| Table of Contents | Words: Alphabetical - Frequency - Inverse - Length - Statistics | Help | IntraText Library |
| Ioannes Paulus PP. II Fides et Ratio IntraText - Concordances (Hapax - words occurring once) |
bold = Main text
Chapter, Paragraph grey = Comment text
2020 Lop,106 | totuuden etsiminen, vaikka se koskisi vain rajoittunutta todellisuutta
2021 V,58 | filosofisiin keskusteluihin, jotka koskivat filosofisia ja teologisia
2022 IV,36 | polyteististä, niin kuin useimmat kosmiset uskonnot. Se meni tässä
2023 VI,77 | argumentatiivisesti kasvanutta ja kouliutunutta järkeä. Sen lisäksi teologia
2024 V,58 | käyneet doctor angelicuksen koulua. ~
2025 V,61 | vuosina monissa katolisissa kouluissa oli huomattavissa tässä
2026 IV,38 | ja osallistuminen heidän koulujensa opetukseen merkitsi ensimmäisille
2027 VII,83 | metafysiikasta minään tiettynä koulukuntana enkä erityisenä historiallisena
2028 IV,41 | tavoin suhteita filosofisiin koulukuntiin. Se ei merkitse sitä, että
2029 V,62 | laadittaessa ja pappiskandidaatteja koulutettaessa perustava ja korvaamaton
2030 VII,92 | tunnetuksi; meidän on välttämättä koulutettava ja ohjattava elämässä paremmin
2031 IV,42 | 42. Filosofisesti koulutetun järjen asema tulee skolastisessa
2032 V,62 | filosofisella ja teologisella koulutuksella. Kirkko ei saa milloinkaan
2033 V,60(83) | kirkolliskokouksen dekreetti pappien koulutuksesta Optatam totius, 15.~
2034 Lop,106(131)| Johannes Paavali II: puhe Krakovan yliopistossa Jagellonica-yliopiston
2035 VI,71 | uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia - - ja me
2036 IV,36 | aineksista. Niin kuin tiedämme, Kreikan uskonto oli polyteististä,
2037 Jod,3 | Sana "filosofia" merkitsee kreikankielisen etymologiansa mukaisesti "
2038 IV,38 | voimaa ja viisautta. Kun kreikkalainen viisaus lisätään siihen,
2039 VI,72 | omaksunut inkulturaatiossa kreikkalais-latinalaiseen ajatteluun. Tämän perinnön
2040 VI,69 | teologian tulisi pitäytyä kreikkalaisperäisen ja Eurooppa-keskeisen filosofian
2041 IV,38 | tehden. Vaikka hän arvostikin kreikkalaista filosofiaa edelleen suuresti
2042 Lop,105 | paremmin ja lähtemään siten kriittiseen ja vaativaan dialogiin sekä
2043 III,31 | kypsyminen herättävät kuitenkin kriittisen ajattelun vaikutuksesta
2044 VII,87 | huomaamattaan tulee hylänneeksi ne kriittiset vaatimukset, jotka ehkä
2045 IV,41 | on selvä merkki siitä kriittisyydestä, jolla kristityt ajattelijat
2046 VI,76 | se, mitä monet kutsuvat kristilliseksi filosofiaksi. Nimitys on
2047 VI,68 | yleisiä periaatteita elää kristillisesti, samoin kuin niissä annetaan
2048 IV,40 | uusplatonilaisen ajattelun kristillistämisen yhteydessä on syytä mainita
2049 VI,74 | 74. Suurten kristillisten teologien henkilöhistoria
2050 IV,43 | siltä, joka ei päästänyt kristinuskoa sulautumaan maalliseen filosofiaan,
2051 Lop,104 | tiet ja ongelmanasettelut. Kristitty filosofi, joka argumentoi
2052 V,55(72) | kielletään jokaista uskovaa kristittyä puolustamasta tieteen oikeutettuina
2053 IV,38 | epäoikeudenmukaiseksi piikittelyksi. Kristityissä ensi alkuun esiintyneelle
2054 VII,97 | spekulatiivinen selkeys. Esimerkiksi kristologia, jota tutkittaisiin yksipuolisesti "
2055 Lop,102 | kuta enemmän hän avautuu Kristukselle evankeliumiin luottaen. ~
2056 IV,38 | oli julistaa ylösnoussutta Kristusta henkilökohtaisessa kohtaamisessa,
2057 Jod,5 | tutkimuksen tuloksiin nojaavin kriteerein. Perusteena on se harhakäsitys,
2058 II,23 | totuuden ja samalla pelastuksen kriteeriksi viisaita sanoja vaan sanan
2059 II,23 | käyttää ristin "hullutusta" kriteerinä niitä kohtaan, jotka kuvittelevat
2060 VII,91 | kaikkea varmuutta koskevassa kritiikissään välttämättömän erotuksen
2061 VI,71 | universaalisuuden kehitystä täyteen kukoistukseensa totuudessa. ~Tästä voidaan
2062 VI,72 | vaikuttaa ihmiskunnassa uuden kukoistuksen matkalla tulevaisuutta kohti.
2063 I,8 | kirkolliskokouksen esittämät perusteet kuljettaessaan eteenpäin vuosisatojen halki
2064 I,11 | kansan eteen tien, joka on kuljettava päähän asti, niin että ilmoitettu
2065 IV,38 | täytyy olla mahdollisuus kulkea totuuteen johtava tie, koska
2066 Lop,106 | rakenteista. Tie, jonka he ovat jo kulkeneet, on ollut varsinkin tällä
2067 Jod,6 | syystä monen ihmisen elämä kulkeutuu melkein rotkon reunalle,
2068 V,56 | tällä nyt päätöstään kohti kulkevalla vuosituhannella, että tämä
2069 Jod,5 | mielipiteiksi. Ajattelu näyttää kulkevan liikkeenä, joka aaltojen
2070 VI,72 | vuosisatoina. ~Ajatukseni kulkevat itsestään Orientin maihin,
2071 Jod,1 | että samat ihmiselämän kulkua sävyttävät peruskysymykset
2072 III,24 | yläpuolelle suunnatakseen kulkunsa Loppumatonta kohti. ~Ihminen
2073 VII,81 | olemassaolon varsinaisen kulkureitin, onko vielä ylipäätään mielekästä
2074 VI,68 | yksilön ja yhteisön elämän kulloisiinkin oloihin. Hänen täytyy siis
2075 VI,66 | pelastushistorian, joka kulminoituu Jeesuksen Kristuksen persoonassa
2076 VI,71 | 71. Koska kulttuureilla on läheinen suhde ihmiseen
2077 VI,70 | se on kohdannut erilaisia kulttuureita ja selvittänyt suhdettaan
2078 VII,87 | sidoksissa omaan aikaansa ja kulttuuriinsa, mutta sen sisältämä totuus
