
1567 I,14 | henkeäni eivätkä estäisi minua käsittelemästä muita ongelmia, joista saattaisin
1568 VII,89 | uhria, elämää ja kuolemaa käsitteleviin eksistentiaalisiin analyyseihin. ~
1569 III,33 | havaitsemme, että ongelman käsittely saa jatkuvaa täydennystä.
1570 Lop,101(123)| omien henkilökohtaisten käsityksiensä kokoelmaa, vaan jokaisen
1571 VII,84 | nyt elää? Jos siis näillä käsityksillä aiotaan pyyhkiä pois uskonsisällöt
1572 V,53 | yksittäisistä filosofisista käsityksistä mutta useammin kuitenkin
1573 Jod,5 | omista mielivaltaisista käsityksistään, ja hänen laatunsa persoonana
1574 VII,98 | nojautuu tähän yhtenäiseen käsityskantaan, joka ehdottomasti liittyy
1575 I,13 | saamamme tieto on jatkuvasti käsityskykymme sirpaleisuuden ja rajoittuneisuuden
1576 IV,41 | eivät hämärtäneet heidän käsitystään eroavuuksista. ~
1577 VII,88 | esteettisen tietämisen. Tämä käsitystapa ilmeni aikaisemmin sekä
1578 VI,70 | suhdettaan niihin. Kristuksen käsky oppilailleen mennä kaikkialle, "
1579 VI,68 | koskevasta opetuksesta ja käskyistä. Kristityn täytyy kyetä
1580 I,13 | nähtävissä, on merkki, se kätkee salaisuuteen korkeita todellisuuksia." (16)
1581 V,51 | ja tiedon aarteet" ovat kätkettyinä Kristukseen (vert. Kol.
1582 I,9 | esitetään uskottavaksi Jumalassa kätkettyjä salaisuuksia, joita ei voitaisi
1583 V,54 | vääriin näkemyksiin voi kätkeytyä totuuden jyvänen. Ne myös
1584 IV,43 | hengen vapautta, kun hän kävi käsiksi uusiin ongelmiin,
1585 Lop,105 | ja käytännöllinen olemus kävisi siitä ilmi. Haluan kiittää
1586 V,58 | ajattelijoita, jotka olivat käyneet doctor angelicuksen koulua. ~
1587 IV,38 | filosofiaa spontaanisti, eikä se käynyt vaivattomasti. Filosofien
1588 VII,89 | ajattelutapa, jotka eivät käytä ratkaisuja ohjaavissa prosesseissaan
1589 Lop,105 | tieteen spekulatiivinen ja käytännöllinen olemus kävisi siitä ilmi.
1590 V,55(72) | kirkolliskokous teki seuraavan käytännöllisen johtopäätöksen: "Sen tähden
1591 V,57 | täysin ajankohtaisia sekä käytännöllisestä että opetuksellisesta näkökulmasta;
1592 IV,47 | subjektiiviseen varmuuteen tai saada käytännöllistä hyötyä. Siitä on seurannut
1593 VII,84 | merkityksiä, vaikka niitä käytetäänkin analogisesti. (103) Ellei
1594 VI,68 | että moraaliteologian on käytettävä hyväkseen oikeaa filosofista
1595 V,58 | kirkolla oli 20. vuosisadalla käytettävissään vahva joukko ajattelijoita,
1596 IV,47 | korostetummin sivuasia. Järjen käytöllä ei tähdätä totuuteen eikä
1597 V,50 | piispoilla on tätä erottelukykyä käyttäessämme tehtävä toimia "totuuden
1598 VI,66 | Tässä tehtävässä se joutuu käyttämään ilmaisuja ja käsitteitä,
1599 VII,96 | kirkolliskokousten määritelmissään käyttämän käsitteistön ikuisen pätevyyden
1600 III,33(28) | yhteyksissä tästä jo kauan käyttämästäni argumentaatiosta: "'Mikä
1601 VII,84 | inhimillisten käsitysten käyttämiä muotoiluja Jumalasta ja
1602 I,13 | todentuntuisena vapauden käyttämisenä? Uskossa ihminen toteuttaa
1603 IV,46 | vieraannuttaa järjen täydestä käyttämisestä ja sen kehittymisestä. Ateistinen
1604 VI,74 | saavutettujen tulosten hyväksi käyttämistä ihmisten parhaaksi. Toivottavaa
1605 VII,96(112) | kirkolliskokoukset eivät ole ainoastaan käyttäneet joitakin tämäntapaisia käsitteitä,
1606 II,16 | pyrkivän modernin maailman käyttävän yhä lisääntyvässä määrässä.
1607 VII,97 | totuudet ovat pelkästään käyttäytymissääntöjä, on jo torjuttu ja hylätty. (114)
1608 III,30 | kohtalonsa ja sääntelee käyttäytymistään. Tässä yhteydessä hänen
1609 VII,83 | yhteiskuntaamme levinneitä harhaisia käyttäytymistapoja. ~
1610 VII,89 | muuttumattomia perusteita. Jonkin käyttäytymistavan luotettavuus tai epäluotettavuus
1611 IV,39 | uusi kristillinen ajattelu käytti filosofiaa hyväkseen, mutta
1612 II,23 | radikaaleintakaan kieltä, jota filosofit käyttivät pohdiskellessaan Jumalaa,
1613 VII,87 | tässä huolessaan se ottaa käyttöönsä pelkästään uusimman ajan
1614 I,11 | täyteyteen, kunnes Jumalan sanat käyvät siinä toteen." (11) ~
1615 VII,92 | Teologialla on tänäänkin kahdenlainen tehtävä. Sen täytyy toisaalta
1616 III,35 | järjen valossa. Vasta tässä kahdenlaisessa merkityksessä on näet mahdollista
1617 Lop,108 | juhlana 1998, virkakauteni kahdentenakymmenentenä vuonna. ~Johannes Paavali
1618 VII,90(106) | maailmasta. Myös tänään, kahdentuhannen vuoden kuluttua, Kristus
1619 IV,44 | jätä kuitenkaan huomiotta kahta muuta, täydentävää viisauden
1620 VII,83 | 83. Yllä mainittuihin kahteen vaatimukseen liittyy vielä
1621 II,23 | Kor. 1:28). Apostoli ei kaihda käyttämästä radikaaleintakaan
1622 III,29 | joidenkin olennaisten kysymysten kaihertavaa taakkaa ja olemme samoin
1623 VII,90 | joka torjuu kerta kaikkiaan kaikelta perustan ja kieltää objektiivisen
1624 VII,80 | tapauksessa ilmi selkeästi, että kaikenlainen relativismi, materialismi
1625 V,56 | järjen lähtemään liikkeelle kaikenlaisesta eristäytymisestä ja ottamaan
1626 V,53 | myös kohteeltaan." (64) Kaikenmuotoista rationalismia vastaan oli
1627 VI,77 | se edellyttää ja vaatii kaikessa tutkimuksessaan käsitteellisesti
1628 II,21 | jonka on vietävä tehtävänsä kaikilta osiltaan päätökseen, vaikka
1629 Lop,108 | uskottavaan päämäärään, vapaa kaikista esteistä. Siihen pyydämme
1630 V,56 | eristäytymisestä ja ottamaan riskin kaikkeen kauniiseen, hyvään ja toteen.
1631 IV,38 | ystävällisesti ja rakastaen ja tekee kaikkensa päästäkseen siitä osalliseksi.
1632 VII,90 | tulkintaa, joka torjuu kerta kaikkiaan kaikelta perustan ja kieltää
1633 VI,70 | käsky oppilailleen mennä kaikkialle, "maan ääriin saakka" (Ap.
1634 VI,72 | kriteeri koskee kirkkoa kaikkina aikoina, myös huomispäivän
1635 I,11 | luonnollisesti julistettu kerta kaikkisesti Jeesus Nasaretilaisen salaisuudessa.
1636 III,24 | uskosta osattomien puolesta: "Kaikkivaltias, iankaikkinen Jumala, sinä
1637 IV,38 | filosofeiksi kutsutaan niitä, jotka kaipaavat sen Viisauden luokse, joka
1638 III,33(28) | Se nousee ihmisen syvästä kaipauksesta totuuteen, ja se on perusta
1639 III,33 | nyt kokee ponnisteluna ja kaipuuna. ~
1640 V,55 | pyhää Raamattua ja samalla kaivetaan maata siltä kirkon opetukselta,
1641 VII,91 | ilmeni kuitenkin tiettyä kaksimerkityksisyyttä. Se johtui toisaalta siitä,
1642 VII,81 | seurauksena ihmisen hengen valtaa kaksinainen ajattelu, joka saa hänet
1643 VI,65 | uskontieteeksi metodisen kaksoisprinsiipin valossa: ne ovat auditus
1644 II,23 | joutua haaksirikkoon. Tämän kallion toisella puolella se voi
1645 II,23 | ylösnousseesta Kristuksesta kallioon, jolla se voi joutua haaksirikkoon.
1646 Jod,4 | olentoihin, jotka ovat hänen kaltaisiaan ja joiden kohtalo on hänenkin
1647 Jod,4 | tapahtumat toistuvat entisen kaltaisina, ja hän menettää ennen pitkää
1648 VII,90 | kasvoilta katoavat Jumalan kaltaisuutta ilmaisevat piirteet, ja
1649 VII,91 | vahvistuksen aikaamme leimaavasta kammottavasta pahan kokemisesta. Rationalistinen
1650 III,24 | tuotteet ovat muuttuneet kanaviksi, joiden kautta hän ilmaisee
1651 III,29 | vahvistamaan, että me kaikki kannamme itsessämme joidenkin olennaisten
1652 V,52 | historian kuluessa annetuista kannanotoista oppilauselmat niitä teorioita
1653 VII,85 | autonomiavaatimuksen uskolliseksi kannattajaksi. ~Tässä mielessä on entistä
1654 IV,46 | lumoamaan aikalaisemme. Sen kannattajat laativat teorioita siitä,
1655 VII,83 | hengellinen ydin ja sitä kannattava perusta. Niinpä sellainen
1656 VI,71 | kuuluvalle uudelle, jotta se kannustaisi jatkuvaan kehitykseen. ~
1657 VI,73 | totuudesta. Järkeä jopa kannustetaan tutkimaan teitä, joita se
1658 III,34(29) | harjoittaessaan Luojan läsnäolon. Se kannusti häntä, antoi hänelle uusia
1659 Lop,108 | kokee pikemminkin saavansa kannustusta saattaa kaiken tutkimustyönsä
1660 II,18 | muodosta lähtien valittu kansa on ymmärtänyt, että järjen
1661 VII,95 | puhuttele vain yhtä ainoaa kansaa tai vain tiettyä aikakautta.
1662 V,60(84) | Angelicum-yliopistossa (17.11.1979); puhe 8. kansainväliselle tomistiselle kokoukselle (
1663 V,60(84) | Tuomaan filosofiasta: puhe kansainvälisessä Angelicum-yliopistossa (
1664 Jod,3 | joita monet kansalliset ja kansainväliset lainlaadintatyöt seuraavat
1665 II,21 | ilmoituksen sisältöihin. Valittu kansakin joutui näiden haasteiden
1666 Jod,3 | olemassaolosta. Jokaisella kansalla on näet oma, sille ominainen
1667 Jod,3 | postulaateissa, joita monet kansalliset ja kansainväliset lainlaadintatyöt
1668 II,22 | filosofista argumentaatiota kansanomaisesti: Jumala voidaan oppia tuntemaan "
1669 IV,36 | puheen toistuvia viittauksia kansanomaisiin, stoalaisuudesta periytyviin
1670 III,24 | koko ihmissuvun, kaikki kansat asumaan eri puolilla maan
1671 IV,38 | kysymykseen elämän mielestä, että kanssakäyminen filosofien kanssa näytti
1672 I,13 | luontuu persoonien välisen kanssakäymisen horisonttiin. Se pakottaa
1673 II,17 | mutta tiedän: sinä olet kanssani." (Ps. 139:17-18) Pyrkimys
1674 I,13 | todellisuuden yli käsittämään niiden kantaman tuonpuoleisen merkityksen.
1675 IV,40 | spekulatiivinen ajattelu vahvisti ja kantoi hänen tietämisensä suurta
1676 II,22 | tuntea totuus haittaa nyt kapina Jumalaa vastaan, joka on
1677 IV,40 | syytä mainita erityisesti kappadokialaiset isät, Dionysios Areopagita
1678 VI,71 | Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta,