2079 Jod,6 | ilmaista ajattelunsa tulokset kulttuurilleen soveltuvassa muodossa, ovat
2080 IV,37 | suhtautumisensa muihin pakanallisen kulttuurimaailman aineksiin, esimerkiksi gnosikseen.
2081 VI,71 | vastaanottajalle esteitä säilyttää oma kulttuurinen identiteettinsä. Evankeliumi
2082 VII,85 | että on olemassa sellainen kulttuuriperintö, joka kuuluu koko ihmiskunnalle.
2083 VI,72 | kosketuksiin sellaisten kulttuuripiirien kanssa, jotka tähän asti
2084 VII,87 | omaan historialliseen ja kulttuuriseen yhteyteensä. Historismin
2085 VI,69 | taas käsitettyään väärin kulttuurisen pluralismin kieltävät suoralta
2086 II,23 | kaikki sille pystytetyt kulttuuriset rajat ja velvoittaa avautumaan
2087 Lop,101 | ykseydessä tiedoiltaan ja kulttuurisilta piirteiltään moninaista. ~
2088 Jod,4 | prosessissa on päästy erilaisissa kulttuurisissa ympäristöissä ja eri aikakausina
2089 IV,47 | Jotkut filosofit ovat näiden kulttuuristen muutosten seurauksena lakanneet
2090 VI,72 | siihen käsitykseen, että kulttuuritradition tulisi sulkeutua omaan erilaisuuteensa
2091 V,52 | Opetusvirka on lausunut sanansa kuluneen sadan vuoden aikana tavallista
2092 III,35 | filosofian suhdetta historian kulussa. Siinä voimme havaita joitakin
2093 VII,90(106) | tänään, kahdentuhannen vuoden kuluttua, Kristus näyttää olevan
2094 V,57 | ystävyyden siteellä; hän takaa kummallekin niiden oikeudet ja suojelee
2095 VI,77 | filosofit ovat tehneet. Kummassakin tapauksessa autonomian perusprinsiipit
2096 Jod,1 | ja Avestassa. Näemme ne Kungfutsen ja Laotsen kirjoituksissa,
2097 II,17 | siitäkin, mitä hän salaa, kuninkaan siitä, minkä hän selvittää." (
2098 II,17 | huudahtaessaan: "Jumalan on kunnia siitäkin, mitä hän salaa,
2099 I,11 | varsinkin kuolemallaan ja kunniakkaalla ylösnousemuksellaan kuolleista
2100 VII,93 | Tämä mysteeri päätyy hänen kunniakkaaseen ylösnousemukseensa ja korottamiseensa
2101 II,17 | täyteys, ja siinä on hänen kunniansa. Ihmisen tehtäväksi lankeaa
2102 VII,96 | pätevyyden ongelmaa. Jo kunnioitettu edeltäjäni Pius XII on käsitellyt
2103 IV,48 | pystyisivät toistensa autonomiaa kunnioittaen kulkemaan uskollisesti omaa
2104 VI,74 | tulevaisuudessa jatkajia ja kunnioittajia kirkon ja ihmiskunnan parhaaksi. ~
2105 IV,36 | jotka osoittivat suurempaa kunnioitusta Jumalan transsendenssia
2106 VII,89 | kärsimystä ja uhria, elämää ja kuolemaa käsitteleviin eksistentiaalisiin
2107 VII,93 | antautumistaan kärsimykseen ja kuolemaan. Tämä mysteeri päätyy hänen
2108 III,26 | ylimalkaan olemassa, toinen on kuolemamme väistämättömyys. Tämän tyrmistyttävän
2109 I,12 | Isän luokse; Kristus on kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta
2110 III,26 | ratkaisevan suuntansa Sokrateen kuolemasta, ja tässä se on pysynyt
2111 VII,80 | olemisessaan vapaa, ja hänellä on kuolematon sielu. Koska luotu maailma
2112 IV,43 | Tuomaan seitsemännensadannen kuolinpäivän johdosta: "Tuomas osoitti
2113 I,11 | kunniakkaalla ylösnousemuksellaan kuolleista ja lopulta totuuden Hengen
2114 Jod,5 | huomion ihmiseen. Kysymysten kuormittama järki on tästä pyrkinyt
2115 I,14 | Mihin olenkaan, minä kurja, yksi Eevan lapsista, kaukana
2116 II,16 | se käy sisälle. Se, joka kurkistaa sisään sen ikkunasta ja
2117 Lop,106 | argumentoiden. Heidän tulee aina kurottautua totuutta kohti ja kunnioittaa
2118 V,49 | filosofiaa etusijalle muiden kustannuksella. (54) Tämä pidättyvyys johtuu
2119 IV,47 | kulttuurissa on muuttunut. Se on kutistunut viisaudesta ja universaalista
2120 III,33 | osoitetun kutsun. Hänen kutsuaan seuratessaan se voi viedä
2121 I,10 | keskuudessaan (Baar. 3:38) kutsuakseen ja liittääkseen heidät yhteyteen
2122 IV,48 | olemiseen. ~Toivon, ettei kutsuani pidetä asiattomana halutessani
2123 Jod,6 | päästäkseen jälleen alkuperäiseen kutsumukseensa. Sen tähden en ole tuntenut
2124 V,54(70) | ohje teologin kirkollisesta kutsumuksesta Donum veritatis (24.5.1990),
2125 VI,76 | mahdollisuutta saada yliluonnollinen kutsumus, samoin perisynnin mahdollisuus.
2126 Lop,108 | Samoin kuin neitsyt Maria kutsuttiin antamaan koko olemisensa
2127 VI,75 | poikkeaa hyvin selkeästi niin kutsutun "erillään olevan" filosofian
2128 VI,76 | asemapaikka on se, mitä monet kutsuvat kristilliseksi filosofiaksi.
2129 I,7 | sanan uskossa tapahtuvasta kuulemisesta (vert. 1. Tess. 2:13). Uskovaksi
2130 VI,71 | vuosisatojen kuluessa. Kun nämä kuulivat apostoleja, he kysyivät: "
2131 III,25 | selville, mitä pelkästä kuulopuheesta saatu tieto todellisuudessa
2132 IV,44(50) | joka toistaa Ambrosiasterin kuuluisan lauseen, In prima Cor 12:
2133 I,15 | Augustinus, sanoo saman asian kuuluisassa ajatelmassaan näin: "Noli
2134 VI,64 | menettelytapoja, eikä sellainen kuuluisikaan opetusviralle, mutta haluaisin
2135 VII,86 | on erehdystä tai asiaan kuulumatonta. Äärimmäistä eklektismiä
2136 VII,85 | Voisimme jopa sanoa, että me kuulumme traditioon, emmekä voi yksinkertaisesti
2137 IV,38 | ihmisillä totuuden etsintään kuulunut eliittinen luonne voitettiin
2138 VI,70 | vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan
2139 V,60 | kiertokirjeessäni Redemptor hominis. Se kuuluukin opetukseni alinomaisiin