1679 II,18 | hän on vaarassa ajautua karille ja joutua lopuksi "hullun"
1680 II,23 | kaikki järjen ponnistelut kariutuvat sen yrittäessä rakentaa
1681 IV,38 | olivat "sivistymättömiä ja karkeita" ihmisiä, (31) osoittautuu
1682 I,14 | löytää. Mutta kun yritin karkottaa mielestäni nämä ajatukset,
1683 VI,75 | syvempään totuuden tuntemiseen kasaantuu sen omaksi vahingoksi esteitä. ~
1684 IV,38 | kääntymykseen ja pyytämään kastetta. Kristityt eivät tosin väheksyneet
1685 VI,71 | synnytä hajaannusta, koska kastetun Jumalan kansan tuntomerkkinä
1686 Jod,4 | ajat vaihtelevat ja tieto kasvaa. Ajatelkaamme, vain yhden
1687 III,25 | tulemaan omaksi itsekseen ja kasvamaan aikuisena, kypsänä persoonana. ~
1688 VI,77 | käsitteellisesti ja argumentatiivisesti kasvanutta ja kouliutunutta järkeä.
1689 VII,86 | totuuden etsimistä eikä kasvata teologista eikä filosofista
1690 IV,48 | jotka ovat toiminnallaan kasvattaneet uskon ja järjen välistä
1691 II,19 | vallan ja ihmisten ajatukset, kasvien erilaisuudet ja juurten
1692 II,22 | puutarhaan, jonka keskellä kasvoi puu, "joka antaa tiedon
1693 Jod,2 | silloin näemme kasvoista kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista,
1694 VII,90 | rakentuu. Tällöin ihmisen kasvoilta katoavat Jumalan kaltaisuutta
1695 IV,46 | kasvualusta päämäärille, joista kasvoivat poliittis-yhteiskunnallisella
1696 I,13 | kyllä omalla elämällään Isän kasvot, sillä hänhän on tullut "
1697 III,31 | ainoastaan kieltä ja kulttuurista kasvua, vaan myös monenlaisia totuuksia,
1698 IV,46 | uskontona; siten oli luotu kasvualusta päämäärille, joista kasvoivat
1699 VII,92 | filosofiaa ja antaa niille kasvun (vert. Ef. 4:15). ~Uskoessamme
1700 IV,41 | muuntamiseen filosofian kategorioiksi. He ovat suorittaneet paljon
1701 VII,99 | ensimmäiseksi uskon julistamista tai katekeesia. (117) Sanan julistaminen
1702 VII,99 | Tästä ymmärrämme, miksi katekeesilla on teologian ohella huomattava
1703 VII,99 | olisikin mahdotonta. Sillä katekeesissa ei välitetä käsitteellisten
1704 VII,85 | teologisen tradition että sen katkeamattoman filosofisen tradition, joka
1705 VI,70 | Ef. 2: 13, 14). ~Tämän katkelman valossa mietiskelymme laajenee
1706 IV,46 | koska ilmankin kaikki on katoavaista ja satunnaista. ~
1707 Jod,6 | tarjonta on, joka korottaa katoavan erityiseksi arvoksi teeskentelemällä,
1708 VII,90 | Tällöin ihmisen kasvoilta katoavat Jumalan kaltaisuutta ilmaisevat
1709 VII,91 | merkkejä ovat hetkellisyys ja katoavuus. Lukuisat kirjoittajat kieltävät
1710 V,52 | tuona ajanjaksona monet katolilaiset katsoivat tehtäväkseen rakentaa
1711 IV,40 | lähtien annoin aina etusijan katoliselle opetukselle. Tajusin näet,
1712 I,8(6) | dogmaattinen konstituutio Katolisesta uskosta (Dei Filius), III.~
1713 V,59 | oli astunut esiin lukuisia katolisia filosofeja, jotka olivat
1714 V,61 | seuranneina vuosina monissa katolisissa kouluissa oli huomattavissa
1715 VII,92 | rakastavat kristillistä, katolista ja apostolista uskoa, ja
1716 III,26 | tarkoitus? Mihin se johtaa? Ensi katsannolla ihmisen olemassaolo saattaa
1717 Lop,101 | 101. Kiinnittäessämme katseemme ennen kaikkea länsimaisen
1718 Jod,5 | edeltäjiini ja kiinnittää katseen tähän järjen erityiseen
1719 IV,42(42) | Proslogion, 1: "Minut on luotu katselemaan sinua, mutta en ole vielä
1720 I,15 | iloon kolmiyhteisen Jumalan katselemisessa. ~
1721 I,15 | ja lopullisesta Jumalan katselemisesta, joka on varattu niille,
1722 III,24 | kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä paikkojanne,
1723 V,55 | 55. Katsellessamme tämän päivän tilannetta
1724 III,25 | Voimme oikeutetusti katsoa ihmisen saavuttaneen aikuisuuden,
1725 V,52 | ajanjaksona monet katolilaiset katsoivat tehtäväkseen rakentaa modernin
1726 Lop,103 | sitäkin kiireellisempi, kun katsomme uuden vuosituhannen tuomia
1727 V,60 | perusteet tämän filosofisen katsomuksen harhoista ennen kaikkea
1728 VII,90 | 90. Tässä käsitellyt katsomukset johtavat puolestaan niitä
1729 IV,42 | Canterburyn pyhä arkkipiispa katsoo, että uskolla on etusija,
1730 Jod,4 | ainutta virtausta kaiken kattavana filosofisena ajatteluna.
1731 Lop,105 | sen, että "lukeminen ilman katumusta, tieto ilman hurskautta,
1732 IV,38 | filosofien kanssa näytti heistä kaukaiselta ja tietyssä mielessä ohitetulta
1733 VII,83 | dimensioon: totuudessa, kauneudessa, moraalisissa arvoissa,
1734 II,19 | luotujen suuruudesta ja kauneudesta voidaan vertailemalla havaita,
1735 Lop,103 | syventämään niitä toden, hyvän ja kauniin dimensioita, joihin Jumalan
1736 V,56 | ottamaan riskin kaikkeen kauniiseen, hyvään ja toteen. Näin
1737 II,21 | aina ja kaikkialla kohti kaunista, hyvää ja totta. ~