2140 II,20 | järjelle annetaan sille kuuluva arvo, mutta sitä ei arvosteta
2141 VI,79 | löytöjään toimiessaan sille kuuluvalla autonomialla. Järkikään,
2142 VI,71 | avautumaan evankeliumin totuuteen kuuluvalle uudelle, jotta se kannustaisi
2143 III,31 | yhteiskuntaan. Hän huomaa siis kuuluvansa syntymästään lähtien erilaisiin
2144 III,27 | keskuudessa eläviä ja kulttuuriin kuuluvia traditioita tai elämisen
2145 II,16 | sisään sen ikkunasta ja kuuntelee sen ovien pielessä, joka
2146 III,32 | yhdymme siihen, se saa meidät kuuntelemaan ja seuraamaan. Tästä syystä
2147 VII,80 | hän on imago Dei, Jumalan kuva. Tästä näkökulmasta ihminen
2148 VII,96(113) | kaavojen lajit) eivät pysty kuvaamaan totuutta tarkasti vaan ainoastaan
2149 I,10 | osoittavat ja vahvistavat sanojen kuvaaman opetuksen ja todellisuuden,
2150 II,16 | lause on tässä yhteydessä kuvaava: "Ihminen suunnittelee tiensä,
2151 V,60 | sivuilla käsitellään Jumalan kuvaksi luodun ihmisen arvoa, ihmisen
2152 III,24 | musiikki, maalaustaide, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja muut ihmisen
2153 Jod,2 | joka erityisellä tavalla kuvastaa kirkon vastuuta: totuuden
2154 Jod,2 | Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta
2155 Lop,103 | jossa kansojen kulttuuri kuvastuu ehjänä. Filosofia, joka
2156 VI,70 | yksinkertaisin sanoin on kuvattu suurenmoinen totuus: uusi
2157 VII,87 | aineistoa voidakseen laatia kuvauksen menneen ajan positioista,
2158 IV,48 | tarjouksena. On pelkkää haavetta kuvitella, että uskolla olisi heikentyneen
2159 VII,91 | esiin pulpahtamista, joiden kuvitellaan levinneisyytensä ja tehokkuutensa
2160 VI,73 | olisi itsestään käsin edes kuvitellut voivansa lähteä kulkemaan.
2161 VII,80 | itselleen kyllin, jokainen kuvitelma autonomiasta, joka ei ota
2162 II,18 | joutumista vaaraan. Sillä hullu kuvittelee tietävänsä monia asioita,
2163 I,12 | ihmishenki ei olisi pystynyt edes kuvittelemaan: ikuinen tulee aikaan, kokonaisuus
2164 II,23 | kriteerinä niitä kohtaan, jotka kuvittelevat omistavansa totuuden, vaikka
2165 IV,40 | tapaamansa filosofit eivät olleet kyenneet häntä johtamaan. Hän itse
2166 VII,83 | salaisuutta" ei kuitenkaan kyettäisi paljastamaan, eikä teologia
2167 VII,91 | tehokkuutensa perusteella kykenevän saamaan aikaan merkittäviä
2168 III,24 | ja erilaisina aikakausina kykenevänsä ilmaisemaan tämän syvimmän
2169 IV,41 | Puhdistunut ja vilpitön järki kykeni siis kohoamaan refleksion
2170 III,32 | ihmisen omia tietämisen kykyjä. Se tuo mukanaan myös syvälle
2171 III,24 | löytäisivät hänet. Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään
2172 VII,80 | maailma ei ole itselleen kyllin, jokainen kuvitelma autonomiasta,
2173 III,24 | pyrkiminen ja kaipaus Jumalaan on kylvetty syvälle ihmissydämeen. Myös
2174 Jod,6 | kristillisen vuosituhannen kynnyksellä selkeämmin tietoiseksi sille
2175 I,15 | järjen rikastaman ajattelun kypsä hedelmä tai kohokohta. Sitä
2176 IV,48 | tavoin järki, joka ei pidä kypsää uskoa silmiensä edessä,
2177 III,25 | ja kasvamaan aikuisena, kypsänä persoonana. ~
2178 III,31 | Persoonallinen kasvu ja kypsyminen herättävät kuitenkin kriittisen
2179 IV,44 | Hengellä on ihmisen tietämisen kypsymisessä viisaudeksi. Jo Summa theologiæn (48)
2180 VII,95 | sattumuksista, joissa tekstit ovat kypsyneet, niiden ilmaisemaan totuuteen,
2181 Jod,3 | muodoissa ja kehittyy niissä kypsyyttä kohti. Yksi osuva esimerkki
2182 VI,71 | Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut
2183 V,49 | selkeästi ja päättäväisesti, kun kyseenalaiset filosofiset käsitykset uhkaavat
2184 V,61 | jotka ovat aitoa perintöä kyseisistä kulttuureista ja traditioista.
2185 VII,81 | Filosofia, joka ei enää kysy olemassaolon tarkoitusta,
2186 VI,71 | kuulivat apostoleja, he kysyivät: "Eivätkö nuo, jotka puhuvat,
2187 I,12 | helposti koeteltavissa, koska kysymyksessä on silloin jokapäiväinen
2188 III,30 | kokonaisnäkemyksen ja vastauksen kysymyksestä olemassaolonsa tarkoituksesta.
2189 III,26 | Ihmisen suhde totuuteen alkaa kysymyksillä: Onko elämällä tarkoitus?
2190 VII,94 | Teologin on näin ollen kysyttävä ilmoituksen lähteitä tulkitessaan,
2191 III,27 | voikaan olla enää mitään kysyttävää tai viittausta eteenpäin.
2192 VII,81 | dramaattisempaa on, että monet kysyvät tässä sekavassa tietojen
2193 V,60 | voidakseen epäröimättä vastata kysyville. (84) ~
2194 II,23 | 1. Kor. 1:2), apostoli kysyy voimakkaasti. Pelkkä viisaan
2195 I,13(17) | Pensées, 789 (ed. L. Brunschvicg).~
2196 V,62 | teologian opintosuunnitelmia laadittaessa ja pappiskandidaatteja koulutettaessa
2197 V,49 | tietoinen tästä "olemuksensa laadusta", tulee kunnioittaa myös
2198 VII,81 | mahdollisuuden viimeiseen ja laaja-alaiseen tarkoitukseen, ei olisi
2199 VII,81 | toiminnalleen maailmassa laaja-alaisen tarkoituksen. Sen tähden
2200 Jod,6 | Ajassamme tapahtuvat nopeat ja laaja-alaiset muutokset synnyttävät ilmiselvästi
2201 V,56 | Lopuksi saamme huomata laajaa epäluuloa perusteellisia
2202 V,55 | laajemmassa merkityksessä. Laajan eksegeesin avulla opittaisiin
2203 IV,41 | ovat suorittaneet paljon laajemman työn. He onnistuivat nimittäin
2204 V,55 | huomiotta välttämätön eksegeesi laajemmassa merkityksessä. Laajan eksegeesin
2205 VII,92 | ja tehtävä tämä opetus laajemmin ja syvemmin tunnetuksi;
2206 II,20 | kun sen sisältö asetetaan laajempaan uskon horisonttiin: "Herra
2207 Lop,101 | avautunut uusia horisontteja laajempiin merkityksiin, joita järjen
2208 V,60 | suosituksia, jotka ovat laajennettavissa koskemaan yleisesti kristillistä
2209 IV,36 | suhteen toisiinsa. Kun he laajensivat näköalaansa yleisiin prinsiippeihin,
2210 I,14 | eteenpäin. Se kannustaa ihmistä laajentamaan alituisesti tietämisensä
2211 VI,76 | mukaan, mutta he ovat samalla laajentaneet tutkimustaan totuuden uusille
2212 VI,76 | järjenmukaista. Nämä teemat laajentavat tosiasiassa järjenmukaisuuden
2213 IV,47 | eksistenssin draaman tärkein luku laajimmassa ja universaalissa ulottuvuudessaan.
2214 VII,87 | poimii aineistoa voidakseen laatia kuvauksen menneen ajan positioista,
2215 IV,40 | Hippon piispa onnistui laatimaan ensimmäisen suuren synteesin
2216 V,59 | filosofeja, jotka olivat laatineet uudempiin ajatteluvirtauksiin
2217 IV,46 | aikalaisemme. Sen kannattajat laativat teorioita siitä, että etsiminen
2218 Jod,5 | käsityksistään, ja hänen laatunsa persoonana tulee arvioiduksi
2219 Jod,5 | ekskluusivinen luonne. Tällöin lähdetään liikkeelle siitä oletuksesta,
2220 II,21 | hänelle tosi tietämisen lähdettä, joka avasi hänelle pääsyn
2221 IV,36 | uskolleen jumaluuteen. Näin lähdettiin tielle, joka alkoi yksittäisistä
2222 Lop,101(123)| jokaisen täytyy muistaa pysyä läheisessä yhteydessä tehtävään opettaa
2223 III,32 | luoda heihin yhä lujemmat ja läheiset siteet. ~Korostan sitä,
2224 V,63 | filosofiaa kohtaan ja sitä läheistä sidettä, joka liittää teologisen
2225 I,15 | noudattaa?' Se on aivan teidän lähellänne, teidän suussanne ja sydämessänne,
2226 VI,79 | uskovia vakuuttumaan aivan läheltä siitä, että usko syvenee
2227 Jod,5 | tielle, joka johtaa yhä lähemmäs inhimillistä eksistenssiä
2228 IV,43 | kulkemaan syvälle ja selittämään lähemmin uskon järjenmukaisuuden.
2229 VI,76 | kirkkoisät ja meitä ajallisesti lähempänä olevat filosofit Pascal
2230 IV,37 | Käsitellessämme tätä kristittyjen lähentymistä filosofiaan meidän täytyy
2231 VII,96(113) | tarkasti vaan ainoastaan lähestymään niiden muuttuvaa muotoa,
2232 VII,91 | analyysi, eksistentiaalinen lähestyminen vapauden analysoimiseen.
2233 IV,43 | usko ei pelkää järkeä vaan lähestyy sitä ja luottaa siihen.
2234 I,11 | lihaksi tullut Sana, joka oli lähetetty 'ihmisenä ihmisten luokse', '
2235 VII,93 | oikealle puolelle. Sieltä hän lähettää totuuden Hengen perustaakseen
2236 VI,70 | Paavalin Efesoksen kristityille lähettämän kirjeen kohta tarjoaa hyvän
2237 I,11 | lopulta totuuden Hengen lähettämisellä täyttää, täydentää ja jumalallisin
2238 I,11 | kautta' (Hepr. 1:1-2). Hän lähetti näet Poikansa, ikuisen Sanan,
2239 III,24 | kerrotaan, että Paavali saapui lähetysmatkoillaan Ateenaan. Tämä filosofien
2240 Jod,2(1) | Kristuksen profeetalliseen lähetystehtävään, ja tämän lähetystehtävän
2241 Jod,2(1) | lähetystehtävään, ja tämän lähetystehtävän antamasta voimasta me palvelemme
2242 Jod,2 | palveleminen. (1) Tässä lähetystehtävässä uskova seurakunta osallistuu
2243 VI,69(92) | nykymaailmassa, 15; dekreetti Kirkon lähetystoiminnasta (Ad gentes), 22.~
2244 VII,94 | suhde. Teologin tulkitsemat lähteet välittävät niin kuin muutkin
2245 VII,97 | 97. Vaikka lähteiden tulkinta on teologialle
2246 VII,94 | ollen kysyttävä ilmoituksen lähteitä tulkitessaan, mikä on se
2247 VI,73 | tietyllä tavalla estetään lähtemästä sellaisille teille, jotka
2248 I,7 | ansiotamme tehty, Jumalasta lähtevä aloite saada kosketus ihmiskuntaan
2249 V,53 | riippumattomat. Kirkolliskokous lähti liikkeelle ilmoituksen itsensä
2250 V,59 | loivat filosofian, joka lähtiessään maailmansisäisestä analyysista
2251 III,24 | Ap. t. 17: 22, 23) Tästä lähtökohdasta Paavali alkaa puhua Jumalasta
2252 IV,40 | pyhä Augustinus. Tämä suuri länsimainen oppinut oli ollut tekemisissä
2253 Lop,101 | katseemme ennen kaikkea länsimaisen ajattelun historiaan huomaamme
2254 VI,74 | rohkeassa tutkimustyössä. Länsimaista haluaisin mainita sellaiset
2255 Jod,3 | vaikuttanut voimakkaasti länsimaisten kulttuurien hahmottumiseen
2256 VI,71 | ympäristössään vallitsevan kulttuurin läpäisemää. Usko puolestaan vaikuttaa
2257 V,55(72) | kykene milloinkaan "tutkimaan läpeensä [näitä salaisuuksia] juuri
2258 V,55(72) | järjen luonnollinen valo on läpitunkenut ja nähnyt asioiden sisäisen
2259 I,11 | vert. Joh. 14:9) - koko läsnäolollaan ja ilmestyksellään, sanoilla
2260 IV,44 | viisaudelle, joka on Pyhän Hengen lahja ja joka johtaa jumalallisten
2261 I,13 | takaajaksi. Tämä ihmiselle lahjaksi annettu totuus, jota hän
2262 IV,44 | sellaisena, kuin se on. Viisauden lahjan ominaisluonne sitä vastoin
2263 IV,44 | joka kuuluu Pyhän Hengen lahjoihin, ei ole tietoviisautta,
2264 III,33 | salaisuuteen. Siinä hänelle lahjoitetaan kolmiyhteisen Jumalan tosi
2265 I,12 | ylösnousemuksensa kautta lahjoittanut sen jumalallisen elämän,
2266 V,55 | tällaisesta filosofisen tradition laiminlyömisestä ja perityn terminologian
2267 I,14 | hän toteaa tehneensä ilman laiminlyöntejä kaiken, mikä hänelle on