1738 III,24 | palvonnasta. Kun kiertelin kaupungilla ja katselin teidän pyhiä
1739 III,24 | Ateenaan. Tämä filosofien kaupunki oli täynnä epäjumalien patsaita.
1740 VII,97 | todellisuuden ontologisissa, kausaalisissa ja kommunikatiivisissa rakenteissaan.
1741 Jod,4 | nonkontradiktion, finaliteetin ja kausaliteetin prinsiippejä samoin kuin
1742 III,34 | on luotu hänessä ja hänen kauttaan ja joka siis löytää täyttymyksensä
1743 VII,90(106) | kaikesta, mikä rajoittaa ja kaventaa tätä vapautta ihmisen sielussa,
1744 VI,73 | filosofian välille, kiertää kehää. Jumalan historiassa ilmoittaman
1745 VI,73 | lähteä kulkemaan. Tällaisesta kehässä liikkuvasta suhteesta Jumalan
1746 Jod,6 | julkaistavalla kirjeelläni haluaisin kehitellä edelleen noita ajatuksia
1747 VI,65 | ilmoituksen sisällöistä, jotka kehitellään auki pyhässä traditiossa,
1748 IV,48 | kun niitä syvennetään ja kehitetään vilpittömin mielin ja sydämin,
1749 VI,64 | kuluessa tosiasiallisesti kehitetyistä filosofioista. En aio suositella
1750 Lop,104 | sääntöjä noudattaen, voi kehittää ajattelua, jonka sekin voi
1751 Jod,5 | kulttuuria ja historiaa kehittämällä. Tähän toimintaan sisältyvät
1752 Jod,5 | ilmenemismuotoja, se pyrkii toisaalta kehittelemään eksistenttejä, hermeneuttisia
1753 V,57 | uskon ja järjen suhteesta ja kehitti sitä edelleen osoittamalla,
1754 V,59 | joukossaan oli muutamia, jotka kehittivät siten profiloituneita synteesejä,
1755 Jod,6 | aitoon arvoasemaansa ja kehittyä siinä. ~Minulla on toinenkin
1756 Jod,1 | se olisi voinut muualla kehittyäkään. Kuta paremmin ihminen oppii
1757 V,50 | huomioon. Filosofisen tiedon kehittyessä on syntynyt sitä paitsi
1758 Jod,3 | kulttuurien hahmottumiseen ja kehittymiseen. Tämän todetessamme meiltä
1759 IV,46 | täydestä käyttämisestä ja sen kehittymisestä. Ateistinen humanismi rohkeni
1760 VII,96 | totuuden, vaikka kulttuurit kehittyvät ja ovat moninaisia. (113)
1761 IV,36 | järjen vaatimuksia vastaavana kehityksenä. Tämän kehityksen tavoittelema
1762 Lop,106 | määrin kiittää nykyisestä kehitysvaiheestaan, tunnen samalla velvollisuudekseni
1763 Jod,1 | yhä syvemmin. Tämä tie on kehkeytynyt ihmispersoonan itsetietoisuuden
1764 Lop,105 | ilmoitettuun totuuteen. Siksi kehotan teologeja tavoittamaan jälleen
1765 VI,71 | kuuluvaa, vaan kulttuureja kehotetaan vieläpä avautumaan evankeliumin
1766 Lop,106 | samalla velvollisuudekseni kehottaa heitä jatkamaan ponnistelujaan
1767 IV,40 | käskettiin sittenkin uskoa vain keksittyjä, jopa aivan harhaanjohtavia
1768 V,51 | niissä on uskon näkökulmasta kelvollista ja hedelmällistä, ja se,
1769 VII,93 | tehtävä on ymmärtää Jumalan kenosis, joka on ihmisen hengelle
1770 III,24 | ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet.
1771 I,14 | sen, mitä etsin; toisella kerralla sitä vastoin se liukui kokonaan
1772 VII,89 | institutionaalisten elinten kerrasta toiseen tekemille päätöksille.
1773 III,24 | 24. Apostolien teoissa kerrotaan, että Paavali saapui lähetysmatkoillaan
1774 VI,66 | universaali merkitys sekä siitä kertoen että myös ja ennen kaikkea
1775 II,22 | havainnollisesti tätä ihmisen tilaa kertoessaan, että Jumala asetti hänet
1776 I,11 | ihmisten keskuudessa ja kertoisi heille Jumalan sisimmästä
1777 VII,94 | rajoitu yksinkertaisesti kertomaan historiallisia tapahtumia
1778 IV,36 | 36. Apostolien tekojen kertoman mukaan kristillinen julistus
1779 IV,40 | häntä johtamaan. Hän itse kertoo kääntymykseen johtaneista
1780 VII,99 | Sanan julistaminen eli kerygma kutsuu kääntymykseen esittämällä
1781 IV,43 | kulttuuriin johtavan tien. Keskeinen asia, jopa ratkaisun ydin,
1782 VII,92 | uskottavaan dialogiin ihmisten kesken. Vain tämän edellytyksen
1783 Jod,1 | havaittavissa tie, joka on keskeytyksettä ohjannut ihmiskuntaa vuosisatojen
1784 V,58 | siihen asti tuntemattomia keskiaikaisen ajattelun aarteita; samalla
1785 V,62 | päätös (87) perustuu siihen keskiajalla hyväksi havaittuun kokemukseen,
1786 IV,45 | omaan työhönsä. Myöhemmältä keskiajalta alkaen näiden tieteenalojen
1787 VI,71 | toistensa kohtaamisesta ja keskinäisestä toistensa elämänmuotojen
1788 VI,77 | näiden kahden tieteen on olla keskinäisissä suhteissa ja kuinka mahdotonta
1789 Jod,6 | juuri totuuden teemaan ja keskittyä sen perustaan suhteessa
1790 V,57 | julkaisema dokumentti, joka on keskittynyt yksinomaan filosofiaan.
1791 II,17 | Jumalassa on kaiken alku, häneen keskittyy salaisuuden täyteys, ja
1792 IV,36 | kertovat, että pyhä Paavali keskusteli Ateenassa "joidenkin epikurolaisten
1793 VI,74 | ilmenemismuotojen kanssa keskustellessaan. Varmaa on, että näiden
1794 IV,42 | siis se, mitä tähän asti on keskusteltu korkeimmasta olennosta,