2268 I,8 | ilmoituksesta (Dei Verbum) lainaa melkeinpä sanatarkasti Vatikaanin
2269 VI,73 | sanan yhä paremmin, omien lainalaisuuksiensa mukaisesti toimivaa filosofointia
2270 VI,73 | argumentoinnissa filosofiasta lainataan ja käytetään niitä tai näitä
2271 I,13(15) | kirkolliskokous, johon yllä lainattu lause viittaa, opettaa,
2272 VI,65 | filosofisesta traditiosta lainatuin käsittein ja ajattelun muodoin.
2273 V,53 | päätti lauselmansa jo edellä lainatulla juhlallisella vakuutuksella: "
2274 VI,68 | vastuullisuuteen, jotka kohoavat lainkin yläpuolelle. Evankeliumi
2275 Jod,3 | kansalliset ja kansainväliset lainlaadintatyöt seuraavat yhteiskunnan elämää
2276 VII,96(113) | kaavat (tai tietyt kaavojen lajit) eivät pysty kuvaamaan totuutta
2277 IV,47 | kulttuuristen muutosten seurauksena lakanneet etsimästä totuutta sen itsensä
2278 I,15 | tähän tilanteeseen: "Tämä laki, jonka minä teille nyt annan,
2279 VI,75 | sitä harjoitetaan omien lakiensa mukaisesti ja yksinomaan
2280 IV,38 | rinnasti filosofian Mooseksen lakiin ja tulkitsi sen esiopetukseksi
2281 VII,97(114) | kongregaation dekreetti Lamentabili (3.7.1907), 26.~
2282 V,54 | lähtökohta on "Kristuksen lammashuoneen ulkopuolella", (68) tosin
2283 VI,76 | johon filosofit helposti lankeavat. Jo apostoli Paavali, kirkkoisät
2284 Jod,1 | Näemme ne Kungfutsen ja Laotsen kirjoituksissa, Tirthankaran
2285 II,16 | lepopaikassa. Hän asettaa lapsensa viisauden suojaan ja asustaa
2286 VI,71 | yhtaikaa sen kulttuurin lapsi ja isä, johon hän on sidoksissa.
2287 I,14 | minä kurja, yksi Eevan lapsista, kaukana Jumalasta, mihin
2288 Jod,5 | aaltojen tavoin nousee ja laskee: kun filosofinen ajattelu
2289 V,59 | systeemeistä; toiset taas laskivat tietoteoreettiset perusteet
2290 VI,70 | piiristä Kristuksessa Jumalan lasten perheen ykseyteen. Kristuksessa
2291 VII,84(103) | Vert. 4. lateraanikirkolliskokous: De errore abbatis Ioachim,
2292 VII,91 | immanenssin prinsiippiin on laukaissut edellisestä vuosisadasta
2293 IV,44(50) | Ambrosiasterin kuuluisan lauseen, In prima Cor 12:3: "Kaikki
2294 VII,96 | tietämisarvonsa ja siis lauseisiin sisältyvän totuuden, vaikka
2295 V,53 | tuntemisen kautta (63) ja päätti lauselmansa jo edellä lainatulla juhlallisella
2296 V,52 | pre-eksistenssiä, (56) samoin kuin lauselmat erilaista epäjumalanpalvelusta
2297 V,56 | perusteellisia ja absoluutteja lauselmia kohtaan. Tätä epäluuloa
2298 VII,90(106) | Johanneksen evankeliumin lausetta: "Te opitte tuntemaan totuuden,
2299 V,50 | asettaa opetusviralle vastuun lausua arvionsa siitä, ovatko näiden
2300 V,55(72) | ja arvovaltaisin sanoin lausuessaan toisaalta: "Tämä usko - -
2301 Lop,106 | saavat meidät ihmettelemään. Lausuessani ihailuni ja rohkaisun sanan
2302 VII,92 | jotka paavi Johannes XXIII lausui julistaessaan kirkolliskokouksen
2303 VII,84 | siitä yksinkertaista, tosi lausumaa. Silloin Jumalan ilmoitusta
2304 IV,42 | käsittämätöntä ja sanoin lausumatonta kuin se, mikä on kaiken
2305 IV,41 | mikä häämötti vielä sanoin lausumattomana ja esiopetuksena antiikin
2306 V,55 | pidetyillä filosofisilla lausumilla. Näin käy erityisesti silloin,
2307 VII,82 | Johanneksen ja Paavalin sanat lausumina itse Kristuksen olemisesta.
2308 V,55 | kritiikittömästi vaikutteita lausumista, jotka tosin ovat päässeet
2309 I,8 | kirkolliskokousta antamaan painokkaan lausunnon siitä, että inhimillisen
2310 V,52 | vastaan. (58) ~Opetusvirka on lausunut sanansa kuluneen sadan vuoden
2311 IV,44(50) | Cor 12:3: "Kaikki totuus, lausuupa sen kuka tahansa, on peräisin
2312 V,55(72) | otsallaan totuutta matkiva leima.": Dei Filius, IV.~
2313 I,13 | sirpaleisuuden ja rajoittuneisuuden leimaamaa. Usko yksin avaa pääsyn
2314 V,59 | taas sijan kristinuskon leimaamassa kulttuurissa. Jo ennen paavi
2315 VII,91 | yhdenlaisen vahvistuksen aikaamme leimaavasta kammottavasta pahan kokemisesta.
2316 VII,81 | tarkoituksen kriisi". Tieteen leimalla merkityt käsitykset elämästä
2317 V,52 | esittämä opetus löi myönteisen leiman monien uskovien filosofiseen
2318 VII,85 | sekä menneitä aikakausia leimanneen syvän teologisen tradition
2319 V,51 | painaneet sen ilmiasuun oman leimansa, ja että totuuden saama
2320 VII,88 | vaatteissa. Siinä arvot leimataan yksinkertaisesti tunteen
2321 I,13 | eukaristiakin on vain tavallista leipää." (17) ~Uskossa saatu tieto
2322 Jod,5 | lopulta yleisen skeptisismin lentohiekkaan. Uusimpana aikana merkittävyyttä
2323 V,59 | kulttuurissa. Jo ennen paavi Leon kiertokirjettä ja rinnan
2324 II,16 | sivulle ja levätä onnen lepopaikassa. Hän asettaa lapsensa viisauden
2325 II,16 | sen ovien pielessä, joka levähtää lähellä sen huonetta ja
2326 II,16 | pystyttää majansa sen sivulle ja levätä onnen lepopaikassa. Hän
2327 Lop,104 | Filosofia, josta leviää jotakin valoa Kristuksen
2328 V,51 | perustelut ovat voimakkaasti leviämässä. Erottelu ei ole yksinkertainen
2329 VI,72 | ovat jääneet kristinuskon leviämisalueen ulkopuolelle. Meidän sukupolvemme
2330 VII,88 | mielialan leviämistä. Sen leviämisellä ei näytä olevan lainkaan
2331 VII,88 | skientistisen mielialan leviämistä. Sen leviämisellä ei näytä
2332 VII,81 | käsitykset elämästä ja maailmasta leviävät jatkuvasti niin, että saamme
2333 V,55 | vakaumuksista, jotka ovat levinneet niin laajalle yhteiskuntaan,
2334 Jod,5 | ovat samanarvoisia. Tämä on levinneimpiä havaittavissa olevia oireita
2335 I,8 | Siihen aikaan laajalle levinneisiin vääriin väitteisiin perustuva,
2336 VII,86 | nykyisin erityisen laajalle levinneissä ajatussuunnissa. Katson
2337 VII,91 | pulpahtamista, joiden kuvitellaan levinneisyytensä ja tehokkuutensa perusteella
2338 V,52(57) | kirkolliskokous; Sixtus V: bulla C_li et terræ Creator (5.1.1586);
2339 V,54(71) | vapautuksen teologian" piirteistä Libertatis nuntius (6.8.1984), VII-X.~
2340 VI,71 | Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä
2341 VI,78 | Näiden mietteiden valossa lienee käsitettävissä, miksi opetusvirka
2342 Lop,104 | Oman aikamme filosofinen liike tarvitsee niiden uskovien
2343 VI,73 | ajattelukyvyn kaikin puolin käyttöön liikeratana, joka lähtee liikkeelle
2344 Jod,5 | Ajattelu näyttää kulkevan liikkeenä, joka aaltojen tavoin nousee
2345 VI,73 | Yleensäkin on selvää, että liikkuessaan näiden kahden navan - Jumalan
2346 I,9 | aistihavaintoihin ja kokemukseen ja liikkuu yksistään ymmärryksen valossa.
2347 VI,73 | kulkemaan. Tällaisesta kehässä liikkuvasta suhteesta Jumalan sanaan
2348 IV,46 | länsimaiden historiassa. Voimme liioittelematta sanoa, että moderni filosofinen
2349 VII,99 | Näin opetus ja elämä liitetään ainutlaatuisella tavalla
2350 V,62 | ole suinkaan sattumalta liitetty edeltävää jaksoa, jossa
2351 I,10 | Baar. 3:38) kutsuakseen ja liittääkseen heidät yhteyteen itsensä
2352 V,56 | toivottomia etsiessämme sitä! Liittäkäämme tähän vielä rohkeus ottaa
2353 V,52 | ontologismia (62) vastaan, koska ne liittivät luonnolliseen järkeen sellaista,
2354 VI,70 | kuitenkin täysin reaalisesti - liittymäkohta Jumalan itsensä ilmoittamiseen
2355 V,59 | uudempiin ajatteluvirtauksiin liittyneinä ja omia menetelmiään käyttäen
2356 III,33 | osittaisten, käytännön elämään liittyvien tai tieteellisten totuuksien
2357 I,10 | toteutui kiinteästi toisiinsa liittyvin teoin ja sanoin siten, että
2358 V,54 | eksistentialismiin ja historisismiin liittyvistä harhaoppisista tulkinnoista.
2359 IV,40 | platonilaisia, joihin etupäässä liityttiin, siitä, että he tosin tunsivat
2360 Jod,5 | eksistenttejä, hermeneuttisia ja lingvistisiä katsomuksia, jotka jättävät
2361 VI,69 | kulttuurin suhdetta koskevan lisääntyneen herkkyyden seurauksena sellaista
2362 II,16 | modernin maailman käyttävän yhä lisääntyvässä määrässä. Siitä huolimatta
2363 V,54 | ulkopuolella", (68) tosin hän lisäsi tähän, ettei tällaisia harhoja
2364 IV,38 | Kun kreikkalainen viisaus lisätään siihen, se ei tosin tee
2365 III,24 | ihmissydämeen. Myös pitkäperjantain liturgia muistuttaa erityisesti tästä
2366 I,14 | kerralla sitä vastoin se liukui kokonaan ajatuksistani;
2367 V,52 | asiakirjan esittämä opetus löi myönteisen leiman monien
2368 III,25 | toteuttaessaan luontoaan. Ihminen ei löydä näitä tosia arvoja sulkeutumalla
2369 Jod,1 | ihmisen sielua, ja niihin löydetyistä vastauksista riippuu itse
2370 VI,76 | lainkaan olemassa. Tämän löydön koko merkittävyys säilyy
2371 III,24 | teidän pyhiä paikkojanne, löysin sellaisenkin alttarin, jossa
2372 Jod,6 | totuutta rakastava ihminen löytäisi oikean tien ja saavuttaisi
2373 III,24 | Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. Jumala ei kylläkään
2374 IV,38 | johtava tie, koska totuuden löytäminen on sellainen hyvä, joka
2375 VI,75 | ilmoitus antaa totuuden löytämiseksi, filosofian tielle päästä
2376 III,29 | hän uskoo alusta alkaen löytävänsä vastauksen, eikä hän luovuta
2377 III,24 | he savat levon vasta kun löytävät sinut." (22) On siis olemassa
2378 VI,79 | järkeä sen tehdessä omia löytöjään toimiessaan sille kuuluvalla
2379 V,53 | salaisuuksien ja filosofisten löytöjen välillä ja vahvistettava
2380 VII,87 | muuta kuin arkeologinen löytöpaikka, josta hän poimii aineistoa
2381 VI,66 | Raamatussa", (89) on oma, logiikassaan niin johdonmukainen käsitettävyys,
2382 VII,80 | omaksumaan aidat maahan kaatavat logiikat, mutta se onkin vaarassa
2383 VII,94 | ihmeellisen, inkarnaation logiikkaa heijastavan "myötäalentumisen"
2384 Jod,4 | käyttää nimitystä orth¢s logos, recta ratio. ~
2385 IV,41 | korkeimmille tasoille, ja siten se loi lujan perustan olemisen,
2386 VI,79 | täydellä kirkkaudellaan siitä loisteesta käsin, joka lähtee itsessään
2387 III,29 | ihmisen sydämessä, että niistä loitontuminen vaarantaisi koko eksistenssin.
2388 V,59 | käsityksen valossa; vielä jotkut loivat filosofian, joka lähtiessään
2389 VII,96(112) | Interpretationis problema (lokakuu 1989).~
2390 Jod,4 | prinsiipit ja tekemään niistä loogisesti ja deontologisesti merkittävät
2391 VI,66 | huomioon ainoastaan lausumien loogisia ja käsitteellisiä rakenteita,
2392 III,29 | johonkin tiettyyn ilmiöön loogista ja perusteltavaa selitystä,
2393 II,17 | kuin on hiekanjyviä. Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet
2394 III,26 | hänen olemassaolonsa ehdoton loppu, vai onko olemassa vielä
2395 III,24 | yläpuolelle suunnatakseen kulkunsa Loppumatonta kohti. ~Ihminen on osoittanut