1795 V,58 | oman aikansa filosofisiin keskusteluihin, jotka koskivat filosofisia
1796 V,52 | vain uskon valossa. Näiden keskustelujen positiivinen sisältö muotoiltiin
1797 IV,38 | jonka oli tarkoitus johtaa keskustelukumppani sisäiseen kääntymykseen
1798 VI,77 | teologia tarvitsee filosofian keskustelukumppanikseen saadakseen varmuuden siitä,
1799 V,55 | tiedolle ja filosofiselle keskustelulle. Fideismin mukaan järki
1800 I,10 | 14-15) ja vaeltaa heidän keskuudessaan (Baar. 3:38) kutsuakseen
1801 VII,91 | vapauden lähteenä, ei voi kestää tällaisten kokemusten dramatiikkaa.
1802 VII,96(112) | yksimielisesti vuosisatoja kestäneen työn tuloksena esittäneet
1803 VII,91 | saamaan aikaan merkittäviä ja kestäviä muutoksia. Aluksi tätä käsitettä
1804 VII,80(97) | Vert. Khalkedonin kirkolliskokous: Symbolum,
1805 III,32 | Siksi marttyyrien todistus kiehtoo meitä vielä tänäänkin, me
1806 VII,84 | jumalallista sanaa inhimillisellä kielellä puhuttuna, ei kykenisi lausumaan
1807 VII,95 | historiallisesti rajoittuneella kielellään totuuksia, jotka transsendoivat
1808 VI,71 | heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja" (
1809 VI,67 | uskottavuuden tunnustamista, ihmisen kielellistä kykyä puhua ilmaisuvoimaisesti
1810 V,55 | päässeet jokapäiväiseen kielenkäyttöön ja kulttuuriin mutta joilta
1811 VII,84 | tieteiden ja erilaisten kielianalyysien nykyisen kehityksen. Näiden
1812 IV,43 | uskon sisältöihin järki ei kiellä eikä väheksy itseään. Uskon
1813 I,8 | rationaalinen kritiikki päätyi kieltämään kaiken tiedon, joka ei ollut
1814 VII,88 | ja modernin teknologian kieltämättömät menestykset ovat tukeneet
1815 IV,42 | olennosta, on voitu todeta kieltämättömien argumenttien perusteella
1816 VII,85 | evankeliumista. Piispat eivät voi kieltäytyä velvollisuudesta tarttua
1817 VI,77 | toisistaan. ~Jos teologi kieltäytyisi käyttämästä filosofiaa hyväkseen,
1818 V,62 | on saanut monet teologit kieltäytymään kaikesta dialogista tai
1819 I,13 | tehdyissä ratkaisuissa. Kuinka kieltäytymistä avautua sille, mikä mahdollistaa
1820 V,51 | kuitenkaan käsittää ensi sijassa kielteisesti, ikään kuin opetusvirka
1821 V,52 | puoleltaan luisuneet harhaan tai kielteisiin tuloksiin. Niistä julkaistiin
1822 VI,76 | olevat filosofit Pascal ja Kierkegaard ovat varottaneet siitä.
1823 II,19 | alkuaineiden voiman, vuosien kierron ja tähtien asennot, eläinten
1824 VI,73 | teologian ja filosofian välille, kiertää kehää. Jumalan historiassa
1825 III,26 | meille niin, ettemme pysty kiertämään näin dramaattista kysymystä,
1826 I,9 | valossa. Filosofia ja tieteet kiertelevät luonnollisen järjen alueella,
1827 III,24 | jumalien palvonnasta. Kun kiertelin kaupungilla ja katselin
1828 V,57 | mielessä paavi Leo XIII otti kiertokirjeellään Æterni Patris askelen, jolla
1829 Lop,100 | Leo XIII oli julkaissut kiertokirjeensä Æterni Patris, johon olen
1830 VII,96 | käsitellyt tätä kysymystä kiertokirjeessään Humani generis. (112) ~Tämän
1831 V,59 | kulttuurissa. Jo ennen paavi Leon kiertokirjettä ja rinnan sen kanssa oli
1832 VII,83 | Jumalan sana ottaa alituisesti kiinnekohdakseen sen, mikä ylittää ihmisen
1833 VII,80 | jonka joudumme ottamaan kiinnekohdaksemme, jotta voisimme ratkaista
1834 Lop,105 | nöyryyttä, opiskelu ilman kiinnekohtaa Jumalan armoon, mietiskely
1835 Jod,6 | ettei heillä ole aitoja kiinnekohtia. Tajuamme tarpeen löytää
1836 IV,46 | olivat silloin, moraalisten kiinnekohtien puuttuessa, kadottamaisillaan
1837 V,60 | opetukseni alinomaisiin kiinnekohtiin: "Itse asiassa ei ihmisen
1838 III,35 | joihin voimme nojautua kiinnekohtina vahvistaaksemme oikein näiden
1839 VII,83 | yhtenäisenä kokonaisuutena. ~Kiinnitän näin paljon huomiota metafysiikan
1840 Lop,101 | 101. Kiinnittäessämme katseemme ennen kaikkea
1841 Lop,105 | teologien puoleen, jotta he kiinnittäisivät huomionsa Jumalan sanan
1842 I,10 | kirkolliskokouksen isät ovat kiinnittäneet katseensa ilmoituksen tuovaan
1843 V,61 | metafyysisestä tutkimisesta ja kiinnittävät huomionsa osaongelmiin tai
1844 VI,67 | vert. Room. 1:19-20) ja kiinnitti huomion siihen, että on
1845 V,63 | kiertokirjeen avulla kirkon suurta kiinnostusta filosofiaa kohtaan ja sitä
1846 VII,97 | metafyysisellä järjellä on kiinteä suhde toisiinsa. ~
1847 I,10 | ilmoituksen taloudenhoito toteutui kiinteästi toisiinsa liittyvin teoin
1848 V,52 | kristillisen refleksion kiintopiste. ~
1849 III,24 | patsaita. Paavalin huomio kiintyi yhteen alttariin, josta
1850 Lop,103 | ohjaa. Tehtävä on sitäkin kiireellisempi, kun katsomme uuden vuosituhannen
1851 Lop,104 | avautuvat ongelmat vaativat yhä kiireellisempiä ratkaisuja - ajatelkaamme
1852 Lop,105 | näyttävät sen tinkimättömän ja kiireellisen tehtävän, johon me kaikki
1853 VII,98 | Mitä tulee suurimpaan osaan kiireellisesti ratkaisua odottaviin eettisiin
1854 Lop,103 | evankeliumin uuden julistamisen kiireellisyydestä, kutsun filosofit syventämään
1855 VI,71 | Tässä kohtaamisessa ei kiistetä mitään kulttuurin piiriin
1856 V,58 | kirkolliskokous on suuressa kiitollisuudenvelassa, ovat uudistuneen tomistisen
1857 IV,42 | on etusija, jossa se ei kilpaile järjen kanssa tämän toimiessa
1858 VII,81 | ja selitystavoista, jotka kilpailevat päästäkseen vastaamaan kysymykseen
1859 II,19 | kirja". Lukiessaan tätä kirjaa järjelle ominaisin välinein
1860 III,24 | tämän syvimmän kaipauksensa. Kirjallisuus, musiikki, maalaustaide,
1861 I,8 | konstituutioon Dei Filius kirjattua opetusta. Samoin se on ottanut
1862 Jod,6 | Nyt julkaistavalla kirjeelläni haluaisin kehitellä edelleen
1863 III,34(29) | niin kuin hän kirjoitti kirjeessään isä Benedetto Castellille
1864 II,23 | ennen kaikkea Paavalin kirjeissä, näkyy selkeästi yksi tosiasia.
1865 VII,80 | vähitellen tajuta pyhiin kirjoihin sisältyvän rikkauden. Niistä
1866 Jod,6 | totuutta (2. Kor. 4:2). Samoin kirjoitan teologeille ja filosofeille,
1867 III,25 | opettaa myös pyhä Augustinus kirjoittaessaan: "Olen tavannut monta ihmistä,
1868 VI,74 | Lossky. Viitatessani näihin kirjoittajiin, joiden rinnalla voitaisiin
1869 II,22 | Paavali auttaa meitä Roomaan kirjoittamansa kirjeen ensimmäisessä luvussa
1870 Lop,102 | piilevien, Jumalan ihmisluontoon kirjoittamien tarpeiden valossa myös Jumalan
1871 Jod,6 | ilon. ~Olen saanut aiheen kirjoitukseeni lähinnä Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen
1872 VI,68 | Evankeliumi ja apostolien kirjoitukset asettavat kuitenkin uskoville
1873 VI,74 | ovat jättäneet jälkeensä kirjoituksia, joilla on niin suuri spekulatiivinen
1874 III,24 | sellaisenkin alttarin, jossa oli kirjoitus: 'Tuntemattomalle jumalalle'.
1875 VI,79 | valaisee olemassaolon täydellä kirkkaudellaan siitä loisteesta käsin,
1876 Jod,2(1) | vapahtavassa voimassaan, koko kirkkaudessaan, syvyydessään ja samalla
1877 VII,96(113) | kongregaation julistus katolisen kirkko-opetuksen puolustamisesta Mysterium
1878 VI,72 | suunnitelmaa, hän johtaa näet kirkkoaan ajan ja historian piirissä.
1879 VI,74 | rinnalle. Tämä koskee sekä kirkkoisiä, joista on mainittava ainakin
1880 V,61 | kohtaan. Varsinkin nuorten kirkkojen elämä tarjoaa tilaisuuden
1881 Jod,2 | 2. Kirkkokin kulkee tätä etsimisen tietä,
1882 VII,93 | totuuden Hengen perustaakseen kirkkonsa ja antaakseen sille elämän.
1883 Lop,101 | olemuksensa mukaisesti tukeutuu kirkkoon (123) ja Jumalan kansan
1884 VI,65 | apua filosofialla on antaa kirkollisen tradition, opetusviran julkilausumien
1885 V,54(70) | kongregaation ohje teologin kirkollisesta kutsumuksesta Donum veritatis (
1886 Lop,105 | opettamisen pappisseminaareissa ja kirkollisissa tiedekunnissa. (130) Tällainen
1887 VII,96 | ongelman ratkaisun. Tarkoitan kirkolliskokousten määritelmissään käyttämän
1888 Jod,4 | on jouduttu yhä uudelleen kiusaukseen pitää yhtä ainutta virtausta
1889 IV,46 | markkinoiden logiikan lisäksi kiusaukselle demiurgiseen, luontoa ja
1890 II,17 | Psalminkirjoittaja liittää uuden kiven tähän mosaiikkiin rukoillessaan: "
1891 III,31 | vaikutuksesta epäilystä ja halua koetella traditioita. Se ei estä
1892 VII,83 | rajoittuisi ankarasti vain aistein koettavaan maailmaan. Metafysiikka
1893 IV,44 | nojautuu ilmoitukseen ja koettelee uskon sisältöjä, jolloin
1894 III,31 | totuuksia. Kukapa pystyisi koettelemaan kriittisesti ne lukemattomat
1895 Lop,100 | toisilleen", (122) kun ne koettelevat toistensa tuloksia kriittisesti
1896 V,59 | lopuksi myös sellaisia, jotka koettivat käsitellä uskon vaatimuksia
1897 IV,48 | sekä järki että usko ovat köyhtyneet ja tulleet toisiinsa nähden
1898 VII,88 | perusta. Inhimillinen ajattelu köyhtyy, kun siitä poistetaan perusongelmat,
1899 IV,42 | etsintänsä korkeimmalla kohdalla uskon esittämät asiat välttämättä
1900 IV,42 | tosiasiallisesti saavuttanut. Tässä kohdassa järki kuitenkin pystyy havaitsemaan,
1901 II,23 | alue, jolla nämä voivat kohdata toisensa. ~
1902 III,32 | löytäneensä totuuden elämästään kohdattuaan Jeesuksen Kristuksen; tätä
1903 VII,82 | sellaista filosofiaa, joka ei kohdistu ainoastaan todellisuuden
1904 I,8 | väitteisiin perustuva, uskoon kohdistuva rationaalinen kritiikki
1905 Jod,5 | mahdollisella tavalla totuuteen kohdistuvaa jännitettä, onkin painunut
1906 VI,71 | itsessään täydellisyyteen kohdistuvan jännityksen leimaa; se paistaa