2396 II,17 | tavoittamaan tuonpuoleisia loppumattomia rikkauksia, vaikka hän onkin
2397 VII,83 | Jumalassa. Tämän vuosituhannen lopulla meitä odottaa suuri haaste:
2398 VII,95 | muodon vakaana pysyvälle ja lopulliselle totuudelle. Nyt herää kysymys,
2399 VII,81 | Filosofia toimisi silloin myös lopullisena instanssina yhdistämällä
2400 Jod,5 | toivoa saada filosofialta lopullisia vastauksia näihin kysymyksiin. ~
2401 V,53 | Jumalan, kaiken alun ja lopun, olemassaolo voidaan tietää
2402 III,26 | tuleekin - tietää totuus omasta lopustaan. Ihminen haluaa tietää,
2403 III,33 | kulkee inhimillisesti katsoen loputonta etsimisen tietä: hän etsii
2404 VI,74 | Tshaadaev ja Vladimir N. Lossky. Viitatessani näihin kirjoittajiin,
2405 VI,67 | johtaa omaksumaan ilmoituksen loukkaamatta kuitenkaan vähimmässäkään
2406 VII,92(109) | ainoastaan ristin aiheuttamaa loukkausta, scandalum crucis, vaan
2407 II,16 | viisauskirjallisuus todistaa siitä. Kun luemme näitä Raamatun sivuja ennakkoluulottomasti,
2408 VI,71 | ilmaistaan. Sen tähden on syytä luetella niitä muutoksia ja edistysaskeleita,
2409 VII,94 | löytyy niitä jatkuvasti luettaessa ja tulkittaessa, niin kuin
2410 VII,80 | jokainen luotu - ihminen mukaan luettuna - on Jumalan edessä, johtaa
2411 V,52 | filosofiat omalta puoleltaan luisuneet harhaan tai kielteisiin
2412 IV,41 | tasoille, ja siten se loi lujan perustan olemisen, transsendenssin
2413 III,32 | ihmisiin ja luoda heihin yhä lujemmat ja läheiset siteet. ~Korostan
2414 Lop,100 | Kirkko pysyy näet mitä lujimmin siinä vakaumuksessaan, että
2415 IV,38 | päätarkoitus ei ole täydentää tai lujittaa kristillistä totuutta, vaan
2416 IV,40 | Henkilökohtaisen elämänkulkunsa lujittamana ja ihmeteltävän pyhän elämänsä
2417 V,55 | Hyvin monilta sivuilta saa lukea "metafysiikan ajan päättyneen".
2418 Lop,105 | selkeästi mielessään sen, että "lukeminen ilman katumusta, tieto ilman
2419 V,55 | joka haluaa tehdä Raamatun lukemisesta tai Raamatun selittämisestä
2420 VII,91 | varma: postmodernismiin lukeutuviin ajattelun suuntauksiin on
2421 VII,80 | merkityksessä. Raamattua lukiessa on selvästi nähtävissä muitakin
2422 II,19 | vaihe, "luonnon kirja". Lukiessaan tätä kirjaa järjelle ominaisin
2423 Lop,105 | opetus. Johdattaessaan lukijaa teokseensa Itinerarium mentis
2424 VI,76 | perusta, joka merkitsee uutta lukua ihmisen pyrkiessä totuuteen. ~
2425 VII,91 | hetkellisyys ja katoavuus. Lukuisat kirjoittajat kieltävät kaikkea
2426 V,59 | kanssa oli astunut esiin lukuisia katolisia filosofeja, jotka
2427 Jod,4 | näkökulmaa pidetään yleispätevänä lukutapana. Todellisuudessa jokaisen
2428 II,19 | 19. Viisauden kirjan 13. lukuun sisältyy joitakin tärkeitä
2429 IV,46 | filosofiana se on onnistunut lumoamaan aikalaisemme. Sen kannattajat
2430 IV,41 | toinen saattoi joutua toisen lumoamaksi; se tapahtui sydämissä,
2431 Lop,107 | filosofiset järjestelmät ovat lumouksellaan vakuuttaneet ihmisen siitä,
2432 I,11 | sillä luomisen ja lunastuksen koko teko tulee päivänvaloon
2433 III,32 | luottaa toisiin ihmisiin ja luoda heihin yhä lujemmat ja läheiset
2434 VI,66 | tosi ja kokonainen tieto luoduista esineistä, maailmasta ja
2435 III,34 | ykseyden osoittaessaan, että Luoja-Jumala on myös pelastushistorian
2436 II,22 | alkuperä. Tämä helppous nousta Luoja-Jumalan luokse on kadonnut sen tottelemattomuuden
2437 IV,41 | ja se oli luodun ja hänen Luojansa kohtaamista. Näin järki,
2438 III,25 | ainoa olento koko näkyvässä luomakunnassa, jolla ei ole ainoastaan
2439 VI,71 | nostaa hänet erilleen muusta luomakunnasta: alituisen avoimuutensa
2440 V,60 | arvoasema ja ylevämmyys muuhun luomakuntaan verrattuna perustellaan
2441 VII,80 | ole absoluutti: se ei ole luomaton eikä se ole itse luonut
2442 I,13(15) | järki on täysin alistettu luomattomalle totuudelle, meidän täytyy
2443 I,11 | merkityksen" (9), sillä luomisen ja lunastuksen koko teko
2444 I,15 | löytää jälleen täydellisesti luomisessa alkunsa saanut rakkauden
2445 II,22 | vakaumuksen mukaan alkuperäiseen luomissuunnitelmaan sisältyi järjen kyky nousta
2446 II,22 | valtansa" ja "jumaluutensa" luomistyön kautta (vert. Room. 1:20).
2447 Lop,108 | Roomassa, pyhän Pietarin luona, 14. syyskuuta, ristin ylentämisen
2448 II,18 | voidakseen ilmaista omaa luonnettaan mahdollisimman hyvin. Ensimmäinen
2449 I,9 | järjestyksessä saamme tiedon luonnollisella järjellä, toisessa jumalallisella
2450 II,22 | ikään kuin ylittävän omat luonnolliset rajansa. Se tarkoittaa ensinnä
2451 V,52 | eivät luottaneet järjen luonnollisiin kykyihin; toisaalta rationalismia (61)
2452 I,8 | ei ollut lähtöisin järjen luonnollisista kyvyistä. Tämä oli velvoittanut
2453 IV,36 | se jumalaisti esineitä ja luonnonilmiöitä. Ihmisen yritykset käsittää
2454 VII,88 | teknologisen edistyksen kautta. Luonnontieteellisen tutkimuksen ja modernin
2455 Lop,106 | Lopuksi kohdistan sanani vielä luonnontieteilijöille, jotka välittävät meille
2456 VI,69 | historiaa ja ennen kaikkea luonnontieteitä, joiden uusimpia, yllättäviä
2457 IV,43 | sovinto; näin hän välttyi luonnonvastaiselta pyrkimykseltä kieltää maailma
2458 VI,70 | Jumalan itsensä ilmoittamiseen luonnossa, niin kuin olemme jo nähneet