1907 IV,47 | vastaan. Näin ne itse asiassa kohdistuvat tai ainakin voivat kääntyä
1908 IV,41 | vilpitön järki kykeni siis kohoamaan refleksion korkeimmille
1909 VI,68 | vastuullisuuteen, jotka kohoavat lainkin yläpuolelle. Evankeliumi
1910 V,60 | Myös tämän jakson kohokohdan muodostavalla lausumalla
1911 I,15 | ajattelun kypsä hedelmä tai kohokohta. Sitä leimaa päin vastoin
1912 IV,39 | jalointa aluetta ja varsinaista kohokohtaa. Se, mikä oli aikaisemmin
1913 VII,80 | olemassaolon mieli saavuttaa kohokohtansa, sillä siinä Jumalan ja
1914 I,15 | kunhan hän vain vielä kykenee kohottamaan katseensa oman itsensä ja
1915 VI,70 | todellisuus herää eloon, kun usko kohtaa erilaiset kulttuurit. Kun
1916 VI,71 | liittyvät arvot ja pakottaa kohtaamansa kulttuurin omaksumaan ulkoisia
1917 IV,36 | askelia uskon ja järjen kohtaamiseen [36-42] ~36. Apostolien
1918 VI,79 | kulttuurien ja kristillisen uskon kohtaamiselle, se olisi alue, jolla uskovat
1919 VI,71 | johtuvat ihmisten toistensa kohtaamisesta ja keskinäisestä toistensa
1920 IV,41 | luodun ja hänen Luojansa kohtaamista. Näin järki, joka pyrki
1921 Jod,4 | hänen kaltaisiaan ja joiden kohtalo on hänenkin kohtalonsa.
1922 VII,91 | käsin täydellisen herruuden kohtaloonsa nähden omien luonnontieteellisten
1923 I,12 | totuus hänen elämästään ja kohtalosta, johon historia päätyy: "
1924 VI,72 | että evankeliumin julistus kohtasi matkallaan lähinnä kreikkalaisen
1925 Jod,4 | filosofisten koulukuntien kohtauspaikka. Kun järki onnistuu käsittämään
1926 II,20 | johdonmukaisesti tietämisensä kohteen ja auttaessaan sitä sijoittamaan
1927 III,28 | tähtäävät mielenkiinnon kohteet voivat tukahduttaa totuuden.
1928 V,55(72) | sen varsinaisiin (tietämis)kohteisiin": Dei Filius IV. Tästä kirkolliskokous
1929 III,27 | häntä. Jokaiselle ihmiselle koittaa aika, jolloin hänessä herää
1930 Lop,101 | ilmoitus välittää. Tämä on koitunut epäilemättä filosofian eduksi.
1931 V,50 | tunnustettava oikeaksi, niin että se koituu recta ration eli sellaisen
1932 VI,72 | uskon kanssa, niin että ne koituvat kristillisen ajattelun rikkaudeksi.
1933 III,30 | välittömään havaintoon tai kokeiden tuottamaan varmuuteen. Kyseessä
1934 III,31 | kuin henkilökohtaisesti kokeillen saavutettuja totuuksia.
1935 VII,80 | rikkauden. Niistä ilmenee, että kokemamme todellisuus ei ole absoluutti:
1936 III,26 | muiden ihmisten kärsimyksen kokeminen, monien totuuden valossa
1937 VII,91 | leimaavasta kammottavasta pahan kokemisesta. Rationalistinen optimismi,
1938 VII,83 | pelkkään kokemukseen. Vaikka kokemus ilmaiseekin ja selventää
1939 VI,77 | jossa Aristoteles puhui kokemustieteistä "ensimmäisen filosofian
1940 II,17 | vaikka hän onkin sydämessään kokenut, että hänen ja päämäärän
1941 VII,90 | joko yhteen tai sitten ne kokevat yhdessä surkeasti haaksirikon. (106) ~
1942 III,30 | muodostaa tavalla tai toisella kokonaisnäkemyksen ja vastauksen kysymyksestä
1943 VII,92 | kulkemaan yhteistä tietä kokonaista, jakamatonta totuutta kohti.
1944 VII,97 | rikkauden elimelliseksi kokonaisuudeksi, sen täytyy käyttää apunaan
1945 VII,91 | sellaista uusien tekijöiden kokonaisuuden esiin pulpahtamista, joiden
1946 Jod,1 | osoittautua luomakunnan kokonaisuudessa "ihmiseksi" juuri siten,
1947 VI,66 | Uskova pääsee tästä lausumien kokonaisuudesta käsin tuntemaan pelastushistorian,
1948 IV,46 | mielenkiintonsa ihmiseen ja elämän kokonaisuuteen, nämä asiat eivät olleet
1949 IV,40 | hänen tietämisensä suurta kokonaisuutta, jonka lähtökohta ja perusta
1950 V,53 | Vatikaanin 1. kirkolliskokous kokosi juhlallisesti yhteen ja
1951 V,60(84) | kansainväliselle tomistiselle kokoukselle (13.9.1980); puhe Pyhän
1952 IV,43(46) | kansainvälisen tomistisen kokouksen osanottajille (29.9.1990).~
1953 VI,72 | matkalla tulevaisuutta kohti. Kolmanneksi on varottava, ettemme sekoita
1954 Jod,6 | jotta ihmiskunta tulisi kolmannen kristillisen vuosituhannen
1955 VI,77 | filosofialle kuuluu myös tässä kolmannessa asemassa, mutta se paljastaa
1956 VI,74 | keskiajan oppineista suurta kolmikkoa: pyhä Anselm, pyhä Bonaventura
1957 VI,66 | esimerkiksi puhetta Jumalasta, Kolminaisuuden sisäisistä persoonasuhteista,
1958 IV,37 | spekulaatiot, kun hän varottaa kolossalaisia: "Pitäkää varanne, ettei
1959 VII,92(109) | Dominum et vivificantem kommentoidessani Joh. 16:12-13: "Jeesus kuvaa
1960 VII,97 | ontologisissa, kausaalisissa ja kommunikatiivisissa rakenteissaan. Se saa voimansa
1961 V,54 | filosofian ja ateistisen kommunismin. (67) ~Niinpä paavi Pius
1962 Jod,5 | tietämiseen. Näin on rakennettu kompleksisia ajatusjärjestelmiä, jotka
1963 Lop,106 | osien moninaisuudesta sekä kompleksisista atomaarisista ja molekulaarisista
1964 V,60(84) | Tuomaan seuran kansainvälisen kongressin osanottajille (4.1.1986).
1965 VI,69 | velvoitetta, ettemme saa pysähtyä konkreettiseen yksittäistapaukseen ja lyödä
1966 III,33 | että se tarjoaa hänelle konkreettisen mahdollisuuden päästä etsinnässään
1967 VII,92 | tehtävänä tänään hahmottuu konkreettisesti. ~
1968 V,57 | uudistumiseen, ja osoittanut konkreettisia teitä, joita voidaan lähteä
1969 IV,44 | sukulaisuussuhteensa perusteella (konnaturaliteetti), se edellyttää uskoa ja
1970 V,56 | arvelevat, että totuus on konsensuksen tulos eikä järjen sopeutumista
1971 IV,37 | varauksia sellaista kulttuurista konseptiota kohtaan, joka vaati alistamaan
1972 V,51 | äärimmäisen yksityiskohtaisesti konsipoidut filosofiset systeemit, metodit,
1973 V,52(56) | Vert. Konstantinopolin synodi.~
1974 I,8 | kirkolliskokouksen dogmaattiseen konstituutioon Dei Filius kirjattua opetusta.
1975 VII,90 | väistämättä menettämään kontaktin objektiiviseen totuuteen
1976 VII,86 | sijoittumisesta historialliseen kontekstiin. Näin menetellessään ajattelija
1977 Jod,6 | perustotuuksia, jotka nykyisessä kontekstissa ovat vaarassa vääristyä
1978 III,31 | Kuka kykenisi yksinään kontrolloimaan sitä informaation virtaa,
1979 VII,81 | perustaan. Tämä perusta koostuu uskonnollisuudesta, joka
1980 VII,97 | intellectus fidei haluaa koota teologisen tradition koko
1981 III,31 | uskonnollisuuden aarteet on koottu? Ihminen, totuutta etsivä
1982 II,23 | viisautta. ~Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen alku esittää tämän ongelman
1983 V,51 | mahdollisten erehdysten korjaamisen tarpeellisuuden sekä välttämättömyyden
1984 I,7 | ajattelusta, olkoon se kuinka korkealla kulkevaa tahansa, vaan Jumalan
1985 II,22 | vaan hän oli riippuvainen korkeammasta prinsiipistä. Pöyhkeyden
1986 III,24 | olentona, joka on kaikkia muita korkeampi ja joka antaa kaikelle elämän.
1987 IV,42 | järki myöntää etsintänsä korkeimmalla kohdalla uskon esittämät
1988 I,13 | transsendenssissaan ja kaikkein korkeimmassa vapaudessaan. Jumala, joka
1989 IV,42 | tähän asti on keskusteltu korkeimmasta olennosta, on voitu todeta
1990 IV,41 | siis kohoamaan refleksion korkeimmille tasoille, ja siten se loi
1991 IV,43 | yliluonnollisen järjestyksen korkeimpia ja itsepintaisia vaatimuksia." (47) ~
1992 III,32 | lujemmat ja läheiset siteet. ~Korostan sitä, että ihmisten välisissä
1993 I,8 | kirkolliskokouksen isät olivat korostaneet Jumalan ilmoituksen yliluonnollista
1994 Jod,4 | 4. Tosin nyt on korostettava sitä, että yhtä ja samaa
1995 IV,47 | filosofinen tietäminen on yhä korostetummin sivuasia. Järjen käytöllä
1996 V,53 | uskoville. Kirkolliskokous korosti, kuinka erottamattomasti
1997 IV,43 | niin voimakkaasti kuin hän korostikin uskon yliluonnollista luonnetta;
1998 Jod,6 | sirpaleista se tarjonta on, joka korottaa katoavan erityiseksi arvoksi
1999 VII,93 | kunniakkaaseen ylösnousemukseensa ja korottamiseensa Isän oikealle puolelle.
2000 V,54 | Niinpä paavi Pius XII korotti äänensä kiertokirjeessä
2001 VI,65 | terminologiaan. Näin päästään korrekteihin ja yhtenäisiin tulkintoihin. ~
2002 VI,65 | teologialle, valmistuksena korrektiin auditus fideihin, tarkastellessaan
2003 VI,75 | täydellistää sen. ~Tästä korrektista vaatimuksesta poikkeaa hyvin
2004 V,61 | niitä tarpeen vaatiessa korrektisti omissa tutkimuksissaan.
2005 V,62 | koulutettaessa perustava ja korvaamaton aine. Teologian opetusohjelmaan
2006 V,61 | jonakin sivuaineena saatikka korvata se kokonaan jollakin muulla.
2007 VII,92(109) | johtaminen koko totuuteen' ei koske ainoastaan ristin aiheuttamaa
2008 V,55 | vain sitä, mikä on käsin kosketeltavaa tai tutkimaan vain tiettyjä
2009 VII,88 | taka-alalle, jotta pelkälle käsin kosketeltavalle saataisiin raivatuksi tilaa.
2010 VII,83 | ja totuus nousevat käsin kosketeltavan ja empiirisen yläpuolelle.
2011 VI,77 | puolestaan, hylätessään kaiken kosketuksen teologiaan, tuntisi velvollisuudekseen
2012 I,7 | Jumalasta lähtevä aloite saada kosketus ihmiskuntaan ja pelastaa
2013 VII,89 | ihmiskäsityksestä, jolla ei ole mitään kosketuskohtaa suureen moraaliseen hätään
2014 VI,70 | nyt Kristuksessa kaikkia koskevaksi tarjoukseksi: se ei rajoitu
2015 VII,84 | vahvistus sille järjen kykyä koskevalle luottamuskriisille, jossa
2016 VII,91 | kieltävät kaikkea varmuutta koskevassa kritiikissään välttämättömän
2017 Lop,104 | ja kulttuurien yhteiseloa koskevia ongelmia. Näihin on löydettävä
2018 IV,48 | arvoa, aikaa ja historiaa koskevissa analyyseissä; myös kuolema
2019 V,55 | yksityisiä henkilöitä tai ryhmiä koskevista kysymyksistä, vaan vakaumuksista,