2459 Lop,106 | sivustoja. Nämä arvot ovat luonteenomainen ja luovuttamaton ihmispersoonan
2460 IV,42 | tällainen tehtävä ei kuulu sen luonteeseen. Järjen tehtävä on löytää
2461 III,25 | ihmispersoonan hänen toteuttaessaan luontoaan. Ihminen ei löydä näitä
2462 I,13 | ei voi velkoa Jumalalta, luontuu persoonien välisen kanssakäymisen
2463 I,14 | sitä milloinkaan ja olin luopumaisillani etsimästä sitä, mikä näytti
2464 V,61 | filosofiaa siten, että tutkijat luopuvat laajalti ihmisen viimeisten
2465 I,12 | ensimmäinen ihminen oli torjunut luotaan (vert. Room. 5:12-15). Tässä
2466 III,32 | seuraamaan. Tästä syystä luotamme heidän sanaansa. Havaitsemme
2467 V,62 | minkä filosofian tahansa. ~Luotan lujasti siihen, että nämä
2468 III,32 | Marttyyri on itse asiassa luotettavin todistaja olemassaoloa koskevasta
2469 VII,81 | tiedon eri puolia pysymään luotettavina ja omien rajojensa sisällä.
2470 VII,89 | Jonkin käyttäytymistavan luotettavuus tai epäluotettavuus riippuu
2471 Lop,102 | Kristukselle evankeliumiin luottaen. ~
2472 V,56 | ei-kristittyjä filosofeja luottamaan ihmisjärjen kykyihin ja
2473 III,32 | tukeutuu ihmisten keskinäiseen luottamukseen, sisältää suhteen totuuteen:
2474 III,32 | 32. Jokainen panee luottamuksensa toisten henkilöiden saavuttamiin
2475 VII,84 | järjen kykyä koskevalle luottamuskriisille, jossa oma aikamme nyt elää?
2476 V,52 | vastaan, koska ne eivät luottaneet järjen luonnollisiin kykyihin;
2477 III,33 | syytä tukeutua etsinnässään luottavaan dialogiin ja vilpittömään
2478 III,34 | järjenmukaisuuden, johon tiedemiehet luottavaisesti nojaavat, (29) on identtinen
2479 III,33(28) | aikojen ja kansojen runoutta luova nerous osoittaa. Ikään kuin
2480 IV,47 | merkittävää geniaalisuutta ja luovaa voimaa." (53) ~Jotkut filosofit
2481 VI,66 | persoonasuhteista, Jumalan luovasta toiminnasta maailmassa,
2482 I,14 | hedelmällisimpiä ja merkittävimpiä luovia persoonallisuuksia. Canterburyn
2483 III,29 | löytävänsä vastauksen, eikä hän luovuta epäonnistumisten tähden.
2484 III,27 | elämisen ohjelmia, joissa elämä luovutetaan jonkun opettajan auktoriteetin
2485 Jod,4 | minkäänlaista välineellistämistä, luovuttaa ensimmäinen sija sille filosofiselle
2486 Lop,106 | ovat luonteenomainen ja luovuttamaton ihmispersoonan ilmaus. Tiedemies
2487 Jod,5 | Samalla se pitää filosofiaa luovuttamattomana apukeinona syventää uskon
2488 IV,40 | todistaa lainkaan. Muut näet lupasivat röyhkeästi tietoa ja nauroivat
2489 VI,70 | erottavat muurit. Jumalan lupaus muuttuu nyt Kristuksessa
2490 V,62 | oppikirjaksi jopa Saksan luterilaisiin yliopistoihin. Tämän metodin
2491 II,18 | sellaisella ylpeydellä, joka luulee kaiken olevan henkilökohtaisen
2492 I,14 | täynnä tähän ongelmaan, luulin jo välillä käsittäväni sen,
2493 II,22 | alkuvanhempamme siihen petolliseen luuloon, että he olivat suvereeneja,
2494 VI,76 | filosofiaksi. Nimitys on sinänsä luvallinen, mutta sitä ei saa käsittää
2495 VII,96(112) | vahvistaneet ne, niin ettei ole luvallista poiketa niistä." Kiertokirje
2496 II,22 | kirjoittamansa kirjeen ensimmäisessä luvussa arvostamaan paremmin viisauskirjallisuutta
2497 I,13 | kuuliaisuutta". (14) Tällä lyhyellä mutta tärkeällä lausumalla
2498 VII,96(112) | mihinkään mielivaltaiseen, lyhytikäiseen filosofiseen systeemiin,
2499 III,30 | rajoitu pelkästään toisinaan lyhytikäisiin ammattifilosofien totuuksiin.
2500 II,16 | lähellä sen huonetta ja lyö telttansa vaarnat sen seinien
2501 VI,69 | konkreettiseen yksittäistapaukseen ja lyödä siten laimin ensisijaista
2502 Jod,5 | olemisesta. Moderni filosofia on lyönyt laimin kysymyksen olemisesta
2503 VII,80 | että ihmisen elämällä ja maailmalla on mieli ja että ne suuntautuvat
2504 I,12 | on silloin jokapäiväinen maailmamme, jota ilman emme kykenisi
2505 IV,46 | siirtynyt kauas kristillisestä maailmankatsomuksesta, vaan joka myös ja ennen
2506 VII,80 | paljastavat meille ihmiskuvan ja maailmankuvan, joilla on huomattava filosofinen
2507 Lop,104 | sille todelle ja samalla maailmanlaajalle etiikalle, jota ihmiskunta
2508 V,59 | filosofian, joka lähtiessään maailmansisäisestä analyysista avasi tien transsendenssiin.
2509 II,17 | vuorovaikutussuhteessa, kumpikin omassa maailmassaan. Jumalassa on kaiken alku,
2510 VI,71 | Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta,
2511 III,24 | Kirjallisuus, musiikki, maalaustaide, kuvanveisto, arkkitehtuuri
2512 IV,43 | kristinuskoa sulautumaan maalliseen filosofiaan, mutta joka
2513 VII,88 | on alituisesti joutunut maallisen olemassaolonsa alusta lähtien.
2514 III,34(29) | ristiriidassa uskon kanssa, koska maalliset asiat ja uskonasiat ovat
2515 V,55 | Raamattua ja samalla kaivetaan maata siltä kirkon opetukselta,
2516 II,17 | kuinka valtava onkaan niiden määrä! Jos yritän niitä laskea,
2517 Jod,1 | itse asiassa olemassaoloa määräävä elämän suunta. ~
2518 III,24 | hän on säätänyt niille määräajat ja asuma-alueiden rajat,
2519 II,20 | mutta sitä ei arvosteta yli määrän. Sillä kaikki, mitä järki
2520 VI,68 | samoin kuin niissä annetaan määräyksiä omaatuntoa koskevasta opetuksesta
2521 VII,81 | päämäärän mukaisesti, joka määräytyy muistakin kuin hyötynäkökohdista